1 Unita notnaye, näk bureni ŋode täwera nadäwut; Juda ämawebe, näkŋaken äbotnaye uwä Anututa biŋam kaŋ irut yäŋpäŋ bänepna kädäp ijiŋirän Anutu-ken yäŋapik man yäk täyat. 2 Unitäŋo täktäki u nadäkinik täyat. U Anutu iwatta epäni taŋi täk täkaŋ upäŋkaŋ kädet Anututä gäripi bureni nadäk täyak u nämo nadäwä tärek täkaŋ. 3 Anututä kädet iwatpäŋ siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ nimik täyak u nämo nadäwä tärewäkaŋ iniken kehäromi terak Anutu iŋamiken siwoŋi ämawebe itta epäni täŋpäŋ kuŋatkuŋ. Täŋkaŋ kädet Anututä iwatpäŋ ämawebeta siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ yämik täyak u mäde ut imiŋkuŋ. 4 *Mat 5:17; Jon 3:18 Kädet uwä Kristo. Kristotä äbäŋpäŋ baga man terak Anutu iŋamiken siwoŋi irit täŋo kädet u däpmäŋ täreŋpäŋ kädet kodaki kubä pewän ahäŋkuk. Uwä ŋode; Ämawebe nadäŋ imikinik täk täkaŋ u kudup Anututä siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ yämik täyak.

5 *Rom 7:10; Gal 3:12 Täŋpäkaŋ baga man iwatpäŋ Anutu iŋamiken siwoŋi irit kädetta Mosestä ŋode kudän täŋkuk; Äma kubätä jukuman baga man terak pätak u iwarayäŋ täko uwä baga uterak irit kehäromita biŋam api täŋpek. 6 *Lo 30:12-14 Mosestä baga man iwat-iwatta ude yäŋkukopäŋ nadäkinik kädet iwatpäŋ Anutu iŋamiken siwoŋi itta man kubä ŋode pätak; Injin-tägän ŋode yäneŋta; Kunum gänaŋ netätä täga äroŋpäŋ Kristo imagut yäpmäŋ äpek? Ude nämo yäneŋ! U äpuko uba! 7 Ba ŋode imaka yäneŋta; Netätä kumbani yotpärare-ken täga äpmoŋpäŋ Kristo kumbani-ken nanik imagut yäpmäŋ abek? Ude imaka, nämo yäneŋ. U akuŋkuko uba!

8 Ude nämo, man unitäŋo kukŋini u ŋode kudän täwani; Anutu täŋo man u dubinjin-ken itak. U mejin-ken ba bänepjin-ken itak u. Täŋpäkaŋ man uwä nadäkinik pewä ahäk-ahäk man bureni nintä yäŋahäk täkamäŋ ubayäŋ. 9 Bureni, mejintä Jesu u Ekäninin yäŋ yäŋahäŋit, bänepjintä Anututä Jesu kumbani-ken nanik yäpmäŋ akuŋkuko unita nadäkinik täŋ imiŋirä Anututä ini api tämagurek. 10 U imata, bänepnintä Jesuta nadäkinik täŋitna Anututä siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ nimik täyak, ba menintä nadäkiniknin u yäŋahäŋitna inita biŋam nimagut täyak. 11 *Rom 9:33 Man unita Anutu täŋo man mujipi kubä ŋode kudän täwani; Äma kubätä unita nadäkinik täŋpayäŋ täko uwä nadäkiniki täŋo bureni yäpmäkta pära nämo api täŋpek. 12 *Apos 15:9 Täŋpäkaŋ man unitä ämawebe äbot terak nämo yäpmäŋ danik täyak. Juda äbotken nanik ba guŋ äbotken nanik u tägagän. Ekäni kubä unitägän ämawebe kuduptagän täŋo Ekäni. Unita ämawebe netätä Ekäni täŋkentäŋ nimi yäŋ yäŋpäŋ yäŋapik täkaŋ unita iron säkgämän täŋ yämik täyak. 13 *Jol 2:32 Unitawä Anutu täŋo mantä bureni ŋode yäŋahätak; Netätä Ekäni täŋkentäŋ nam yäŋpäŋ gera yäk täkaŋ uwä Ekänitä inita biŋam api yämagurek.

14 Upäŋkaŋ Ekänita nadäkinik nämo täneŋo uwä jide täŋpäŋ täŋkentäkta gera yäneŋ? Ba unitäŋo manbiŋam nämo nadäneŋo u jide täŋpäŋ Ekänita nadäkinik täneŋ? Ba äma kubätä manbiŋam u nämo yäŋahäweko uwä jide täŋpäŋ manbiŋam u nadäneŋ? 15 *Ais 52:7 Ba manbiŋam yäŋahäkta äma kubä nämo tewä kweko uwä netätä manbiŋam yäŋahäŋirän nadäneŋ? Täŋpäkaŋ manbiŋam yäŋahäwani unita Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Äma manbiŋam tägagämän yäpmäŋ äbäk täkaŋ unitäŋo kuroŋi säkgämän yäŋ yäwut!

16 *Ais 53:1; Jon 12:38 Upäŋkaŋ waki! Juda ämawebe kuduptä Manbiŋam Täga u nämo iyap taŋpäŋ iŋitkuŋ, kubäkubä-tägän. Unita Aisaiatä ŋode yäŋkuk; Ekäni, manbiŋam yäŋahäŋitna netätä nadäwän bureni täŋkuk? 17 *Jon 17:20 Unita nadäkinik burenita ŋode yäna; Manbiŋam yäŋahäŋirä nadäk täkaŋ unitä nadäkinik pewän ahäk täkaŋ. Täŋkaŋ manbiŋam jopi kubä nämo, Kristo täŋo manbiŋam u. 18 Upäŋkaŋ Juda äma u jide? Manbiŋam uwä nämo käwep nadäŋkuŋ? Nämo, u nadäŋkuŋ! Anutu täŋo mantä unita ŋode yäyak;