35
Nnaganoho di Laangi Sabad
Moses ga gahi mai digau Israel huogodoo ga helekai gi digaula boloo, “Deenei telekai Dimaadua bolo goodou gi heia: Nia laangi e ono e hai godou moomee, gei di hidu laangi e hagamadagu, di laangi e hagamolooloo mai gi di Au go Dimaadua. Di ingoo hua tangada ma ga ngalua e daaligi gii made.* Exodus 20.8-11; 23.12; 31.15; 34.21; Leviticus 23.3; Deuteronomy 5.12-14 Hudee akaa ahi i godou hale i di Laangi Sabad.”
Tigidaumaha gi di Hale laa Hagamadagu
(Exodus 25.1-9)
Moses ga helekai gi digau Israel huogodoo, “Deenei telekai Dimaadua ne hai: Heia tigidaumaha gi Dimaadua. Di ingoo hua tangada e hiihai la gi gaamai dana tigidaumaha goolo, silber, be di baalanga mmee; nia gahu humalia gi nnadunga halatee, luuli halatee, mo mmee, mo nia gahu ne hai gi nia ngaahulu kuudi; nia gili dama siibi daane gu hagammee, nia gili nia manu, nia laagau ‘acacia’; nia lolo gi nia malama, nia mee hagakala lolo hagatulu mo nia ‘incense’; nia hadu hagalabagau ‘onyx’ mono hadu hagamadamada ala i golo e humu di ‘ephod’ mo di mee gahu hadahada tagi aamua hai mee dabu.
Nia goloo di Hale laa Dimaadua
(Exodus 39.32-43)
10 “Digau hau mee i godou lodo huogodoo e hai loo gii hai nia mee huogodoo ala ne hagi anga go Dimaadua: 11 go di Hale laa, dono gahu mo gahu laa tua, ono maadau mo ono abaaba, ono giodo, duludulu mo nadau lohongo; 12 Tebedebe di Hagababa, ono duludulu, dono uhi, mo di gahu duuli e duuli gi daha di maa, 13 teebele, ono duludulu mo ono goloo ala i golo mo di palaawaa tigidaumaha ang gi God, 14 di lohongo malama mo ono goloo, nia malama mo nadau lolo; 15 di gowaa dudu tigidaumaha lolo kala mo ono duludulu; nia lolo hagatulu; nia ‘incense’, di gahu duuli di bontai di Hale laa. 16 di gowaa dudu tigidaumaha mo dono haaligi mee e hagapigi anga gi ono duludulu, ono waduu amu, mo ono mee ala i golo huogodoo; di baisin tonotono mo dono lohongo, 17 nia gahu duuli di abaaba mo nadau duludulu mo nadau lohongo waduu, mo tuuli o di bontai di abaaba e duuli di Hale laa, 18 nia daula e daahi nia loahi di Hale laa, mo di abaaba e duuli di Hale laa, 19 mo nia gahu hagalabagau o digau aamua hai mee dabu ala e ulu ai ma ga hai hegau i lodo di Gowaa Dabu, go nia gahu hagamadagu a Aaron, tangada hai mee dabu, mo ana dama daane.”
Nia daangada e gaamai nadau tigidaumaha
20 Digau Israel huogodoo gu hagatanga gi daha mo Moses, 21 gei digau huogodoo ala gu hiihai, ginaadou gu gaamai nadau tigidaumaha gi Dimaadua e hau ai di Hale laa Dimaadua, mo nia mee huogodoo ala e hai hegau ai i di nadau hai daumaha mo nia mee ala e hai ai nia gahu digau hai mee dabu aamua. 22 Gei digau huogodoo ala gu hiihai, nia ahina mono daane gu gaamai nadau tigidaumaha biini guu humu, nia buulei dalinga, nia buulei, nia hau uwa, mo nnagadilinga goloo goolo madamada, gei gu hagadabu nia maa ang gi Dimaadua. 23 Digau huogodoo ala nadau gahu humalia e logo gu gaamai nia gahu gi nnadunga halatee, luuli halatee, mo mmee, mo nia gahu ala ne hai gi nia ngaahulu kuudi. 24 Huogodoo ala ne mee di dahi aga nadau baalanga silber be baalanga mmee, gu gaamai nadau tigidaumaha gi Dimaadua, ge huogodoo nadau laagau ‘acacia’ ala e mee di hai hegau ai, gu gaamai nia maa. 25 Nia ahina huogodoo ala e iloo di hai nia mee, gu gaamai nia gahu gi nnadunga halatee, halatee luuli mo mmee ala ne hagamadamada go ginaadou. 26 Digaula guu hai labelaa nadau deleedu gi nia ngaahulu manu kuudi. 27 Nia dagi gu gaamai nadau hadu hagalabagau ‘onyx’ mono hadu hagamadamada ala i golo belee dugu gi lodo di ‘ephod’ mo di mee gahu hadahada, 28 mo nia mee hagakala mee mo nia lolo ang gi nia malama, nia lolo hagatulu mo nia ‘incense’. 29 Digau Israel huogodoo ala ne hiihai gu gaamai nadau tigidaumaha gi Dimaadua ang gi dana moomee ne hagi anga go Moses bolo gi heia.
Digau ngalua di Hale laa Dimaadua
(Exodus 31.1-11)
30 Moses ga helekai gi digau Israel bolo Dimaadua gu hilihili Bezalel, tama daane a Uri, go tama daane Hur, mai di madawaawa Judah. 31 God gu hagahonu a mee gi ono mogobuna, guu wanga ono iloo di hai nia mee mo dono iloo di hai nnagadilinga moomee hagamadamada mee, 32 ang gi nia bilaan nia mee humalia e haga hai hegau nia maa gi nia goolo, silber mo nia baalanga mmee; 33 e duuduu nia hadu hagalabagau ala belee haganoho; e iloo di paa nia laagau, mo nia hagadilinga moomee haga madamada mee ala i golo. 34 Dimaadua gu hilihili labelaa Oholiab, tama daane Ahisamach, mai di madawaawa Dan, ge guu wanga gi meemaa nia iloo di aago nau hai moomee gi digau ala i golo. 35 Mee guu wanga nia iloo o nnagadilinga hai moomee nogo hai go digau paa mee, digau haganoho mee, mo digau llanga nnagadilinga gahu gi nnadunga halatee, halatee luuli mo mmee habuihabula. Digaula e iloo di hai nnagadilinga moomee ge digau e iloo di haganoho nia mee.

*35.2: Exodus 20.8-11; 23.12; 31.15; 34.21; Leviticus 23.3; Deuteronomy 5.12-14