1 Dimaadua ga helekai mai, 2 “Kooe go tangada dangada, helekai ang gi di tagi o Tyre i nia mee ala e helekai iei Au, go Tagi go Yihowah, ang gi mee: Idimaa i do hagalaamua aga goe, gei goe gu hagamaanadu bolo goe guu hai be dahi god dela e noho i lodo dono lohongo e haganiga mai go di moana. Goe e hagamaanadu bolo goe di god, gei deeai, goe tangada hua dangada, hagalee e mouli deeodi. 3 Goe e hagamaanadu bolo goe koia e kabemee i Danel*Danel be Daniel, dela deai dahi mee dee gidee bolo gaa ngala i di goe ai. 4 Do iloo mee mo do hai mee la ne hai goe gi maluagina i nia goolo mono silber. 5 Goe guu hai au huihui goloo mo di kae au wiini mai i au huihui goloo aalaa. Goe gu hagapuu hualaa behee i o maluagina!

6 “Malaa, deenei la nia mee ala e helehelekai iei Au, go Tagi go Yihowah: Idimaa i do hagamaanadu bolo goe e koia e kabemee i di god, 7 Au ga hagau mai dagu llongo dauwa hagamuamua e heebagi adu gi di goe. Digaula gaa oho nia mee huogodoo madamada ala ne hai kooe gi o hai mee mo do iloo mee. 8 Digaula ga daaligi goe, gaa hudu goe gi lodo di moana. 9 Di madagoaa digaula ga lloomoi belee daaligi goe, malaa, gei goe e hagamaanadu hua igolo bolo goe di god? Do madagoaa ma gaa duu i mua digau ala belee daaligi goe, gei goe gu hai hua be tangada dangada, gu deai do mouli waalooloo ai. 10 Goe gaa made gadoo be di paana i lodo nia lima o digau mai daha ala hagalee daumaha mai gi di Au. Ko Au go Tagi go Yihowah dela e hagawaalanga aga nia mee aanei.”

11 Dimaadua ga helekai labelaa mai gi di au, 12 “Kooe go tangada dangada, dangi wawwawe gi di hagaodi di mouli o di king o Tyre. Hagianga ina gi mee nia mee ala e helehelekai iei Au, go Tagi go Yihowah: Goe guu hai dahi ala mee humalia e dohu dogomaalia, e honu di iloo mo di madamada huoloo! 13 Goe guu noho i Eden, di hadagee a God, goe gu ulu nia hagadilinga mee e logo: nia hadu hagalabagau go nia ‘ruby’, ‘diamond’, ‘topaz’, ‘beryl’, ‘onyx’, ‘jasper’, ‘sapphire’, ‘emerald’, mono hadu ‘garnet’. Goe guu hai doo hau goolo dela ne hai go digaula adu gi di goe i di laangi dela ne hai goe. 14 Gei Au ne dugu dagu dangada di langi maaloo dangihi e loloohi goe. Goe guu noho i hongo dagu gonduu dabuaahia gei e heehee i mehanga nia hadu madamada hagalabagau huoloo. 15 Goe nogo haihai nia mee humalia huogodoo mai i di laangi dela ne hai goe gaa dae mai loo gi doo hai di mee huaidu. 16 Goe nogo daadaamee di hui mai ge di hui gi daha. Aanei gaa hidi ai iei goe gaa hai tangada daaligi dangada ge guu hai di huaidu. Gei Au ga hagabagi goe gi daha mo dagu gonduu hagamadagu, gei tangada di langi dela nogo hagaloohi goe ga hagabagi goe gi daha mo nia hagadilinga mee madamada huoloo. 17 Goe gu hagapuu hua gi do madanga, gei goe gu hai hua be tangada dadaulia mai i doo longo guu dele humalia. I doo hai deenei, dela gaa hidi iei Au gaa hudu goe gi lala gi hongo di gelegele, gaa hudu goe gi daha belee hai dahi ala mee ang gi nia king ala i golo. 18 Dau hegau huihui mee la koia e huaidu huoloo dela ne hidi mai au gowaa hai daumaha la gu gulugulua. Deenei di mee ne hidi ai Au gaa dudu di waahale deelaa gi lala. Digau huogodoo ala ma gaa mmada adu gi di goe dolomeenei, gu iloo bolo goe guu hai nia lehu. 19 Goe gu hagalee, gaa hana hua beelaa, gei nia henua huogodoo ala gu iloo ginaadou goe ga mmaadagu ga uli nadau gai bolo di hagaodi nadau mouli gi dee hai hua be goe.”

20 Dimaadua ga helekai mai,*Joel 3.4-8; Zechariah 9.1-2; Matthew 11.21-22; Luke 10.13-14 21 “Tangada dangada, helekai kokohp hai baahi gi di waahale Sidon. 22 Hagianga ina gi digau ala e noho i golo i nia mee ala e helehelekai iei Au, go Tagi go Yihowah i digaula: Sidon, ko Au go di godou hagadaumee. Nia daangada ga hagaamu Au idimaa i dagu hai dela e hai adu gi di goe. Digaula ga iloo bolo ma ko Au dela go Dimaadua i dogu madagoaa dela ma ga hagamodongoohia aga dogu dabuaahia i dogu hagaduadua digau huogodoo ala e noho i godou baahi. 23 Au ga hagau adu tau magi gi goodou, gaa hai nia dodo gii hali i hongo oo ala. Nia hagadaumee ga heebagi adu gi goodou mai nia baahi huogodoo, gei o daangada ga daaligi gaa mmade. Malaa, goodou ga iloo laa bolo ma ko Au go Dimaadua.”

24 Dimaadua ga helekai, “Deai dahi henua i nia henua ala e haganiga mai i daha Israel ala nogo hai hagahuaidu Israel gaa hai labelaa be di laagau duduia dela belee hagammae Israel ai. Deelaa di mee digaula ga iloo laa bolo ma ko Au go Tagi go Yihowah.”

25 Tagi go Yihowah ga helekai, “Au ga laha mai digau Israel huogodoo mai i nia henua ala ne hagau ginai digaula, gei nia henua huogodoo ga iloo bolo Au e dabuaahia. Digau huogodoo Israel gaa noho i di nadau henua donu, tenua dela ne wanga ko Au gi dagu dangada hai hegau go Jacob. 26 Digaula gaa noho i golo i di aumaalia, gaa hau nadau hale, gaa dogi nadau hadagee waini. Au ga hagaduadua digau ala i baahi o mee ala nogo hai hagahuaidu a mee, gei Israel gaa noho i di aumaalia. Digaula ga iloo laa bolo ma ko Au go Dimaadua go di nadau God.”