10
Aposel kogono aanuna bi
(Mak 3.13-19; Luk 6.12-16)
1 Yesu nipuna aposel kogono aa 12-pela yaaloa nimu kogono papena puri mapalaasa. Gore nimimi wae remo rakepeaminalo yaina rayo maperekeaaminalo onaa raba minalo puri gialua sa.
2 Mo aa 12-pela nimuna biri gupa: Saimon-re aba ripia Yesumi nipu aba mapiraasa. Nipuna bi medare Pita. Nipuna amere Andru page mapiraasa. Goa pua Sebedi-na si Jems-para nipuna ame Jon lapo page mapiraasa. 3 Gore Filip-para Bartolomyu lapo mapiraasa. Medalomare Tomas-para takis mi aa Matyu lapo mapiraasa. Goa pua Jems-re Alfius-na si Tadius lapo mapiraasa. 4 Goa pua Saimon Selot-para Judas Iskariot page mapiraasa. Go aamere pirua Yesu tapena kabereke misa.
Yesu mo aposel aa 12-pela kogono kasa
(Mak 6.7-13; Luk 9.1-5)
5 Yesu nipumi mo aposel kogono aa 12-pela agaa mana gupa lakesa: Nimi aa ruru radonu piri-para napulupape. Goa pua nimi Samaria adaare-para page napulupape. 6 Dia, pare nimiri Israel su-para piri onaanuri ora alupae sipsip-rupa pimi-ga nimu piri-para pulupape. 7 Nimimiri Gote-na Surube Su abia ora re-para epa ialo pua laketapape sa. 8 Nimimi yaina ome onaanu maepeaatepape. Ora ini adupini onaanu marekatapape. Mo yakimi ti onaanu maepeaatepape. Wae remo mea raakepe rubatepape. Gore nimimi go puri mealeme-pulu mo onaanuna yaina madaa yoto nami mada pa maepeaatepape sa.
9 Nimimi mone yo-para mone ini-para ora mone padane-para nimina oge nusi-para namadialepape. 10 Go page nimimi palimi rabu rokanu namadia pulupape. Go page alopape mamina meda-para aa ada-para pora pamuape rimaapu page namea pulupape. Dia-ga aame pa palimi-daare nimumi eta oyae mada gialimi.
11 Gore nimi adaare page su rado-para palimiri nimimi aba waru adalepape. Nimimi epe amenu medaloma aba waru adoa go aa raapu piraama puare nimi meape onaa dia yaliare puaa-mama pipape sa. 12 Gore nimimi ada meda-para palimi rabu go ada-para piri onaa-para epe-rupa piralepape tapape. 13 Gore mogo ada-para piri onaa-daa epe onaa yalia-daare gore nimina epe kone nimu madaa pa salepape. Pare nimumi abi piralepape agaa na-abutimi-daare nimina epe konere wala mua go ada gimalepape. 14 Gore aa medame nimina agaa pagolalo nipuna ada-para nalamua palia-daare gore go adaare gimoa pulupape. Go rabu nimumi nimuna wae kone adenalo nimina aa madaa ae kege kunu sua pulupape. 15 Pagalepa. Orope Gote-me onaanu yoto mea rumaa katea di raburi wae adaare Sodom Gomora su lapo-para pirisimide onaanu-para kedaa kasade. Goa pisade pare go kedaamere go su-para misimide kedaa rabuniaa mealimi sa.
Kedaa epalia-ga waru adalepape
(Mak 13.9-13; Luk 21.12-17)
16 Yesumi goa sa: Pagalepa. Neme nimiri maeyae yananuna rikiraana sipsip mena si-rupa mea rapaato. Goa pea-ga nimimi ora pawa pua paakanumi umu yoloa pameme-rupa pamualepape. Go page nimimi epe kone sua so yaa-para pirape kone mealimina pamualepape. 17 Nimimi mo aanu waru adalepape. Nimumi nimi aditalo kaunsil-na ada mea pua nimuna lotu ada-para aipuyame nimi talimi. 18 Nimumi nimi koso laatalo mo aa mudu kadipinu piri-para mea palimi. Goa pua nimimi nina kogono pua nimu-para pa ruru radonu-para page epe agaa laketeme. 19 Gore nimumi nimi koso lape agaa temede raburi niaa ake tema pae kone adaapu nasalepape. Dia, Gote-me go rabu laketemenalo agaa gialia. 20 Go rabu nimimi agu raapo koso lape agaa nateme. Dia, Holi Spirit nimina robaa-para piralia rabu nimina Aapame agaa lagialia.
21 Go rabu aanu nipuna amenu wala kosome mariaawa nipuna ame tu maomalimi. Gore aaraanumi page nipuna si-para waea palia. Sinumi page agi aaraanu-para agaa rasua koso lape agaa loa tu maomalimi. 22 Go raburi nimimi nina pora ratalimi-pulu onaa rayome nimi ronome omalimi. Pare onaa rayome puri paboa ni nagi-mama palimiri orope go su yaa lapo dia yalia rabu go onaanu oro yaalo kagaa piraama laama palimi. 23 Gore nimi adaare meda-para nimi kedaa gialimiri gore adaare rado meda-para pogola pulupape. Neme ora nimi lagialo: Israel adaare rayo-para kogono mada napu kiritalimi pare Onaa Raapu Pirape Aa-na Si aba epalia. 24 Skul teme naaki nogo nimiri nimina tisaanu narabuaniaaeme. Go-rupa agu kogono pape aanumiri nimuna surube aa mada narabuaniaaeme. 25 Goa pea-ga skul nogo naakimi nimuna tisaa-rupa piralimi-daare epe teme. Go page kogono pape aame nipuna aa mudu raapu nona pi piraliare epe teme. Goa pua ada padane surube aa-para wae bi Belsebul*Go biri Kenan su-para piri onaanuna makirae gote kone sua bi maasimi. Go bina rere gorupa: Nipu Gote rayona mudu gote teme. Gore mo Juda aanumi gote rayo nipuna rolo-para pia simi. Goa loare Belsebul-na bi waru madaa minasaasimi. Goa pua wae remo rayona bi nipu madaa popesa. Goa pisimi pare Belsebul-ri wae remo-para simi. teme-daare nipuna ada raapu pimi-nu ora wae binu page katea.
Paala omape aana bi
(Luk 12.2-7)
26 Goa pea-ga nimimi pa onaanu paalame naomalepape. Dia, abiare oyaeyae rayo rigitabaaya pare orope penaame sua kudiri pi kone rayo page onaanumi mada adoa penaame amaa pagalimi. 27 Neme go ribaaene-para lagialo agaare nimimi naare paalu laketapape. Nimimi pawasi pagaleme agaare su rudu madaa rekaawa laketapape. 28 Aa medalomame onaanuna to yogane mada tu maomalimi pare kone wasupa mada natu maomalimi. Goa pea-ga nimimi nimu madaa paala naomalepape. Yapare Gote-me yogane-para wasupa lapo repena sulaa-para mada mea iralia-ga nipu madaa paala omalepape.
29 Nimimi oge yaasi laapore mone kane oge padaneme kabeme. Goa pea pare nimuna Aapame nalaketea-daare oge yaa padane su amaa mada nalopalia. 30 Gore nimina aalu iri rayo Gote-me aba dipita. 31 Goa pea-ga nimimi paala naomalepape. Nimimi mo ogege yaana kabape yoto ora maoge yateme sa.
Yesuri go piane aa
(Luk 12.8-9)
32 Yesumi agaa meda goa sa: Onaa rayome pa onaanuna ini agaana niaa Yesuna onaanu pima laketemere neme so yaa-para pia Aapa-para go onaanuna bi page laketoa sa. 33 Pare onaa rayome pa onaanuna ini agaana ni masaa rilalimiri so yaa-para pia Aapana ini agaa madaa neme nimu page gimalua sa.
Yesu su amaa ipisare yada marekaatalo naipisa
(Luk 12.51-53; 14.26-27)
34 Nimimi niri go su amaa epe-rupa pirape kone mea ipisade kone nasalepape. Dia, pare neme rai kutu nona piane agaa mea ipisu. 35 Naa ipisude kogono madaare yada pape kone adaapu gupa salimi. Aanu medaloma nimuna Aapanu-para iaa aulalimi nogonumi nimuna aginu-para iaa aulalimi orenumi aayaanu-para iaa aulaliminalo ipisude. 36 Goa puare aa medana wae iaare nipuna ada padane-para piri onaanu re-para aulaawa ronome omalimi.
37 Onaa rayome nimuna Aapa ama madaa pedo pu raana meme-rupa ni madaa raana waru naomalimiri gore go onaanu ni raapu mada napiralimi. Go page onaa rayome nimuna nogo naakinu pedo pu raaname omoa ni madaa raaname waru naomalimiri go page ni raapu mada napiralimi. 38 Onaa rayome nina repena polopeana kedaa narua nina pora nakurialimiri ora ni raapu mada napiralimi. 39 Gore onaa rayome nimuna yogane madaa kogono agu pu piralimiri nimuna wasupanu pa alupalimi. Goa pea pare onaa rayome ni madaa kone rulaawa nimuna yogane madaa kone narumalimiri nimuna wasupanu epe-rupa oro yaalo kagaa piraama laama palimi.
Onaa medalomame epe yoto mealimi
(Mak 9.41)
40 Onaa rayome nimi mealimi-daare gore ni page mealimi. Gore onaa rayome ni madaa kone rulaawa epe-rupa mealimi-daare Gote-me ni mea epenasa-daa nimumi nipu madaa page kone rulaawa mealimi. 41 Onaa rayome Gote-na agaa lakene aa epe-rupa raba mealimi-daare Gote-me epe yoto gialia rabu waru mealimi. Mo agaa lakene aa onaanu yoto mealimi-rupa go padane-rupa rumaalia. Onaa rayome ora epe aa meda epalia rabu go aa adoa neme go aa raba mealua kone salimi-daare go nimu raba meae aa-para padane-rupa epe yoto mealimi. Go agaa pagalepa. 42 Onaa medalomame nina disaipel onaa meda ipa kogore nape pe meda kateme-daare go epe kone madaa epe yoto mealimi.
*10:25: Go biri Kenan su-para piri onaanuna makirae gote kone sua bi maasimi. Go bina rere gorupa: Nipu Gote rayona mudu gote teme. Gore mo Juda aanumi gote rayo nipuna rolo-para pia simi. Goa loare Belsebul-na bi waru madaa minasaasimi. Goa pua wae remo rayona bi nipu madaa popesa. Goa pisimi pare Belsebul-ri wae remo-para simi.