3
Sadis komeken äbot täŋpanita man
* Rev 1:4,16, 2:2 Eruk man ude yäŋpäŋ äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Sadis nanik äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;
Äma Anutu täŋo Munapik 7 u ba guk 7 u yäpmäŋ kuŋat täyak unitä inta ŋode yäyak; Näk täktäkjin kudup yabäŋpäŋ-nadäk täyat. Ämatä tabäŋirä kodaki bumik kuŋat täkaŋ upäŋkaŋ bänepjin kumbani. Unita in däpureŋpäŋ nadäkinikjin täpuri itkaŋ kumbayäŋ täyak u äneŋi täŋpewä kodak taŋpäŋ kehäromi nikek kaŋ irut. Nadäkaŋ? Täktäkjin Anutuna iŋamiken käwa nämo tägak täyak. * Rev 2:5; 1Te 5:2 Unita imaka tamiŋpäŋ taniŋ kirewani ba täwetpäŋ täwoŋärewani unita äneŋi juku piŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatpäŋ bänepjin äyäŋurut. Täŋpäkaŋ nämo kikŋuräwä näkŋa iwantä-yäŋ api tädot tamet. Näkŋo kadänina nämo nadäŋirä api tädot tamet.
* Jud 23 Täŋpäkaŋ Sadis äbot täŋpani in ätu itkaŋ uwä tekjin kome täŋo garok nämo yäpurä ijiŋkuŋ. Äma udewani unita nadäwa täga täk täyak unita äma udewani tek paki täŋkaŋ näkkät bok api kuŋatne. * Mat 10:32; Luk 10:20 Nadäkaŋ? Äma kubätä nadäkiniki nämo pewän putärewäkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä tek paki udewani iniŋ kirewa täŋpäŋ kuŋarirän irit kehäromi täŋo wäpi tawaŋ terak wäpi nämo api awähuret. Nämoinik, wäpi u Nana-kät aŋeroniye iŋamiken api yäŋahäwet. Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo ket nadäwut yäk.
Filadelfia komeken äbot täŋpanita man
* Ais 22:22 Eruk man ude yäŋpäŋ äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Filadelfia nanik äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;
Imaka bureni täŋo mähemi, äma kudupi unitä Devit täŋo ki yäpmäŋ kuŋatpäŋ yäma därirän äma kubätä äneŋi yäput-pipinaŋi nämo. Ba yäma yäput pipiŋirän äma kubätä äneŋi dätnaŋi nämo. Unitä inta ŋode yäyak; * 1Ko 16:9; Rev 2:2 Näk täktäkjin yabäŋpäŋ-nadäk täyat. Täŋpäkaŋ näk yäma dät tamiŋkuro ŋo äma kubätä äneŋi yäput-pipinaŋi nämo. Ba intäŋo kehäromijin täpuri-inik pat tamitak u nadätat. Kehäromijin täpuri upäŋkaŋ ehutpäŋ manna biŋam yäpmäŋ kuŋatpäŋ näka äwo nämo yäŋkuŋ. * Rev 2:9; Ais 45:14; Ais 49:23; Ais 60:14 Unita ŋode nadäwut; Satantä äbotken nanik äma ätutä Nin Juda äma yäŋ yäk täkaŋ upäŋkaŋ Juda äma bureni nämo, udewani peŋ yäwetpewa inken äbäŋkaŋ gukut imäpmok api täŋ tamineŋ. Ude täŋpäŋ inta nadäŋ tamikinik täk täyat u api nadäwä täreneŋ. 10  * Luk 21:19; 2Ti 2:12 Täŋpäkaŋ komi bäräpi gänaŋ nadäkinikjin nämo pewä putärewäpäŋ näka kwikinik itsämbut yäŋ man täwetkuro u bureni iwat täkaŋ. Unita ämawebe komeni komeni uken kadäni waki ahäwayäŋ täko uwä inken nämo ahäwekta api peŋpipiwet. Täŋkaŋ kadäni waki uwä ämawebe kuduptagän api täŋyabäwek.
11  * Rev 2:10,16 Täŋpäkaŋ kadäni käroŋi nämo itkaŋ pengän api ärewero unita imaka iŋitkaŋ u nämo pewä putärewek. Ude tänayäŋ täŋo uyaku epmäget kudän inta biŋam iwoyäwani u äma kubätä täga nämo api täyomägarek. 12  * Ais 62:2, 65:15; Ese 48:35; Rev 14:1, 21:2 Nadäkaŋ? Äma kubä nadäkiniki nämo pewän putärewänkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä Anutuna täŋo kudupi yot kujat kehäromi kubä ude api tewet. Tewakaŋ äma u kudupi yot uken api it yäpmäŋ ärowek. Täŋpäkaŋ äma uterak Anutuna täŋo wäpi api kudän täwet. Ba Anutuna täŋo yotpärare, wäpi Jerusalem Kodaki kunum gänaŋ Anutuna-ken nanik äpäk täyak unitäŋo wäpi, ba näkŋaken wäpna kodaki äma uterakgän api kudän täwet. 13 Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo ket nadäwut yäk.
Laodisia komeken äbot täŋpanita man
14  * Rev 1:5, 19:11; Kol 1:15 Man ude yäŋpäŋ äma unitä ŋode näwetgän täŋkuk; Laodisia nanik äbot täŋpani täŋo aŋeronita man ŋode kudän tä;
Man bureni mähemi-inik, kubä-yäŋ kubä-yäŋ nämo täŋpani unitä imaka kuduptagän Anututä pewän ahäŋkuŋo unitäŋo mähemi-inik it täyak. Unitä inta ŋode yäyak; 15-16  * Rom 12:11; Rev 2:2 Näk täktäkjin kudup yabäŋpäŋ-nadäk täyat. Irit kuŋat-kuŋatjin uwä ume udewani. In ume kekeki ude kuŋarirä näŋpa gäripi nämo täŋpäkaŋ mena-ken nanik aŋeŋ mäba-kunayäŋ täyat ŋo! In ume säkgämän, mäniri-inik ude nämo kuŋat täkaŋ, ba ume komiinik ude nämo kuŋat täkaŋ. Mäniri-inik ude kuŋatneŋ, ba komiinik ude kuŋatneŋo uyaku täga nadäwet. Upäŋkaŋ in ude nämo kuŋat täkaŋ!
17  * Hos 12:8; 1Ko 4:8; Luk 12:21 Täŋkaŋ in ŋode yäk täkaŋ; Nin tuŋum äma yäŋ yäk täkaŋ. Imaka imaka mäyap yäpumäŋo unita säkgämän itkaŋ imaka kubäta nämo wäyäkŋek täkamäŋ yäŋ nadäk täkaŋ. Upäŋkaŋ ude nämo! In mebärijin nämo nadäwä tumäk täkaŋ. Näkä tabäŋira äpani-inik, jopi jäwäri ude kuŋat täkaŋ, ba dapunjin tumbani, moräŋinik kuŋat täkaŋ. 18  * Ais 55:1; Jem 2:5; Rev 3:5, 4:4; Rev 16:15 Unita jukuman kubä ŋode täwera nadäwut; In näkken gol moneŋ säkgämän u yäpmäŋpäŋ tuŋumjin nikek täkot. Ba näkken tek paki suwaŋpäŋ yäpmäŋkaŋ mäyäkjin kaŋ täŋpipiwut. Ude täŋkaŋ dapunjin yäpätägakta marasin näkken suwaŋpäŋ dapunjin-ken ärutkaŋ dapun säkgämän kaŋ ijiwä tumbut.
19  * 1Ko 11:32; Rev 2:5 Nadäkaŋ? Ämawebe nadäŋ yämikinik täk täyat unitäŋo irit kuŋat-kuŋari yäpä-siwoŋtakta komi yämiŋit, yabäŋ yäŋpäŋ yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täyat. Unita inä ehutpäŋ kehärom taŋpäŋ bänepjin äyäŋurut. 20  * Jon 14:23; 1Jo 2:24 Täŋpäkaŋ näk yäma terak kwäpkwäp yäpuritat ŋo nämo nadäkaŋ? Eruk, äma kubätä manna nadäŋpäŋ yäma dät namayäŋ täko uwä, unitä yot gänaŋ äroŋpäŋ itpäŋ ukät ketem bok api näde. 21  * Mat 19:28 Ba äma kubä nadäkiniki nämo pewän putärewänkaŋ iwan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpayäŋ täko uwä näkkät wäpnek biŋam ikek bok itta api nadäŋ imet. U nanatä nadäŋ namiŋkuko udegän api nadäŋ imet. Näk komi epän täŋtäŋgän iwan täŋo kehäromi yomägatkuro unita Nankät wäpnek biŋam ikek bok itta nadäŋ namiŋkuk. 22 Unita äma jukuni nikektä man Munapiktä äbot täŋpani yäwetak ŋo ket nadäwut yäk.

*3:1: Rev 1:4,16, 2:2

*3:3: Rev 2:5; 1Te 5:2

*3:4: Jud 23

*3:5: Mat 10:32; Luk 10:20

*3:7: Ais 22:22

*3:8: 1Ko 16:9; Rev 2:2

*3:9: Rev 2:9; Ais 45:14; Ais 49:23; Ais 60:14

*3:10: Luk 21:19; 2Ti 2:12

*3:11: Rev 2:10,16

*3:12: Ais 62:2, 65:15; Ese 48:35; Rev 14:1, 21:2

*3:14: Rev 1:5, 19:11; Kol 1:15

*3:15-16: Rom 12:11; Rev 2:2

*3:17: Hos 12:8; 1Ko 4:8; Luk 12:21

*3:18: Ais 55:1; Jem 2:5; Rev 3:5, 4:4; Rev 16:15

*3:19: 1Ko 11:32; Rev 2:5

*3:20: Jon 14:23; 1Jo 2:24

*3:21: Mat 19:28