1 Saŋka mi Yisa die dɩ taaŋ ba nandagɩrɩ gie dɩ ʋ dagɩ ba dɩ dɩ mʋ ba jʋʋsɩma Ŋmɩŋ saŋŋa mana, ta da keŋ gbalɩgɩma, die ʋ balɩ ba dɩ, 2 “Sarɩya diiru wʋnyɩ die benne tɩŋ kaanɩ ma, die ʋ ka chɩga Ŋmɩŋ ta ka bɩ yɩa vuota jɩlɩma. 3 Ta kpihɔgʋ wʋnyɩ dɩaŋ die benne tɩka ma, a chʋŋ gara daa wa jigiŋ a jʋʋsa wa dɩ, ‘Dii n wɩɩrɩ gie a yɩ mɩŋ aŋaŋ vuodieke dɩ mugisinene mɩŋ.’ 4 Ama die sarɩya diiru wo die ka saaga, ta ka kʋaŋ chaaŋ die ʋ yile dɩ, ‘N ka wɔŋ chɩga Ŋmɩŋ yaa a yɩa vuota jɩlɩma, 5 ama kpihɔgʋ wa gie dɩ faasɩna daama mɩŋ wɩa, n ko baa n dii ʋ sarɩya ka a yɩ wa mɩŋ, dɩ daa die ʋ nan dɩ kieŋ daaŋ mana ta vaa n gbalɩgɩ aŋaŋ wa.’ ”

6 Tɩ Yɔmʋtieŋ die baarɩ dɩ, “Nɩ wʋmma wudieke sarɩya diiru wo dɩ kana ka chɩga Ŋmɩŋ dɩ balla. 7 Ta lele, Ŋmɩŋ kaaŋ dii sarɩya a yɩ ʋ vuovʋarɩka, vuodiekemba dɩ jʋʋsɩnana wa ŋmɩntʋasɩ aŋaŋ yuŋ dɩ ʋ suŋŋi be wo? Ʋ nan dɩ yʋasa dɩ ʋ suŋŋi be? 8 N bala nɩ, ʋ nan dii sarɩya a yɩ ba, ta yi ke lagɩ lagɩ. Manɩŋ vuota Bʋa dɩ keŋ keŋ saŋŋa dieke, n nan ye vuodieke dɩ yine mɩŋ yada tɩŋgbaŋka gie me?”

9 Yisa die dɩ bɩ a taaŋ nandagɩrɩ gie a yɩ vuodiekemba dɩ bala dɩ ba yiwo vuovɩɩna, ama ta ka yɩa ba chanchaalɩŋ jɩlɩma. 10 Die ʋ baarɩ dɩ, “Dembisi bale die nyɩnna a ga Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ sʋŋ dɩ ba jʋʋsɩ Ŋmɩŋ; wʋnyɩ die yiwo Farasisi vuoŋ, wʋnɩŋ wa dɩaŋ dɩ yi lampotuosiru. 11 Die Farasisi vuoke dɩ ga zie lʋgɩŋ a jʋʋsɩ Ŋmɩŋ ʋ sʋŋ ma dɩ, ‘Ŋmɩŋ, n waasa fʋ, dama n ka yi tʋntʋmbɩatɩ tieŋ sɩba n chanchaalɩba. N ka yi halɩ tieŋ, n ka yi ŋmɩŋchɩbɩtieŋ yaa dembiŋ dieke dɩ yaala hɔɔŋ. N bɩ waasa fʋ dama n ka sɩɩ sɩba lampotuosiru wo gie. 12 N ŋaaŋ bɔba nʋaŋ daraa ale daraa yʋpɔyɩ mana sʋŋ, ta yɩa fʋ n nyinti baŋ mana sʋŋ kaanɩ.’ 13 Ama die lampotuosiru wo die dɩ ga a zie saasaa, ta ka yaala ʋ kɔtɩ ʋ sikpeŋ ŋmɩŋsikpeŋ, ta vigi ʋ sikpeŋ ta baarɩ dɩ, ‘Nabidie Ŋmɩŋ, chɩgɩ mɩŋ zɔɔlɩŋ, dama n yiwo tʋntʋmbɩatɩ tieŋ.’ ” 14 Yisa die dɩ bɩ baarɩ dɩ, “N bala nɩ, die dɩ yiwo lampotuosiru wo Ŋmɩŋ dɩ tuo ʋ jʋʋsɩŋ daa Farasi vuoke; dama vuodieke mana dɩ kɔtɩna ʋ gbaŋ ŋmɩŋsikpeŋ, Ŋmɩŋ nan sʋʋŋ wa tɩŋgbaŋ; ta vuodieke dɩaŋ dɩ sʋʋna ʋ gbaŋ tɩŋgbaŋ, Ŋmɩŋ nan kɔtɩ wa ŋmɩŋsikpeŋ.”

15 Die vuosi bataŋ die dɩ chii ba ballɩnyaalɩsɩ a keŋ Yisa jigiŋ dɩ ʋ nagɩ ʋ nuusi a dɩɩsɩ dɩɩsɩ ba ma, ama die ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba dɩ yene naa wa, die dɩ nata ba. 16 Ta Yisa die dɩ wa ballɩbɩsɩsɩ dɩ ba kiere ʋ jigiŋ, ta balɩ a yɩ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba dɩ, “Nɩ vaa ballɩbɩsɩsɩ kiere n jigiŋ ta nɩ da kagɩ ba sieŋ dama ba chanchaalɩŋ sɩna Ŋmɩŋ naarɩ. 17 Wusie maŋ bala nɩ, vuodieke mana dɩ kana ka tuo Ŋmɩŋ naarɩ sɩba bʋabiŋ, kaaŋ wɔŋ juu ke.”

18 Saŋka mi jakʋʋŋ wʋnyɩ die dɩ keŋ Yisa jigiŋ a pɩasɩ wa dɩ, “Dɩdagɩrʋ vɩɩnɩŋ, lalɩa maŋ nan yi ta ye miivoli dieke dɩ wone kpatɩŋ?”

19 Yisa die dɩ yiŋŋi a balɩ wa dɩ, “Bɩa wɩa fʋ wasa mɩŋ vuovɩɩnɩŋ? Vuoŋ wori a yi vuovɩɩnɩŋ, sie Ŋmɩŋ nyɩɩna ma. 20 Wɔŋ sɩba Ŋmɩŋ mɩraha: ‘Da keŋ yaalɩ vuoŋ hɔgʋ yaa vuoŋ chʋrʋ, da keŋ a kʋʋ vuoŋ, da keŋ a gaarɩ, da keŋ yi ŋmɩnchɩbɩsɩ daansɩatieŋ, yɩma fʋ chʋa aŋaŋ fʋ naa jɩlɩma.’ ”

21 Die daa wa dɩ yiŋŋi a balɩ dɩ, “N yine bʋabiŋ mana a yaa ga mʋʋna, n dɩɩ mɩraha gie mana mɩŋ.”

22 Yisa die dɩ wʋnna naa, die ʋ balɩ yɩ wa dɩ, “Wʋbalɩmɩŋ tɩala fʋ. Nagɩ fʋ nyinti mana a daa ta nagɩ ligirehe a yɩ zɔɔlɩntieliŋ, ta nan dɩ yallɩ nyinti arɩzanna ma; ta a kʋaŋ chaaŋ fʋ keŋ dɩa mɩŋ.” 23 Ama daa wa die dɩ wʋnna naa, ʋ sʋŋ die dɩ paalɩ chʋʋsɩ, dama die ʋ faasɩ yallɩ wa nyinti pam.

24 Yisa die dɩ mɩŋŋɩ dɩ ʋ sʋŋ chʋʋsɩya mɩŋ, ta baarɩ dɩ, “Dɩ tʋa pam dɩ nyintitieliŋ juu Ŋmɩŋ naarɩ ma. 25 Dɩ faasɩ tʋa mɩŋ dɩ nyintitieŋ juu Ŋmɩŋ naarɩ ma a tɩaŋ nyɔgɩnɩ dɩ baaŋ nan daagɩ garɩyɩɩŋ vɔrɩŋ ma a nyɩŋ dene.”

26 Die vuodiekemba die dɩ wʋnna wa wa die dɩ pɩasɩ dɩ, “Die nɩŋ manɩa baaŋ nan ye gbatɩtaanɩŋ?”

27 Yisa die dɩ yiŋŋi a balɩ ba dɩ, “Wudieke vuota dɩ kana kaaŋ bɩagɩ a yi, Ŋmɩŋ nɩŋ nan bɩagɩ a yi.”

28 Ta Piita dɩ balɩ wa dɩ, “Ye, die tɩ va wa tɩ nyinti mana ta keŋ dɩ fʋ.”

29 Yisa die dɩ yiŋŋi a balɩ yɩ ba dɩ, “Wusie maŋ bala nɩ, vuodieke mana dɩ vana ʋ tigiŋ yaa ʋ hɔgʋ yaa ʋ nɩmballɩ yaa ʋ chɔɔŋ aŋaŋ nuŋ yaa ʋ ballɩ Ŋmɩŋ naarɩ wɩa, 30 nan bɩ ye he pam tɩŋgbaŋka gie me a tɩaŋ ʋ vana nyindiekemba ba, saŋŋa dieke dɩ kienene wo, ʋ nan ye miivoli dieke dɩ wone kpatɩŋ.”

31 Womi Yisa die dɩ yaa ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba baŋ aŋaŋ bale wo a nyɩŋ lʋgɩŋ a balɩ ba dɩ, “Nɩ wʋmma, tɩ gara Jerusalemi, jigidieke ba bala ba yi manɩŋ vuota Bʋa wudiekemba mana die Ŋmɩŋ naazʋalɩba dɩ maagɩna yaa gamma n wɩa wa, 32 dama ba nan nagɩ mɩŋ a yɩ vuodiekemba dɩ kana a ka yi Juu vuosi nuusi me, dɩ ba vʋarɩ mɩŋ fala ta bɩ zɩa mɩŋ ta tɩɩrɩ nɩntɔbɩtɩ a yi mɩŋ, 33 a nɩgɩ mɩŋ aŋaŋ kpaasɩŋ ta kʋʋ mɩŋ ama daraa ataa daraaŋ n nan hagɩ kumbu me.”

34 Ama die ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die ka sɩba wɩaha kaanɩ gbaŋ chɩaŋ, dama Ŋmɩŋ die ligi wo ba yɩaŋ, die yine die ba ka sɩba wudieke ʋ balala wa chɩasɩ.

35 Yisa die dɩ kenne gbige Jeriko daa yɩɩ wʋnyɩ die dɩ kalɩ sieku nʋaŋ a jʋʋsa. 36 Die ʋ wʋnna ta kpɩkpaakʋ chʋŋ tɩanna wa, die ʋ pɩasɩ dɩ, “Bɩa yinene?”

37 Die ba balɩ wa dɩ, “Yisa, vuodieke dɩ yine Nazeriti vuoke tɩannana.”

38 Die ʋ faasɩ wa dɩ, “Yisa, Davidi haagɩŋ, chɩgɩ mɩŋ zɔɔlɩŋ.”

39 Ama vuodiekemba die dɩ benne nɩŋka die dɩ natɩ wa ta balɩ wa dɩ ʋ tarɩ watɩ, ama die ʋ faasɩ nata dɩ, “Davidi haagɩŋ, chɩgɩ mɩŋ zɔɔlɩŋ.”

40 Die wɩa Yisa die dɩ zie ta yɩ nʋaŋ dɩ ba yaa daa wa a keŋ ʋ jigiŋ. Die ʋ kenne a gbigi wo, Yisa die dɩ pɩasɩ wa dɩ, 41 “Bɩa fʋ yaala n yi a yɩ fʋ?”

Die ʋ yiŋŋi baarɩ dɩ, “N Yɔmʋtieŋ, n yaala fʋ yuori n ninehe mɩŋ.”

42 Mi Yisa die dɩ balɩ wa dɩ, “Yesime, fʋ yine yada ka wɩa fʋ ye gbaamɩŋ.” 43 Lele womi die ʋ ninehe dɩ yuori, die ʋ dɩ Yisa ta bɩra Ŋmɩŋ. Die kpɩkpaakʋ dɩ yene wo wo, die ba mana dɩ bɩrɩ Ŋmɩŋ.