5
Di madahaanau o digau hagaloale
Muli tama madagoaa dulii, nia daane mono ahina dogologowaahee gu daamada gu leelee logo i nadau duaahina digau o Jew ala i golo. Hunu gau e helekai, “Gimaadou la di madahaanau damanaiee, gimaadou e hiihai gi nia huwa laagau e logo gii mee di mouli gimaadou.”
Hunu gau e helekai, “Gidaadou e boibana tadau gowaa dogi mee, mo tadau hadagee waini, mo tadau hale gii dohu tadau meegai gi de hiigai gidaadou.”
Hunu gau e helekai, “Gidaadou e madau tadau bahihadu e hui tadau dagitedi o tadau gowaa dogi mee mo tadau hadagee waini. Gidaadou digau o Jew labelaa be digau o Jew ala i golo. Tadau dama hagalee humalia gadoo be nadau dama? Gei gidaadou e hagahege tadau dama. Hunu tadau dama ahina guu hui guu hai nia hege. Tadau hagamaamaa ai, idimaa tadau gowaa dogi mee mo tadau hadagee waini gu hagalee.”
I dogu longono eau nadau leelee logo, gei au gu hagawelewele huoloo, ga hagamaanadu bolo au gaa hai dagu mee be di aha. Au guu hai hagahuaidu nia dagi mono gau aamua, ga helekai gi digaula, “Goodou gu haga haingadaa godou duaahina digau o Jew!”* Exodus 22.25; Leviticus 25.35-37; Deuteronomy 23.19-20
Gei au ga haga dagabuli nia daangada huogodoo, belee mmada gi di haingadaa deenei, ga helekai, “Gidaadou gu hagamahi gi tadau mee ala e mee gu hui mai tadau duaahina digau o Jew ala guu bida hui ginaadou gi digau tuadimee. Malaa, dolomeenei, gei goodou e hai digaula gii bida hui ginaadou adu gi goodou mo nadau ihoo digau o Jew!” Nia dagi aalaa guu noho deemuu, digi leelee loo.
Gei au ga helekai, “Di hala ne hai go goodou. Hagalongo gi God, heia nia mee ala e donu, gei digau tuadimee mo tadau hagadaumee ga deemee di gadagada mai gi gidaadou. 10 Au mo ogu ihoo mono daane ala nogo ngalua mai gi di au, gu dumaalia gi tadau duaahina nia huwa laagau mono bahihadu ala ne madau go digaula. Malaa, gidaadou gaa dugu hua tadau gabunga bolo e hui nia maa. 11 Hunahuna ina gi daha nia mee digaula huogodoo ala ne boibana, nia bahihadu, mo nia waini, mo nia lolo olib. Wanga hagalimalima gi muli nadau gowaa dogi mee, mo nadau hadagee waini, nadau lolo olib, mo nadau hale!”
12 Nia dagi ga helekai, “Gimaadou gaa hai gii hai be au helekai. Gimaadou gaa wanga gi muli nia mee digaula, ga hagalee kae nia boibana digaula.”
Gei au ga gahigahi digau hai mee dabu, gaa wanga nia dagi gi digaula gi hagamodu ina i nadau mua bolo gii mee di hagagila nadau hagababa deenei dogo hai. 13 Gei au ga daa gi daha dogu duu nnoo huaidina dela nogo i dogu huaidina, ga helekai, “Deenei di hai a God gaa hai gi tei dangada i goodou dela hagalee hagagila dana hagababa. God ga daa gi daha godou hale mo nia mee huogodoo ala e hai mee ginai goodou, hagalee dumaalia adu gi goodou e hai mee gi dahi mee.”
Digau huogodoo ala ne lloomoi gi golo ga helekai, “Amen!” mo di hagahagaamu Dimaadua. Nia dagi gu hagagila nadau hagababa.
Di hila gi lala o Nehemiah
14 Nia ngadau e madangaholu maa lua nogo gobinaa iei au i tenua go Judah, daamada i di madalua ngadau o Artaxerxes nogo king aamua, gaa dae loo gi di motolu maa lua ngadau o maa, au mo dogu madahaanau gimaadou hagalee gai nia meegai ala e tau e wanga gi nia gobinaa. 15 Nia gobinaa huogodoo ala i ogu mua, guu hai di nadau mee e haga haingadaa nia mouli o nia daangada, gei digaula guu hono gi nia daangada gi taiaga nadau bahihadu silber e madahaa e hui nia meegai mono waini i lodo nia laangi huogodoo. Nia gau hai hegau o nia gobinaa aalaa gu haga haingadaa labelaa nia daangada, gei au hagalee hai be digaula, idimaa au e hagalaamua a God. 16 Au gu hagamahi gi agu mee ala e mee e hagaduu aga hoou di abaaba di waahale, gei au digi hai dogu gowaa la gi damana. Digau huogodoo ala e ngalua mai gi di au le e ngalua i di moomee deenei. 17 Nia laangi huogodoo, gei au e haangai mai i hongo dogu deebele digau e lau mada lima i digau o Jew mo nadau dagi i daha mo digau ala e lloomoi gi di au i nnenua llauehe ala i golo. 18 Nia laangi huogodoo, gei au e daaligi dagu kau e dahi e gai go digaula, ge e ono siibi humalia, mono hagabae deduu. Gei i lodo nia laangi madangaholu, gei au e hagatogomaalia agu waini hoou. Gei au gu iloo labelaa nadau mee dagidagi daamaha ala e haga daamaha digaula, deelaa laa au hagalee kae nia bahihadu ala belee wanga gi di gobinaa.
19 Meenei God, au e hai dagu dalodalo adu gi di Goe, Goe gi langahia nia mee humalia huogodoo ala guu hai ko au gi nia daangada aanei.

*5.7: Exodus 22.25; Leviticus 25.35-37; Deuteronomy 23.19-20