22
Taahili David i dono aali
(Pisalem 18)
David ne daahili ang gi Dimaadua nia helekai o dana daahili deenei i di madagoaa Dimaadua ne benebene mai ia gi daha mo ono hagadaumee huogodoo, mo Saul:
 
Dimaadua la go dogu Madaloohi,
go Mee go dogu Abaaba Maaloo.
Dogu God la go dogu Madaloohi,
e bala ginai au.
Mee e abaaba au gadoo be di mee abaaba.
Mee e daa mai au gi daha, ga benebene au.
Go Mee go dogu Dangada Hagamouli.
Mee e madamada humalia i di au,
gei e abaaba au gi daha mo nia mee huaidu.
Au e haga gahi Dimaadua,
gei Mee ga daa mai au gi daha mo ogu hagadaumee.
Hagaamuina Dimaadua!
 
Nia beau o di made gu i dogu baahi.
Nia beau hagamadagudagu dangada gu hagaholi au.
Nia manuu o di made gu i dogu baahi.
Taalunga la guu lawa di hele au.
I lodo dogu haingadaa, gei au gu haga gahi Dimaadua.
Au gu haga gahi dogu God
bolo Mee gi hagamaamaa ina mai au.
Mee gu longono Ia dogu lee mai i lodo dono Hale Daumaha.
Mee gu longono Ia dagu dangi anga i dogu hagamaamaa.
 
Henuailala guu bole gu lullulu mo di ngalungalua.
Di hagamau o di langi gu ngalua,
gu bolebole i di hagawelewele o God.
Di huiahi e buu mai i lodo ono mada uhi.
Di ahi e ulaula mo nia malala gaa
e ulu mai i lodo o dono ngudu.
10 Mee guu huge di langi gu haneia.
Nia gololangi luuli la gu i lala ono babaawae.
11 Mee gu maangi iha
i hongo dono dangada di langi e hai ono bakau.
Mee gu maangi i hongo nia bakau o di madangi.
12 Mee gu abaaba Ia gi di bouli.
Nia gololangi maadolu gu honu wai
gu haganiga i dono gili.
13 Nia malala gaa e haga ula go di ila i ono mua.
 
14 Dimaadua la ga helekai dono lee e ngoloolo
gadoo be di atili i lala di langi.
Di lee o di God Koia e Aamua la guu hai.
15 Mee guu puu ana amu maalei
e hagamadagudagu ai ono hagadaumee.
Mee gu waluwalu digaula gi di gaagaa o di ila.
16 Tua di baba o di moana gu gila aga,
di hagamau o henuailala gu gila aga labelaa,
i di madagoaa o Dimaadua gu hagawelewele
gi ono hagadaumee,
Mee gu haga hohooho i dono hagawelewele.
 
17 Dimaadua gu daahi iha dono lima i di langi gaa kumi au.
Mee gu hudi aga au gi daha mo tua o di moana.
18 Mee gu haga dagaloaha au gi daha
mo ogu hagadaumee maaloo dangihi,
mo digau huogodoo ala e hudiou mai gi di au.
Digaula gu maaloo i di au.
19 Digaula gu hai dauwa mai gi di au
i dogu madagoaa ne tale gi di haingadaa,
gei ogo Dimaadua gu hagamaamaa au.
20 Mee gu hagamaamaa mai au i lodo ogu haingadaa,
gu haga dagaloaha au,
i dono manawa tene mai gi di au.
 
21 Dimaadua e dugu mai dogu hagahumalia,
i di au e hai nia mee ala e donu.
Mee e hila mai gi di au,
i di au e dei ogu huaidu ai.
22 Au gu hagalongo gi nia haganoho o Dimaadua.
Au digi huli gi daha mo dogu God.
23 Au gu haga gila aga ana haganoho huogodoo.
Au digi de hagalongo gi ana helekai.
24 Mee e iloo Ia dogu madammaa,
i dagu hai dela e haga mogowaa au
gi daha mo nia hegau hai hala.
25 Dimaadua e dugu mai dogu hagahumalia,
i dagu hai nia mee ala e donu.
Mee e iloo Ia bolo au deai ogu huaidu ai.
 
26 Meenei Dimaadua,
Goe e manawa dahi ang gi digau
ala e manawa dahi adu gi di Goe.
Goe e manawa lamalia ang gi digau ala guu dohu anga.
27 Goe e manawa madammaa ang gi digau
ala e manawa madammaa,
gei goe e hai baahi ang gi digau ala e hai nia mee huaidu.
28 Goe e haga dagaloaha digau ala e hila gi lala,
gei e haga lligi digau ala e manawa hagamuamua.
 
29 Meenei Dimaadua, Goe go dogu haga maalama.
Goe gu daa gi daha di bouli mo au.
30 Goe e hagamaaloo aga au
bolo gii mee di hai dagu dauwa ang gi ogu hagadaumee.
Goe e dugu mai gi di au di mogobuna
bolo gi aali au i nadau abaaba hai dauwa.
 
31 Di God deenei e humalia huoloo
go dono hai ana mee huogodoo.
Ana helekai e mee di gana ginai gidaadou!
Mee e hai gadoo be di mee abaaba ang gi digau huogodoo
ala e halahala nadau hagaloohi ang gi de Ia.
32 Ma di God labelaa i daha mo Dimaadua ai!
Ma go Mee dela go tadau God dela go tadau dangada daa.
33 Di God deenei la go dagu gowaa maaloo e bala ginai au,
gei e hai di ala dela e haele iei au gii baba.
34 Mee e dugu mai ogu wae e lele iei au gii mau,
bolo gii lele au gadoo be di ee,
gei e madamada humalia i di au i hongo nia gonduu.* Habakkuk 3.19
35 Mee e haga wouwou ogu lima ang gi di hai dauwa,
ogu lima guu mee di haga biga di maalei dela e maaloo.
 
36 Meenei Dimaadua, Goe dela e loohi au,
gei e haga dagaloaha mai au.
Dau hagamaamaa la gu haga madamada au.
37 Goe dela gu duuli au
bolo gi dee tale gi lodo ogu haingadaa,
gei au digi hinga loo.
38 Au e waluwalu ogu hagadaumee ga haga magedaa digaula.
Au hagalee noho loo gaa dae loo gi digaula gaa mmade.
39 Au gaa kili digaula huogodoo gi lala,
gi deemee di nadau tuu aga.
Digaula guu too gi lala ogu babaawae.
40 Goe dela e hai au gi maaloo
bolo gii mee au di hai dagu dauwa,
gei e hai au gi aali i ogu hagadaumee.
41 Goe e hai ogu hagadaumee la gii llele gi daha mo au.
Au e daaligi gii odi digau
ala nogo hagadugina e ginaadou au.
42 Digaula e halahala di nadau hagamaamaa,
gei deai tangada e haga dagaloaha digaula ai.
Digaula e haga gahi Dimaadua,
gei Mee digi helekai gi di haga gahi digaula.
43 Au e beehi digaula gei digaula guu hai gadoo
be nia gelegele gohu o henuailala.
Au e dagadagahi digaula,
gadoo be au ma ga dagadagahi
nia gelegele waiwai ala i hongo nia ala.
 
44 Goe dela gu haga dagaloaha mai au gi daha
mo agu daangada ala e hai baahi mai gi di au.
Kooe ne haga noho au bolo e dagi nia henua.
Digau ala digi iloo eau
la guu hai agu gau hai hegau dangi nei.
45 Digau mai i daha e pala iha gi lala gi ogu mua.
Digaula e limalima hua e hagalongo mai,
i di nadau longono ginaadou dogu lee.
46 Digaula la gu hagalee manawa maaloo,
gu ulu iha gi daha mo lodo nadau waahale maaloo
mo di polepole.
 
47 Dimaadua e mouli!
Di hagaamu ang gi dogu Dangada Daa!
Goodou hagadele ina nia mahi o God
dela gu haga dagaloaha au!
48 Ma go God dela ne hai au gi aali i ogu hagadaumee.
Ma go Mee dela ne hai nia henua
la gii noho i lala ogu mogobuna.
49 Ma go Mee dela gu haga dagaloaha mai au
gi daha mo ogu hagadaumee.
 
Meenei Dimaadua, Goe e hila mai
bolo gi aali au i ogu hagadaumee,
gei e duuli au gi daha mo digau
ala e hai baahi mai gi di au.
50 Deenei laa, meenei Dimaadua,
au e hagaamu huoloo Goe i mehanga nia henua llauehe.
Au e daahili e haga hagaamu do ingoo.* Romans 15.9
51 Dimaadua e dugu ang gi dana king di aali.
Mee e haga gida anga dono aloho dee odi
gi dono dangada dela ne hili,
ang gi David mo dono hagadili
gaa hana hua beelaa, dono hagaodi ai.

*22.34: Habakkuk 3.19

*22.50: Romans 15.9