14
Nadäkiniki kwini ba kehäromita man
*Rom 15:7 Äma kubä nadäkinik ikek upäŋkaŋ nadäkiniki uwä kwini, udewani mäde nämo ut yämineŋ. Nämo, not täŋ yämik täneŋ. Upäŋkaŋ man ätu täŋo mebäri kwawak nämo kudän täwani unita äma udewani-kät yäŋawät-awät nämo täneŋ. *Stt 1:29, 9:3 U ŋodeta yäyat; Äma kubä nadäkiniki kehäromi u imaka kuduptagän nakta täga nadäwek. Täŋpäkaŋ äma kubä nadäkiniki kwini uwä ketem tomkät nakta täga nämo nadäwek. *Kol 2:16 Täŋirän äma tom ketem kudup näŋpani unitä noripaki ketem tomkät nämo näŋpani unita nadäwän äpani täga nämo täneŋ. Ba äma ketem tomkät nämo näŋpani unitä äma tom ketem kudup näŋpani unita wakiinik täyan yäŋ nämo nadäŋ imek. Nämo, Anututä äma u imaka, inita biŋam imagurani. *Mat 7:1; Jem 4:11-12 Gäk äma jidewani unitä äma kubä täŋo epän watä ämani täŋo täktäki yäpmäŋ daniwen? U epän täga täyak ba goret täyak u epän mähemitä ini yäwek. Bureni, Ekänitä äma udewani täga täŋkentäŋ yämiŋirän kehäromigän api itneŋ.
*Gal 4:10 Täŋpäkaŋ äma kubätä kepma kubäta nadäŋirän kudupi-inik täŋpek, kepma ätu yärepmitak yäŋ nadäwek. Täŋ, äma kubätä kepma päke u kudup uterakgän yäŋ nadäwek. U täga upäŋkaŋ nadäk udewanita äma kubäkubätä ini bänepiken yäpmäŋ daniŋkaŋ nadäk kubägän yäpmäŋ kuŋatneŋ. Nadäkaŋ? Äma kepma kubäta nadäŋirä inipärik kubä täk täkaŋ uwä Anutu iniŋoretta nadäŋkaŋ ude täk täkaŋ. Ba udegän, äma tom ketem kudup näŋpanitä Anutu oraŋ imikta nadäŋkaŋ nak täkaŋ. Imata, ketem unita Anutu bänep täga man iwetkaŋ nak täkaŋ unita. Täŋ, äma ketem ätuta bitnäk täkaŋ uwä udegän, Anutu oraŋ imikta nadäŋpäŋ Anutu bänep täga man iwet täkaŋ.
Unitäŋo mebäri ŋode; Bämopnin-ken nanik kubätä irit kuŋat-kuŋarita u näkŋa-kengän yäŋ nämo yäwek. Ba kubätä kumäk-kumäkita näkŋata biŋam yäŋ nämo yäwek. *Luk 20:38; Gal 2:20; 1Te 5:10 Nämo, kodak itnero uwä Ekäni wäpi biŋam oraŋ imikta itne. Ba kumnero u imaka, Ekäni wäpi biŋam oraŋ imikta kumne. Unita kodak itne ba kumnero uwä Ekäni oraŋ imiktagän täne. Mebäri unita, Kristo uwä äma kumbani ba kodak irani täŋo Ekäni ude itta kumäŋpäŋ äneŋi kodak taŋkuk.
10 *Mat 25:31-32; Apos 17:31; 2Ko 5:10; Plp 2:10-11 Unita gäk, imata äbot täŋpani notkapak kubä täŋo nadäkinikita nadäwi jopi täk täkaŋ? Ba gäk, imata notkapak kubä iniŋ täwet täyan? Ŋode nämo nadätan? Gäk ba nin kuduptagän Anutu täŋo man käbeyä-ken api itne. 11 Unita Anutu täŋo man ŋode kudän täwani;
 
Näk Ekäni tärek-täreki nämo it täyat unitä bureni-inik ŋode yäyat;
Komen ämawebe kudup näk-kengän äbäŋpäŋ gukut imäpmok api täŋ namineŋ.
Täŋkaŋ ini kubäkubätä ŋode api näwetneŋ; Gäk Anutu bureni-inik. Ais 45:23
 
12 *Gal 6:5 Unita ŋode nadäna; Anututä nin kuduptagän täŋo mebärininta api niwet yabäwek.
Notniye täŋyäkŋatpena momi nämo täneŋ
13 Unita notniye täŋo nadäkiniki yäpmäŋ danik-danik kädet kaŋ pena! Peŋpäŋ nin kubäkubätä nadäk kädet kubä ŋode iwaräntäkta nadäk kehäromi kaŋ pena; Imaka täga upäŋkaŋ u täŋira notnapaktä nabäŋkaŋ nadäkiniki täŋpän waneŋo udeta imaka udewani täga nämo api täŋpet. 14 *Apos 10:15; Tai 1:15 Täŋpäkaŋ Ekäni Jesutä nadäk-nadäkna täŋkwawa taŋirän ŋode nadäwa tumäŋkaŋ; Imaka kubä ketem kejima udewani ini-tägän Anutu täŋo iŋamiken äma täŋo bänepi täga nämo täŋpän waneŋ. Ude nadätat upäŋkaŋ äma kubätä imaka kubäta yäjiwärani yäŋ nadäweko uwä eruk imaka u bureni yäjiwärani täŋpek. 15 *1Ko 8:11-13 Unita gäk imaka kubä jop naŋiri notkapak kubätä gabäŋpäŋ bänep nadäk-nadäki täŋpän waneŋo uwä eruk gäkŋata ŋode nadäwen; Ŋode täyat uwä notnapak unita nadäŋ imikinik nämo täyat yäŋ nadäwen. Nadätan? Kristotä notkapak unita yäŋpäŋ kumbukopäŋ imata jop nadäŋ ketem naknak terak notkapak täŋo nadäkiniki u täŋpi waneŋ? 16 *Tai 2:5 Nämo, unita ket ŋode nadäkot; Täktäkka unitä täŋpewän imaka u ba unita nadäwi täga täk täkaŋ unita äma ätutä waki yäŋ yäneŋta. 17 Nadäkaŋ, imaka jopi, tom ketem udewanitä Anutu gämori-ken kuŋat-kuŋat kädet u nämo täŋ-mehamtäk täyak. Nämo, Anutu gämori-ken kuŋat-kuŋat kädet bureni uwä siwoŋi kuŋat-kuŋat, ba bänep kwini terak irit, ba oretoret Munapiktä pewän ahäk täkaŋ u. 18 Unita äma kubätä kädet u iwarän täŋpäŋ Kristota watä epän täŋ imayäŋ täyak uwä Anututä äma unita gäripi nadäŋirän ämawebetä imaka, kaŋkaŋ api oraŋ imineŋ.
19 *Rom 12:18; Rom 15:2 Unita notnaye, nin täktäk jide unitä bänep kubägän irit täŋo kädet pewän ahäk täkaŋ ba notniye täŋo nadäkiniki täŋ-kehäromtak täkaŋ, täktäk ugänpäŋ iwatpäŋ täk täkäna. 20 *1Ko 8:13 Täŋkaŋ imaka jopi, ketem udewani terak Anutu täŋo epän nämo täna waneŋ. Bureni, imaka kuduptagän u täga nänaŋi upäŋkaŋ nin ketem kubä naŋitna äma kubätä nibäŋkaŋ bänepitä momi täŋpeko uwä kädet waki täne. 21 Kädet siwoŋi uwä ŋode; Tom ketem ba wain ume naŋira ba imaka kubä täŋira notnapaktä nabäŋpäŋ momi täŋpek yäŋ nadäŋpäŋä eruk gäk kädet u wari nämo täŋpen.
22 Täŋpäkaŋ imaka udewanita jide nadäk täyan u kwawak nämo yäŋahäwen. Nämo, Anutu iŋamiken gäkŋa-tagän iyap taŋpäŋ nadäŋpeŋ kuŋaren. Täŋpäŋ äma kubätä imaka kubäta täga yäŋ nadäŋpäŋ imaka u bänep nadäwätäk-kät nämo täŋpeko uwä bänep oretoret terak täga irek. 23 *Tai 1:15 Täŋ, äma unitä tom ketem bänep yarä nadäŋkaŋ näŋpeko uwä Anututä goret täyan yäŋ iwerek. Imata, u siwoŋi täyat yäŋ nadäkinik kubägän nämo peŋpäŋ täŋpek. Unita imaka kubä u siwoŋi yäŋ ket nämo nadäŋkaŋ täk täkamäŋ uwä momi täk täkamäŋ.

*14:1: Rom 15:7

*14:2: Stt 1:29, 9:3

*14:3: Kol 2:16

*14:4: Mat 7:1; Jem 4:11-12

*14:5: Gal 4:10

*14:8: Luk 20:38; Gal 2:20; 1Te 5:10

*14:10: Mat 25:31-32; Apos 17:31; 2Ko 5:10; Plp 2:10-11

*14:12: Gal 6:5

*14:14: Apos 10:15; Tai 1:15

*14:15: 1Ko 8:11-13

*14:16: Tai 2:5

*14:19: Rom 12:18; Rom 15:2

*14:20: 1Ko 8:13

*14:23: Tai 1:15