Korint Tere 2
Poolnoŋ Korint yoŋoo Tere ano 2 kolooro.
Jeŋ-asa-asari
Pool ano Korint uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ uumotooŋ awaa mende aŋgi kambaŋ iikanoŋ Poolnoŋ Masedonia laligoŋ tereya koi ooro. Tosianoŋ Pool tuarenjeŋ kotiga ama mugito, Poolnoŋ kileŋ aŋgowowo meŋ kamaaŋ ama yoŋowo uumotooŋ ambombaajoŋ kaparaŋ kono. Aŋgowowogia tegowaatiwaa uukoisoroya qendeema oŋono.
Tere bakaya mutuya (Boŋ 1-7) iikanoŋ Poolnoŋ Korint uumeleeŋ kanageso yoŋowo soomoŋgo anotiwaa qaaya jeja. Kania naata uumeleeŋ kanageso ii kotakotagadeeŋ jeŋ oŋono? Kaeŋ ano uugia meleema uumotooŋgo aŋgiti, iikawaa korisoroya qendeema jeŋ asarija.
Tere bakaya 2 (Boŋ 8-9) iikanoŋ Judia uumeleeŋ kanageso ilaaŋ oŋoma nanduŋ oŋombutiwaajoŋ kuuŋ oŋonja.
Tere bakaya 3 (Boŋ 10-13) iikawaa qaaya ii kokaeŋ: Boi takapolakaya tosianoŋ iyaŋgiaa qagia ‘Aposol hoŋa’ jeŋ Poolwaajoŋ aposol qoloŋ-moloŋgoya jegi Poolnoŋ qaa iikawaa kitia meleema oŋono.
Buk kokawaa bakaya waŋa 5 ii kokaeŋ:
Jeŋ-asa-asari qaa 1.1-11
Pool ano Korint uumeleeŋ kanageso 1.12–7.16
Judia uumeleeŋ tuuŋ yoŋoojoŋ nanduŋ ambu 8.1–9.15
Poolnoŋ aposol hoŋa koloojiwaa ku-usuŋa 10.1–13.10
Qaa tetegoya 13.11-13
1
1 *Apo 18.1Anutunoŋ uusiiŋaa so Pool nii kuuŋ nono Kraist Jiisaswaa wasiwasi eja aposol koloojeŋ. Niinoŋ uumeleeŋ alanana Timotiwo rajo. Korint sitinoŋ Anutuwaa uumeleeŋ kanageso laligojuti ano ejemba soraaya kuuya Akaia prowinsgia sokoma laligojuti, noronoŋ oŋowo Buŋa qaa amiŋ mobombaajoŋ kaŋ tere koi oojo.
2 Anutu Maŋnana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋmoriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu.
Poolnoŋ Anutu uluŋkoleŋaajoŋ mepeseeja.
3 Nono Poŋnana Jiisas Kraistwaa Maŋa Anutu mepeseeŋkejoŋ. Iinoŋ kiaŋkomu Toya ano uluŋkoleŋ kuuya nonomakejiwaa Anutuya kolooja.
4 Nono kakasililiŋ kania kania mokolooŋkejoŋi, kambaŋ iikanoŋ Anutunoŋ uunana meŋ saaliŋkeja. Uunana meŋ saaliro moma iikawaa qaganoŋ naniŋ tosianoŋ kakasililiŋ kania kania mokolooŋkejuti, ii saanoŋ afaaŋgoŋ meŋ saaliŋ oŋomakeboŋa. 5 Kawaa kania ii kokaeŋ: Kraistwo qokotaaniŋ iwaa siimboboloyanoŋ qanananoŋ uro kelemaleleŋ momakejonto, iikawaa so uunana kaaŋiadeeŋ meŋ saaliro Kraistwo qokotaaniŋ uluŋkoleŋanoŋ uunananoŋ kemero kelemaleleŋ momakejoŋ.
6 Nononoŋ konjiliŋ uutanoŋ laligojoŋi eeŋ, Anutunoŋ mono oŋoo uugia meŋ saaliro uugia mombo meleema oyaŋboyaŋ koloowutiwaajoŋ moja. Anutunoŋ uugia meŋ saaliro oŋonoŋ ii iima oŋoaŋgio uugia meŋ saaliŋ aoŋ laligowu. Meŋ saaliŋ oŋomakejiwaa hoŋanoŋ mono uugianoŋ kokaeŋ kolooŋkeja: Nono siimbobolo moniŋ oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ siimbobolo iikayadeeŋ mokoloowuti eeŋ, ii mono saanoŋ moma mokosiŋgoŋ kotiiŋ laligowu. 7 Siimbobolonoŋ qagianoŋ uro momakejuti, uluŋkolenoŋ mono kaaŋiadeeŋ oŋoo qagianoŋ uro laligojuti, ii mojoŋ. Ii moma kawaajoŋ oŋonoŋ nama kotiiwutiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ kotakota amakejoŋ.
8 *1 Kor 15.32Oo uumeleeŋ alauruna, nono Eisia prowins uutanoŋ gawoŋ meŋ laligoŋ gawombaa siimbobolo moma kakasililiŋ mokolooŋ moniŋi, oŋo iikawaajoŋ poumapou laligowubojeŋ mojoŋ. Gawombaa lombotanoŋ esuŋnana uuguŋ uuta kolooŋ menduŋgoŋ nonono nama kotiiwombaajoŋ amamaaninto, kileŋ kaparaŋ koniŋ meŋ kamaaŋ nonono laligoniŋ. Kaeŋ kolooro toroqeŋ jaananawo laligowonaga me qaago, iikawaajoŋ kaaŋagadeeŋ doomoronana keno laligoniŋ.
9 Kaeŋ laligoŋ uunananoŋ kokaeŋ romoŋgoniŋ: Moŋnoŋ komuwoŋatiwaa qaaya jeŋ tegoro qaa iikanoŋ qanananoŋ uro tiwilaawoŋatiwaajoŋ mamboniŋ. Ananaa esuŋnananoŋ laariŋ laligowomboto, Anutuwaa ku-usuŋ qaganoŋ laariŋ laligowombaajoŋ ama kaeŋ kolooro. Anutunoŋ koomuya meŋ gbiliŋ oŋono waabuti, iinoŋ mono afaaŋgoŋ nono kaaŋagadeeŋ ilaaŋ nonomakebaa.
10 Komuwombotiwaa torokonana somata totooŋ moninto, Anutunoŋ iikanoŋa metogoŋ nonono. Metogoŋ nonono ano toroqeŋ metogoŋ nonomakebaa. Nono jejeromoŋromonana Anutuwaanoŋ ama kaeŋ moma laariŋ muŋ nanjoŋ. 11 Oŋo kaaŋagadeeŋ ilaaŋ nonoma nonoojoŋ ama qama kooligi metogoŋ nonomakebaa. Mamaganoŋ nonoojoŋ ama qama kooligi Anutunoŋ moma iikawaa kitia meleeno kaleŋmoriaŋanoŋ sokoma nonono niniima kobooŋkebaa. Kaeŋ metogoŋ nonono alauruna mamaganoŋ ii moma nonoojoŋ ama mindiriŋ mepeseeŋ mugi qamakooligianoŋ otokoriaŋ kaaŋa uma Anutuwaa gejianoŋ kemeŋkebaa. Kawaajoŋ mono toroqeŋ noojoŋ ama Anutu qama kooliŋkebu. Kaeŋ qisijeŋ.
Poolnoŋ kana kekeŋaa areŋa utegoro.
12 Tosaaŋa oŋonoŋ noo kanianaajoŋ uuwoi anjuti, iikawaajoŋ qaa kokaeŋ jemaŋa: Anutunoŋ solaŋa laligowombaajoŋ momakeji, nononoŋ mono iikawaa so gomaŋa gomaŋa liligoŋ kanoŋ nanamemeŋ soraaya ii pondaŋ otaaŋ laligoniŋ. Oŋoo batugianoŋ ii mono kaparaŋ koma tororo otaaŋ laligoniŋ. Ii baloŋ ejemba momakootonanaa so qaagoto, Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ inaaŋ nononotiwaa so ii ama meŋ laligoniŋ. Anutunoŋ nanamemena ii iima naŋgoŋ “Sokonja,” jero uugejananoŋ qaa ii momakejeŋ ano iikawaajoŋ selenana meŋ umakejoŋ.
13 Tere ooŋkejeŋi, iikawaa qaaya kuuya mono saanoŋ weeŋgoŋ moma asariwutiwaa so kolooja. Qaana ii gbiŋgbaoŋa qaa. Qaa kania aasaŋgoya moŋ mende ooŋkejeŋ. Ii asuganondeeŋ eja. Kawaajoŋ noo kaniana ii kuuya moma asaridaborowutiwaajoŋ moma jejeromoŋromoŋ anjeŋ. 14 Noo kaniana ii bakasasaŋ kokaeŋ moma asariju: Poŋnana Jiisasnoŋ mombo asugiwaati, niinoŋ mono kambaŋ iikanoŋ oŋoojoŋ ama selena meŋ umaŋa. Kawaa so oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ saanoŋ noojoŋ ama oŋoaŋgiaa selegia mepeseegi sokombaa. Oŋo noo kaniana kaeŋ moma asaridaborowutiwaajoŋ mojeŋ.
15 Niinoŋ qaa iikawaa qaganoŋ awasaŋkaka nambetiwaajoŋ ama wala oŋoonoŋ kaŋ iŋiimambaa areŋa ambe. Indiŋa woi kaŋ iŋiibe kotumotue mewutiwaajoŋ ama kana kamambaa areŋa kokaeŋ ambe ero: 16 *Apo 19.21Masedonia prowinsnoŋ kemambaa kananoŋ wala oŋo iŋiima toroqeŋ Masedonia kema eleema mombo oŋoonoŋ kamambaajoŋ jewe. Kaŋ laligowe iwoi tosia ilaaŋ noma wasiŋ noŋgi oŋomesaoŋ Judia prowinsnoŋ kemambaajoŋ mobe.
17 Areŋna kaeŋ ambe eroto, ii utegowe. Kaeŋ ama kemakoŋkaŋkoŋ qaganoŋ mondoŋ laŋ mende ambe. Neenaa areŋna ii baloŋ ejemba yoŋoo so neenaajoŋ laŋ romoŋgoŋ mende ambe. Kaeŋ mende romoŋgowu. Qaa aasoŋ motooŋgo iikanondeeŋ “Ooŋ, saanoŋ kamaŋa,” ano “Mende kamaŋa,” qaa woi ii mindiriŋ mende jewe. Mono nanamemeŋ soraaya otaaŋkejeŋ.
18 Anutunoŋ qaa jeŋ iikawaa so pondaŋ amakeji, nononoŋ mono iwaa jaanoŋ kokaeŋ jeŋ kotiijoŋ: Nononoŋ kambaŋ moŋnoŋ “Ooŋ, ii saanoŋ amboŋa,” jeŋ somoŋgoŋ iikawaa gematanoŋ “Ii mende amboŋa,” potagororoŋ kaeŋ meleŋqeleeŋ mende jeŋ laligoniŋ.
19 *Apo 18.5Anutuwaa Meriaa kania ii kokaeŋ: Nii, Sailas ano Timoti nononoŋ oŋoo batugianoŋ Kraist Jiisaswaa kania jeŋ asariŋ laligoniŋi, Kraist ii “Anutuwaa jeta teŋ komaŋa,” ano “Mende teŋ komaŋa,” qaa aro woiwoiwaa qaganoŋ meleŋqeleeŋ amambaajoŋ mende asugiŋ laligoroto, Anutunoŋ qaa jeŋ somoŋgoroti, iikawaa so mono “Ooŋ!” jeŋ ama mero hoŋawo kolooro.
20 Anutunoŋ soomoŋgo qaa (promis) seiseiya dawi nononoti, jaŋgogia mende mojonto, Kraistnoŋ qaa kuuya iikawaajoŋ “Ooŋ!” jeŋ meŋ kotiirota powowoŋ eja. Kawaajoŋ Kraistnoŋ kaaŋagadeeŋ nemuŋ koma nonono qaa iikawaa hoŋgianoŋ kolooro moma “Qaa ii oŋanoŋ,” jewoŋa. Kaeŋ aniŋ Anutuwaa qabuŋayanoŋ seiŋkebaa.
21 Anutu aŋo mono nono ano oŋo kaaŋgadeeŋ meŋ kotiiŋ nonono Kraistwo qokotaaŋ nama kotiiwoŋa. Iinoŋ mono Buŋa qaa jeŋ seiwombaajoŋ ama bedu meŋ nonono laligojoŋ. 22 Anutunoŋ uunananoŋ Uŋa Toroya mokotaaro iinoŋ oyaŋboyaŋ laligowombaa qaaya naŋgoŋ jeŋ kotiiŋkeja. Anutunoŋ kaeŋ ama buŋaya koloojoŋiwaa muŋgeŋ aasoya ii mokotaaŋ nonono.
23 Niinoŋ temboma lombo oŋomambotiwaajoŋ moma uulaŋawo Korint oŋoonoŋ mende eleema kawe. Kaeŋ jeŋ Anutuwaa qata qabe saanoŋ qaana ii naŋgoŋ jewaa. 24 Sili nomaeŋ ama Anutu moma laariŋkejuti, iikanoŋ poŋgia koloowaatiwaajoŋ mende mojeŋ. Momalaarigianoŋ rindaŋgoŋ oŋono nama kotiiŋkeju. Kawaajoŋ korisoro qaganoŋ laligowutiwaajoŋ ilaaŋ oŋomambaajoŋ moma oŋowo motooŋ uuwaa gawoŋ meŋkeboŋa. Kiaŋ.