Leetal ya eyya Saak naakiice ya
Saak
Waah wa weeyem wa ti leetal eyye
Aluu éyeniin ya keeyem ka ti káasiitan, kicanaa. Unaa unka ti ékey káasiitan leetaloo ya eyya Saak naakiice ya.
Ayme ayem Saak? Eehe nkasoke unaa nii, pikee pa akina ayem Yéesu Krista atuwoo, eeyeniye ya áhampaatiin a ati canku ya eeyem ya Jerusalem.
Peyme naayeniye ta naakiice yo ta, niŋ teyme naakiice yo, hikina káyisanut ho unaa.
Pakayme naakiice leetal eyye? Leetal eyye, “písii pa ŋaasuwan niŋ pákasupak paka pakati Pútuun pa keehancalooliye ka ti púlunta pa púlooŋ” naakiice yo (1:1). Pikee pa poko kayem Pusuwif pa Pikelecen pa, niŋ ekina tom Pikelecen pa púlooŋ keehancalooliye ka ti púlunta pa.
Weyme utaake hikaw ti leetal eyye?
Híyaañ ha, hikina hiyem káyinan niŋ pawenal (1:22-27; 2:14-25). Asok náayinanaa, pawenali piñaŋaañaŋ káyisan nii an éeyinane.
Hísupiyenu ha, hikina hiyem ecohato (1:5-8; 3:13-18). Asok Pútuun pa ínsuum po niŋ uluumaa po ecohato kati puwufan yo unaa, ecohato eyya ammeya nii, éfeetintiŋan unaa ti eloŋ eenape, néetintiŋan unaa ti pálafooli, néetintiŋan lompo unaa ti pásuuma.
Híhaaciyenu ha, hikina hiyem kusaanum ka niŋ keeleke ka keeyem ka ti canku ya (1:9-11; 2:1-7; 5:1-6). Asok kaafisakanool timpi kitaako ti pututa kusaanum ka niŋ keeleke ka. Kusaanum ka kañaŋaa kaamankool keeleke ka pinap, nkánawuno nii, hisaanumate ha hiteyii efimpihimuus.
Hípaakiilenu ha, hikina hiyem kacocokan híleeluuf (1:19-21; 3:1-12). Asok niŋ áayinanaa, an óo an éeyinane añaŋaañaŋ “hicasu ti káasiitan pakakee paka, pale timpi acas ti káakup, timpi lompo acas ti káñiken (1:19).”
Hísakiyenu ha, hikina hiyem kúnuul niŋ hilooŋu páciite (1:2-4,9-12; 5:7-11). Asok naalooŋaa kúnuul, taak pásuuma penfakat. Káyinan ka kitii, efikihaŋ nkitaake sempe ti kamukut ka kitii.
Heewase ha isak niŋ hoonool, hikina hiyem kaluum (1:5-8; 4:1-3; 5:13-18). Asok “kaluum kiti eecoonoole kitaakaataak sempe nkíyini íhinu heemaka (5:16).” Ooto an éeyinane añaŋaañaŋ kaluum.
Aŋe éfuusiyaa ti leetaloo ya eyya Saak naakiice ya eyye, nuunaa úsiitanaa yo. Alímaati Pútuun pa pípankin kunuu unaa, álimaati Pútuun pa lompo piyankanan unaa kati úsiyaa leetaloo eyye fa nuuyemaa fa ti káasiitan. Pútuun pa pikat unaa. Apalaka.
Ⅰ
Kakican ka
Ⅰ Inci Saak, amiikan a ati Pútuun pa niŋ ati Ateeteyo Yéesu Krista, yem ti hikiicu leetal eyye. Kicanaa aluu písii pa ŋaasuwan niŋ pákasupak paka pakati Pútuun pa keehancalooliye ka ti púlunta pa púlooŋ.*1:1 Pikee pa poko kayem Pusuwif Pikelecen pa, niŋ ekina tom Pikelecen pa púlooŋ keehancalooliye ka ti púlunta pa.
Káyinan niŋ ecohato
Ⅱ Aluu pakanam ti káyinan, niŋ páciite óo páciite púnowiyoo taaluu, nitaak pásuuma penfakat. Ⅲ Weyme uwune inci insok: “Nitaak pásuuma penfakat?” Kaatuko nímeyimeyi nii, niŋ káyinan ka kitaaluu kutowiyaa ti páciite, efeewun innihaŋ innimukute. Ⅳ Antúŋ innimukutaa fo ti pikelan, fiyuu efiniyeno pakan kéetuuniye fanfaŋ, etinisoolah waah.
Ⅴ Niŋ akee ti aluu asoolahaa ecohato, añaŋaa kaluum Pútuun pa, Pútuun pa efipuwunoo, kaatuko mpuwunwun pakan paka púlooŋ niŋ pásuuma peewatanut an. Ⅵ Pale añaŋaa kaluum ti káyinan, timpi aŋatool, kaatuko an aŋa naŋatool anakoolaa-nakool niŋ kúsuu kiti kaatii enka eyam ya netowo ti káaseepin neewanan. Ⅶ Oom an añaŋut káamiilool nii afaasa waah wéefulii ti Ateeteyo, Ⅷ kaatuko akina ati kunuu kúsupak, kunuuwoo kipepanantoo ti waah óo waah ewwa náhin.
Palek niŋ hisaanumate
Ⅸ Náayinanaa illek, séepin úpantiyi kamma Pútuun pa mpisilanuu. Ⅹ Pale naayeniyaa usaanum, séepin úpantiyi kamma mpuwananuu, kaatuko aafamuus samat nii páluufeenal piti káaheeni kiti elampa. Ⅺ Niŋ caanak ca cífuliyoo niŋ pasowe etenco, incisowan káaheeni ka, páluufeenal etenko mpunowal, pawalle etenko mpícim. Fo lompo incuke ti kusaanum ka: éfikacim ti pututa páhin pa piteyii.
Kamukut niŋ híluuŋu
Ⅻ Pásuuma piyeno ti eemukute ya ti páciite, kaatuko niŋ amukutaa, afaataak cooy ya eteyoo, ekina eyem eloŋ ya eepayantoo ya eyya Pútuun pa mpíyinanane ya nii, efipuwufan yo kéelafiye po ka.
ⅩⅢ Eeyem a ti híluuŋuyee, timpi asok nii: “Pútuun pa piyemaam ti híluuŋu.” Kaatuko Pútuun pa púluuŋantee ti íhinu heenaput, púluuŋantoo lompo an. ⅩⅣ Pale an óo an, kunuu ka kiteyoo keenaput ka, kikina nkúluuŋoo nkuwun naakuucee samat nii fa yoon nekuucee fa niŋ maali. ⅩⅤ Niŋ fúlaa toko, kunuu keenaput nkúpukii kaamuuyen, apan kaamuuyen, niŋ kíyankiyoo nkúpukii eket.
ⅩⅥ Aluu pakanam ti káyinan payenka inci íllafiye ka, timpi nicaakool faŋ aluu: ⅩⅦ Waah óo waah weenape ewwa innisa niŋ waah óo waah weetempiye pántoon ewwa nkawufan aluu, patiila núufulii. Eehuu níhiwanoonii hípifulii ti Paapaa ya Pútuun pa peeliile pa caanak ca niŋ picaaŋaŋ pa. Pútuun pa piyesiyantoo, pucukut lompo nii hísaalumant eeha nihiyeso niŋ caanak ca citeeŋiyaa.†1:17 Niŋ ekina tom: “Pútuun pa piyesiyantoo, pitaakut énimaan.” Niŋ ekina tom: “Pútuun pa piyesiyantoo, pucukut lompo nii caanak ca enca íncihin ca hísaalumant inciteeŋiyaa.” ⅩⅧ Ti pásuuma etempo mpuwufane unaa eloŋ pínapii ti hilim etempo heeyem ha tooñaa ya, ancuk unaa uyeniyaa kéecooke ka ti waah wa púlooŋ ewwa Pútuun pa mpiliile wa, samat nii pamaañal pa púcook pa empa an nacoop pa ti ekumpaan ya enfakat ya etempo.
Hísiyu niŋ íhinu
ⅩⅨ Aluu pakanam ti káyinan payenka inci íllafiye ka, nímeyi nii: An óo an añaŋaa hicasu ti káasiitan pakakee paka, pale timpi acas ti káakup, timpi lompo acas ti káñiken, ⅩⅩ kaatuko káñiken kiti an kúcoopiyantoo heecoonoole eeha Pútuun pa mpílafiye ha. ⅩⅪ Ooto nikatan pámiiloolal pa peeŋoota pa púlooŋ, innikatan lompo páhinal pa peenaput pa peeyem pa pan óo pan. Niwanan faŋ aluu innicoon hilim ha eeha Pútuun pa mpusuke ha ti saan aluu, hikina hiyina kafakan aluu.
ⅩⅫ Timpi nísiitan hilim ha hiti Pútuun pa kenseŋ, pale níhin samat nii fa nihisoke fa. Niŋ níhinut fo, kincaakool faŋ aluu inniyaake. ⅩⅩⅢ Kaatuko aŋa násiitan hilim ha hiti Pútuun pa apan áhinut eeha nihisoke ha, acukaacuk samat nii an eeyem ti ecukaloolo naacuk faŋoo fa naacuke fa, ⅩⅩⅣ te niŋ apayaa ecukaloolo naakaay, tokotoko naafiil puume naanakoole. ⅩⅩⅤ Pale aŋa natah kunuuwoo pinap ti hilim ha heesiiŋanee ha heetempiye ha tak, hilim eeha nihifakan ha pakan paka ti himiikanate, niŋ acokaa piyank, Pútuun pa efipisampanoo ti waah óo waah ewwa náhin. Oom an ásiitanantoo kati afiil, pale kati náhin eeha nihisoke ha.
ⅩⅩⅥ Niŋ an ti aluu acokooliyaa nii eecoke piliit pítin pa piti Pútuun pa apan ayinaat kacocokan híleeluufuyoo, oom an kincaakool faŋoo naayaake, káyinan ka kiteyoo kitaakut nafaa. ⅩⅩⅦ Pútuun pa Paapaa atuunaa, eeha mpucoke ha nii káyinan coopcoop, hikina hiyem kaamankool keeyem ka ti kúnuul: písikateen pa niŋ piyaaŋat pa payenka pákayiinii keekete ka, te timpi nikat hiti púlunta pa hípitifan aluu.