22
“N chʋamba aŋaŋ n zʋalɩŋ nɩ wʋmma wudieke n bala n balɩ a yɩ nɩ wa.” Die ba wʋnna ʋ bala Juu vuosi jabalɩkɩŋ a yɩa ba wa, die ba tarɩ sɔmm. Womi Pɔɔli dɩ baarɩ dɩ, “N yiwo Juu vuoŋ, ta ba mɩɩrɩ mɩŋ Tasusi tɩŋ dieke dɩ benne Silisia tɩŋgbaŋ ma, ama ta ba wubi mɩŋ Jerusalemi ka gie mi. N dɩdagɩrʋ die yiwo Gamaliali ta die ʋ mɩŋŋɩ a dagɩ mɩŋ tɩ chɔɔŋkʋʋlɩba mɩraha. Ta die maŋ paalɩ dɩa Ŋmɩŋ aŋaŋ nɩŋŋmɩna sɩba nɩ mana dɩ dɩna die wo jinne. Ta die mugise vuodieke mana die dɩ dɩna tɩ Yɔmʋtieŋ sieku ta kʋʋ bataŋ gbaŋ. Ta die yigi ba dembisi bataŋ aŋaŋ hɔgʋba bataŋ a ligi be dansarɩka sʋŋ. Ŋmɩŋ kɩkaabɩtɩba jakʋʋrɩ aŋaŋ tɩka nyɩŋkʋraha nan dii siara dɩ dɩ yiwo wusie. Die ba ŋaaŋ yɩ mɩŋ gbaŋtɩ gbaŋ dɩ n yaa ga Juu vuosi nɩŋŋandɩɩsɩrɩba die dɩ benne Damasikusi ma wa jigiŋ, amʋ n nan bɩagɩ yigi vuodiekemba dɩ dɩna tɩ Yɔmʋtieŋ sieku mi a yaa ba a yiŋŋi keŋ Jerusalemi aŋ ba datɩ ba tɩbɩŋ.
Pɔɔli die dɩ bala ʋ tarɩgɩŋ wɩa dene
“Die daaŋ kaanɩ yaa gamma agbaa saŋŋa die maŋ ga gbige Damasikusi, womi die chaankpeŋkpɩɩŋ die dɩ nyɩgɩsɩ bʋnyɩ a chaaŋ giliŋ mɩŋ. Die maŋ nan tɩŋgbaŋ ta die wʋŋ lɔlɩŋ dɩ balala a yɩa mɩŋ dɩ, ‘Sɔɔli, Sɔɔli bɩa wɩa fʋ mugise mɩŋ?’ Die maŋ yiŋŋi a balɩ dɩ, ‘Mɩnɩa yine fʋ n Yɔmʋtieŋ?’ Ta die ʋ yiŋŋi a balɩ mɩŋ dɩ, ‘Manɩŋ n yiwo Yisa, Nazeriti vuoke, manɩŋ n yine vuodieke fʋ mugisinene wo.’ Die vuodiekemba die dɩ beelinene mɩŋ die ye chaaŋkʋ ama die ba ka wʋŋ lɔlɩkʋ. 10 Die maŋ pɩasɩ dɩ, ‘N Yɔmʋtieŋ, bɩa fʋ yaala n yi?’ Womi die ʋ balɩ a yɩ mɩŋ dɩ, ‘Hagɩ a ga Damasikusi, dɩɩ yi fʋ keŋ tʋgɩ mi ba nan dagɩ fʋ fʋ bala fʋ yi wudieke.’ 11 Die chaaŋkʋ die faasɩ nyɩgɩsɩ mɩŋ die maŋ yɩɩŋ. Die wɩa manɩŋ aŋaŋ vuodiekemba dɩ chʋnnana wa die dɩ datɩ n nuuŋ a yaa mɩŋ a ga Damasikusi ma.
12 “Daa wʋnyɩ die benne mi ba wasa wa Ananiasi. Die ʋ yiwo vuodieke dɩ jɩanna Ŋmɩŋ aŋaŋ wusie ta dɩ Mosisi mɩraha ta Juu vuosisi mana die dɩ benne Damasikusi ma die faasɩ yɩa wa jɩlɩma. 13 Die ʋ keŋ a zie n jigiŋ ta baarɩ dɩ, ‘N zʋa Sɔɔli, yesime bɩbra.’ Lele womi die maŋ bɩagɩ yese. 14 Womi Ananiasi die dɩ balɩ a yɩ mɩŋ dɩ, ‘Ŋmɩŋ dieke tɩ chɔɔŋkʋʋlɩba dɩ jɩanna wa vʋarɩna fʋ dɩ fʋ sɩmma wudieke ʋ yaalala dɩ fʋ yi. Ʋ vʋarɩ fʋ mɩŋ dɩ fʋ ye Masia wa ta bɩ wʋŋ ʋ gbaŋ gbaŋ ʋ lɔlɩŋ. 15 Dɩ mʋ fʋ balɩ vuoŋ mana wudieke fʋ yene ta wʋŋ wa. 16 Ta lele bɩa fʋ bɩ chɩɩsa? Hagɩ aŋ n sɩɩ fʋ Ŋmɩŋ nyaabʋ, aŋ Ŋmɩŋ vaa fʋ wʋbɩatɩ a chaa fʋ fʋ jʋʋsɩna wa wɩa.’
17 “Ta die maŋ yiŋŋi ga Jerusalemi a ga juu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ sʋŋ dɩ n jʋʋsɩ Ŋmɩŋ. Mi die maŋ daansɩ 18 a ye tɩ Yɔmʋtieŋ dɩ bala a yɩa mɩŋ dɩ, ‘Yi lagɩ lagɩ a nyɩŋ Jerusalemi ma, dama dɩɩ yi fʋ bala ba n wɩaha ba kaaŋ tuo dii.’ 19 Die maŋ yiŋŋi a balɩ dɩ, ‘N Yɔmʋtieŋ ba wɔŋ sɩba dɩ die n ŋaaŋ gara Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juone me a yige ta nɩga vuodiekemba dɩ tuone fʋ a dii wo. 20 Ta saŋŋa dieke die ba kʋna fʋ daansɩatieŋ Sitiiveni wa die n gbaŋ bie mi ta saagɩ dɩ ba kʋʋ wa, ta die zie a gbarɩ kʋkʋʋrɩba nyinyeeke.’ 21 Ama die tɩ Yɔmʋtieŋ die dɩ balɩ a yɩ mɩŋ dɩ n gamma, ta yɩ mɩŋ nʋaŋ dɩ ʋ nan yaa mɩŋ a ga saasaa vuodiekemba dɩ kana ka yi Juu vuosisi jigiŋ.” 22 Die kpɩkpaakʋ die dɩ wʋmma Pɔɔli a ga tʋgɩ saŋŋa dieke ʋ bala naa a kpatɩ wa. Womi die ba piili a nata dɩ, “Nɩ kʋʋ daa wa gie ʋ ka mʋ dɩ ʋ bemme ʋ mɩsɩ ma.” 23 Die ba keese ta naga ba garɩtɩ viise ŋmɩŋsikpeŋ ta yɔɔra tantɩ a taana ŋmɩŋsikpeŋ.
Pɔɔli aŋaŋ Romanisi sojasi jakʋʋrɩ wɩa
24 Die Romani sojasisi jakʋʋrɩ die dɩ yɩ nʋaŋ dɩ ba nagɩ Pɔɔli a juu juoku me ta tɩbɩ wa aŋaŋ kpaasɩŋ. Amʋ ʋ nan balɩ wudieke ʋ yine wo ta Juu vuosi gie dɩ nata aŋaŋ wa. 25 Die ba bɔbɩ wa a dʋaŋ dɩ ba tɩbɩ wa wa die ʋ pɩasɩ sojasisi nyɩŋkʋraha wʋnyɩ dɩ zene mi dɩ, “Mɩra yɩ sieŋ mɩŋ dɩ nɩ tɩbɩ vuodieke Romani naaŋ wa dɩ yɩna wa sieŋ ta ye ka dii ʋ sarɩya?” 26 Die sojasisi jakʋʋrɩ dɩ wʋnna naa wa die ʋ ga ba nɩŋŋandɩɩsɩrʋ jigiŋ a baarɩ dɩ, “Bɩa fʋ yie? Daa wa gie yiwo vuodieke ta Romani naaŋ wa dɩ yɩna wa sieŋ.” 27 Sojasisi nyɩŋkʋra nɩŋŋandɩɩsɩrʋ wa die dɩ ga Pɔɔli jigiŋ a pɩasɩ wa dɩ, “Balɩ mɩŋ, yiwo vuodieke ta Romani naaŋ wa dɩ yɩna sieŋ?” Pɔɔli die dɩ yiŋŋi a baarɩ dɩ, “Wa.” 28 Sojasisi nyɩŋkʋra nɩŋŋandɩɩsɩrʋ wa dɩ baarɩ dɩ, “Manɩŋ n tʋŋ wo ligire pam ta wa bɩrɩŋ vuodieke Romani naaŋ dɩ yɩna sieŋ.” Ama Pɔɔli die dɩ yiŋŋi a balɩ wa dɩ, “Manɩŋ nɩnɩŋ ba wɔŋ mɩɩrɩ mɩŋ mɩŋ aŋaŋ kanɩŋ sieku.” 29 Die dembiŋ diekemba dɩ mɩnana dɩ ba tɩbɩ wa ta pɩasɩ wa wʋpɩasɩka ha die dɩ yiŋŋi kʋaŋ lagɩ lagɩ. Ta die ŋmaamɩŋ die yigi sojasisi nyɩŋkʋraha nɩŋŋandɩɩsɩrʋ wa gbaŋ die ʋ mɩŋŋɩna dɩ ʋ vaa ba bɔbɩ wa vuodieke Romani naaŋ wa dɩ yɩna wa sieŋ aŋaŋ chɔrɩmaha wɩa.
Die ba dine Pɔɔli sarɩya dene
30 Die ka tʋnvʋʋsa die sojasisi nyɩŋkʋraha nɩŋŋandɩɩsɩrʋ wa dɩ yaala ʋ mɩŋŋɩ wudieke wɩa Juu vuosisi nɩŋŋandɩɩsɩrɩba die dɩ bala dɩ Pɔɔli yi chʋʋsɩ mɩŋ. Die wɩa die ʋ vaa ba vʋarɩ chɔrɩmaha Pɔɔli ma ta die yɩ nʋaŋ dɩ Ŋmɩŋ kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋraha aŋaŋ tɩka nyɩŋkʋraha lagɩŋ. Womi die ʋ yaa Pɔɔli a keŋ juu ta vaa ʋ zie ba nɩŋŋa.