19
Pɔɔli die dɩ gana Efesusi ma dene
Die Apolosi die dɩ yene bie Korinti ma wa, Pɔɔli nɩŋ die dɩ ga Galasia aŋaŋ Firigia chaatɩ a ga Efesusi. Mi die ʋ haarɩ Yisa dɩdɩɩsɩrɩŋ bataŋ.
Ta die pɩasɩ ba dɩ, “Die nɩ yine Yisa yada wa die Halɩkasɩka keŋ nɩ ma mɩŋ?”
Die ba yiŋŋi a baarɩ dɩ, “Aayɩ, tɩ ye ka wɔŋ wʋŋ Ŋmɩŋ Halɩkasɩka wɩa.”
Pɔɔli die dɩ pɩasɩ dɩ, “Die nɩŋ ba sɩna nɩ Ŋmɩŋ nyaabʋ wa chɩaŋ?”
Ba yiŋŋi a baarɩ dɩ, “Ba sɩɩ tɩ sɩba Jɔɔn die dɩ ŋaana sɩa vuosi die wo.”
Pɔɔli die dɩ yiŋŋi baarɩ dɩ, “Jɔɔn die sɩa vuosi Ŋmɩŋ nyaaŋ ka dagɩ dɩ ba chɩgɩ nyɩŋ ba wʋbɩatɩ ma ta yiŋŋi keŋ Ŋmɩŋ jigiŋ. Ama ta die a bɩ balɩ ba dɩ vuoŋ wʋnyɩ kieŋ ʋ kʋaŋ chaaŋ dɩ ba yiwo yada. Yisa die yine vuodieke Jɔɔn dɩ balala yaa gamma wa.”
Die ba wʋnna naa wa, die ba sɩɩ ba Ŋmɩŋ nyaabʋ tɩ Yɔmʋtieŋ Yisa saaŋ ma. Ta Pɔɔli die dɩ nagɩ ʋ nuusi a diisi ba ma ta Ŋmɩŋ Halɩkasɩka die dɩ keŋ a sʋʋŋ ba ma, die ba bala nyɩŋbalɩkɩ haala, ta bala wudiekemba dɩ nyɩnna Ŋmɩŋ jigiŋ.
Die ba yiwo sɩba dembisi baŋ aŋaŋ ale. Pɔɔli die dɩ chʋŋ gara Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juoku me die chɩɩtɩ ataa ta daga vuosisi yaa gamma Ŋmɩŋ naarɩ wɩa ta ka chɩga ŋmaamɩŋ ta die mɩa dɩ ʋ tarɩgɩ ba yɩaŋ. Ama vuosisi bataŋ die yiwo sikpeŋ hagiritieliŋ ta zeti dɩ ba kaaŋ tuo a dii ta die balɩ wʋbɩatɩ pam yaa gamma sie dieke tɩ Yɔmʋtieŋ dɩ dagɩna wa kpɩkpaakʋ nine me. Naa chɩaŋ ma Pɔɔli die dɩ vaa ba ta nagɩ Yisa dɩdɩɩsɩrɩba ba ga Tiranusi dagɩŋ juoŋ me ta daga mi daaŋ mana. 10 Die ʋ dagɩ wa die bɩna ale ta vuodiekemba mana die dɩ benne Asia tɩŋgbaŋka ma wa ta yi Juu vuosi yaa buurigaasɩ die dɩ wʋŋ tɩ Yɔmʋtieŋ wɩaha.
Sikeva Ballɩ wɩa
11 Saŋka mi Ŋmɩŋ die dɩ yɩ Pɔɔli hagɩrɩŋ ʋ tʋma mamachi tʋnkpɩɩma. 12 Die vuosi bataŋ die dɩ nagɩ garɩ diekemba dɩ gbɩna Pɔɔli nyɩŋgbanɩŋ a chiihe gara vuodiekemba dɩ yʋagɩna jigiŋ ta garɩtɩ gie dɩ vasa be yese alaafɩa, ta jɩmbɩatɩ dɩ nyɩna ba ma. 13 Die Juu dembisi bataŋ die dɩ piili a dɩdɩa a mɩa dɩ ba vʋarɩ jɩmbɩatɩ vuosi ma aŋaŋ tɩ Yɔmʋtieŋ saaŋ ma. Die ba ŋaŋ balɩ yɩ jɩmbɩatɩtɩ dɩ “N yɩa nɩ nʋaŋ, Yisa dieke Pɔɔli dɩ balala ʋ wɩaha saaŋ ma dɩ nɩ keŋ nyɩŋ.” 14 Die Ŋmɩŋ kɩkaabɩtɩba jakʋʋŋ ba wasɩnana Sikeva ballɩ bayʋpɔyɩ dɩ yie naa.
15 Ama jɩmbɩakʋ die dɩ balɩ a yɩ ba dɩ, “N sɩba vuodieke Yisa dɩ yine ta wʋŋ Pɔɔli wɩa, ta nɩnɩŋ nɩŋ mɩnɩa yine nɩ?”
16 Womi daa dieke jɩmbɩatɩ dɩ yalla wa die dɩ yugi a jʋalɩ ba a nɩgɩ ba pam ta yi ba daŋŋa a chɩɩrɩ ba garɩtɩ, ba chɩgɩ nyɩŋ tigiri me yɔrɩ. 17 Die Juu vuosisi aŋaŋ buurigaasɩsɩ dɩ benne Efesusi ma wa dɩ wʋŋ naa wa, die dɩ yi be ŋmaamɩŋ pam ta bɩrɩ tɩ Yɔmʋtieŋ Yisa saaŋ pam. 18 Die Yisa dɩdɩɩsɩrɩba pam die dɩ piili a bala wʋbɩatɩ diekemba ba yine a yɩa vuosisi yaalɩŋ ma. 19 Ta vuodieke die dɩ yalla yuŋ die chii ba gbaŋtɩ a keŋ nyɩŋ a jʋʋ ha daadamba nine me. Die gbaŋtɩ gie ligire die yi sɩba ligire bie* 19.19 Ligiribiŋ die yiwo damʋʋmɩŋ tune. tuse baŋɩsɩ-nʋ. 20 Naa chɩaŋ ma tɩ Yɔmʋtieŋ wɩaha die dɩ mʋʋlɩ ga jigiŋ mana ta bɩ gʋta aŋaŋ hagɩrɩŋ.
Efesusi tɩŋ mugisiŋ wɩa
21 Genhe mana kʋaŋ chaaŋ die Ŋmɩŋ Halɩkasɩka die dɩ vaa Pɔɔli dɩ saŋ dɩ ʋ ga kaagɩ Masedonia aŋaŋ Akaya ta tɩaŋ ga Jerusalemi. Ta die baarɩ “Maŋ keŋ nyɩŋ mi n nan ga Romi.” 22 Die wɩa die ʋ tʋŋ ʋ susuŋŋiru bale, Timoti aŋaŋ Erasitusi dɩ ba ga Masedonia ma, ama die ʋ wɩarɩ Asia tɩŋgbaŋ ma daraa ale.
23 Saŋka mi die wumugisike pam die dɩ nan yaa gamma sie dieke tɩ Yɔmʋtieŋ dɩ dagɩna wɩa. 24 Die macheeri wʋnyɩ ba wasɩnana Demetirusi, die ʋ naga siliva a wʋnsa juobisi sɩba ba ŋmɩŋ Diana jɩamɩŋ juoku, ta die tʋʋmaha dɩ yɩa ʋ tʋntʋntɩba nyʋarɩ pam. 25 Die wɩa die ʋ wa ʋ tʋntʋntɩba mana aŋaŋ vuodieke dɩ tʋnnana ʋ tʋʋmaha chanchaaŋ a lagɩsɩ a balɩ yɩ ba dɩ, “N zʋamba, nɩ sɩba a baarɩ tɩ yese tɩ nyʋarɩ a nyɩna tɩ tʋʋmaha gie mi. 26 Nɩ gbaŋ gbaŋ nɩ yeye ta wʋŋ wudieke Pɔɔli dɩ yinene. Ʋ baarɩ dɩ ŋmɩna diekemba vuota dɩ wʋnsɩna ka yi ŋmɩna, ta bɩagɩ a tarɩgɩ vuosi pam yɩaŋ Efesusi ma giena aŋaŋ Asia lʋga mana. 27 Vuosi nan piili a bala wʋbɩatɩ yaa gamma tɩ tʋʋmaha, ba kaaŋ bɩ yɩ Diana jɩamɩŋ juoku jɩlɩma, ŋmɩŋ dieke Asia aŋaŋ dʋnɩa mana dɩ jɩanna. Ba nan daaŋ tɩ ŋmɩŋ kpɩɩkʋ Diana wɩa.” 28 Die kpɩkpaakʋ dɩ wʋnna naa wa ba jɩɩ sɩnyɩɩrɩŋ ta piili a nata dɩ, “Tɩnɩŋ Efesusi vuosi ŋmɩŋ Diana yiwo ŋmɩŋ kpɩɩŋ.”
29 Ta tɩka mana die dɩ dɔŋ. Ta ba yigi Gayusi aŋaŋ Arisitakusi vuodiekemba die dɩ dɩna Pɔɔli a nyɩŋ Masedonia a keŋ wo a nagɩ ba ga tɩka lagɩmɩŋ jigiŋ. 30 Pɔɔli die dɩ yaala ʋ nyɩŋ ga a balɩ wɩa a yɩ vuosisi ama Yisa dɩdɩɩsɩrɩba die ka yɩ wa sieŋ. 31 Die tɩka nyɩŋkʋraha bataŋ die dɩ yine Pɔɔli zʋalɩŋ die dɩ tʋŋ vuoŋ dɩ ʋ keŋ a balɩ wa dɩ ʋ da keŋ keŋ lagɩŋkʋ jigiŋ. 32 Saŋka mi die vuodiekemba die dɩ benne lagɩŋkʋ jigiri die dɩ nata tɔra tɔra ta vuoŋ mana ka sɩba wudieke ʋ yinene, ta pam dɩaŋ dɩ ka sɩba lagɩŋkʋ chɩaŋ. 33 Ta Juu vuosisi nɩŋŋandɩɩsɩrɩba pam die kpaŋŋɩ daa wʋnyɩ ba wasɩnana Alekizanda a nyɩŋ zieŋ kpɩkpaakʋ nɩŋŋa a piili a bala wa wudieke ʋ baaŋ nan balɩ. Ta Alekizanda die dɩ kɔtɩ ʋ nuuŋ ŋmɩŋsikpeŋ ta mɩa dɩ ʋ dagɩ wudieke dɩ yinene wo chɩaŋ. 34 Ama kpɩkpaakʋ die dɩ mɩŋŋɩna dɩ ʋ yiwo Juu vuoke ba mana die dɩ natɩ die hawasɩ ale dɩ “Tɩnɩŋ Efesusi ŋmɩnnɩ Diana yiwo ŋmɩŋ kpɩɩŋ.”
35 Ka kpatɩŋ ta tɩka jakʋʋŋ dɩ yi kpɩkpaakʋ dɩ tarɩ watɩ, ta baarɩ dɩ, “Nɩnɩŋ Efesusi vuosi, mɩnɩa benne dʋnɩa ka gie me ta ka sɩba dɩ Efesusi vuosi gbarɩna ta daansa Diana ŋmɩŋ kpɩɩŋ juoku. Mɩnɩa kana ka sɩba dɩ ʋ buubu die dɩ nyɩnna ŋmɩŋsikpeŋ a keŋ sʋʋŋ wa bie wo giena? 36 Vuoŋ wori a baaŋ bɩagɩ a chiisi wɩɩrɩ gie, die wɩa nɩ fɩalɩ nɩ gbaŋ ta nɩ da keŋ yi wudieke dɩ kana ka mʋ. 37 Nɩ chii wo vuosi gie keŋ juu gie, vuodiekemba dɩ kana ka gaarɩ tɩ jɩaŋkʋ juoku jaaŋ yaa a balɩ wʋbɩatɩ a yɩ tɩ ŋmɩŋ Diana. 38 Dɩɩ yi Demetirusi aŋaŋ ʋ tʋntʋntɩba dɩ yaa wɩɩŋ aŋaŋ vuosi gie, tɩ yaa sarɩya diile juone aŋaŋ sarɩya diiriŋ, nɩ vaa ba yaa ba wɩa ga mi. 39 Ama dɩɩ yi nɩ yaala nɩ yi wɩɩŋ a tɩaŋ die, die nɩŋ dɩ mʋ nɩ yaa wɩɩrɩ keŋ wo tɩka nyɩŋkʋra nɩŋŋa. 40 Romani vuosi nan bɩagɩ galɩŋ tɩ yaa gamma wudieke tɩ yine jinne wo. Dama tɩ gbaŋ gbaŋ tɩ kaaŋ bɩagɩ a balɩ watɩtɩ gie chɩaŋ.” 41 Die ʋ bala naa a kpatɩ kʋaŋ chaaŋ ʋ taaŋ vuosisi.

*19:19 19.19 Ligiribiŋ die yiwo damʋʋmɩŋ tune.