1 Gejatootoo ejemba takapolakaya ii kaaŋagadeeŋ Israel kanageso batugianoŋ asugigi. Iikawaa so oŋoo batugianoŋ boi soosooya kaaŋagadeeŋ asugiwuya. Asugiŋ nama oŋoo momalaarigia tiwilaawaatiwaajoŋ eŋkaloloŋ qaa batuya batuya ii aasaŋgoyanoŋ meŋ batugianoŋ kawuya. Somatanananoŋ dowegia meroti, Poŋ ii kaaŋagadeeŋ qakooma muŋ iikaaŋa kanoŋ iyaŋgia kondeema aoŋ uulaŋawo tiwilaawuya.

2 Kaento, ii kileŋ ejemba seiseiyanoŋ yoŋoonoŋ serowiliŋ siligia otaaŋ iyaŋgiaa jaajaa laligowuya. Kaaŋa laligowuyatiwaajoŋ ama ejembanoŋ roromoŋgogia aŋgi qetetaŋgoro uumeleembaa kana hoŋaajoŋ mogi gamuyawo kolooŋkebaa. 3 Boi takapolakaya yoŋonoŋ mono otoko qaganoŋ sundu kania kania jembiri (qaa aiseŋa) laŋ jeŋ seiŋ laligowuya. Kaaŋa laligogi oŋonoŋ ii moma afaaŋgoŋ moneŋ iwoi meŋ kululuugi laŋ amanagaju meŋ laligowuya. Anutu-noŋ ejemba kaaŋa yoŋoo qaagia mono monowaa monoyanoŋ jeŋ tegorota iroŋa meleeno qagianoŋ ubaatiwaajoŋ eja. Anutunoŋ kondemondeema oŋomambaajoŋ ataqataŋ imowamo mende ambaato, hoŋ tooŋaga siimbobolo moma laligowuya.

4 Kondemondeeŋ koloowaatiwaa galeŋ meme qaa tosaaŋa ii kokaeŋ: Siwe gajoba tosianoŋ Anutuwaa jeta qotogoŋ siŋgisoŋgo aŋgiti, Anutunoŋ ii mende iŋiima kobooroto, hagoŋ oŋono gere sianoŋ emukanoŋ kemegi. Hagoŋ paŋgamaŋ ziwiziwi dutanoŋ oŋooma aeŋ gbadonoŋ (tape) gbadooŋ oŋono. Gbadooŋ galeŋ koma oŋono qaagia jeŋ tegowaatiwaajoŋ mamboma ragita rama kouju. 5 *Jen 6.1–7.24Monowaa monoyanoŋ ejemba aŋgonjoragiawo namonoŋ laligogiti, Anutunoŋ ii kaaŋagadeeŋ mende iŋiima kobooroto, gboulu somata jero waama uŋuŋ turuŋ oŋono. Turuŋ oŋonoto, kileŋ eja Nooa iinoŋ uumeleembaa qaa jeŋ nanamemeŋ dindiŋa ambutiwaajoŋ ama uukuukuu meŋ oŋoma laligoroti, ii ano ejemba 7 ii laaligogia aŋgoŋ koma sopa somoŋgoŋ oŋono.

6 *Jen 19.24Kaaŋagadeeŋ Sodom Gomora taoŋ woi ii tiwilaawaotiwaa qaaya jeŋ tegoŋ gerenoŋ oŋooro gere sogogaragadeeŋ eri. Ejemba aŋgonjoragiawo yoŋoojoŋ iwoi nomaeŋ koloowaati, iikawaa sareya iibutiwaajoŋ ii ano koloojao. 7 *Jen 19.1-16Gerenoŋ kuuya oŋoomambaajoŋ anoto, kileŋ eja solaŋa Loot ii wala batugianoŋga metogoŋ aŋgoŋ koma muro. Jeulalaŋ ejemba serowiliŋ namboŋnamboŋ ama iyaŋgiaa jaajaa nanamemeŋ tosaaŋa tondu aŋgi iima yoŋoojoŋ moma boliŋ uuta kamaaro laligoro. 8 Eja solaŋa ii yoŋoo batugianoŋ laligoŋ nanamemeŋ jeulalaŋ kanjaŋawo iima moma laligoroti, iikawaajoŋ mono weeŋ so moma jinjiŋgoŋ laligoro. Iwaa uuta solaŋanoŋ mono suulaŋ boliro laligoro.

9 Galeŋ meme qaa jejeŋi, iikanoŋ Anutuwaa kania kokaeŋ qendeemakeja: Poŋnoŋ ejemba Anutuwaa laaligo kombombaŋa koma gbiliŋkejoŋi, anana saanoŋ aŋgobatonoŋga metogoŋ waŋnana somoŋgomambaajoŋ momakeja. Iikaaŋ momakejato, ejemba doogoya ii qaagiaa iroŋa meleeno qagianoŋ uro gajobaurutanoŋ galeŋ koma oŋoŋgi laligowuya. Kaaŋa laligoŋ ugi kambaŋ somatanoŋ karo qaagia jeŋ tegoro toroqeŋ siimbobolo moma laligowuya.

10 Ejemba selegiaa siiŋ kombombaŋa bologa otaaŋ aŋgonjora-giawo kolooŋ jeulalanoŋ Anutuwaa ku-usuŋa meŋ kamaaŋ amakejuti, Anutunoŋ ii mono waladeeŋ jeŋ tegoŋ oŋonota siimbobolo somata moma laligowuya. Boi takapolakaya yoŋonoŋ mono jaba-arambaraŋ qaganoŋ iyaŋgiaa jaajaa laligoŋ Siwewaa beŋsakoŋ kawali asamararaŋgiawo eukanoŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ sombugia mende momakeju. Ii qaago totoonto, ii kaaŋagadeeŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ oŋomakeju. 11 Kaeŋ amakejuto, Siwe gajoba ku-usuŋgiawo boi soosooya ii uŋuuguŋ uuta koloojuti, ii kileŋ Siwewaa beŋsakoŋ kawali ejemba ii Pombaa jaasewaŋanoŋ qotogoŋ uuqeqe qaanoŋ tokoroŋkota mende jeŋ tegoŋ oŋomakeju.

12 Gajoba yoŋonoŋ kaeŋ mende amakejuto, ejemba yoŋonoŋ selegia meŋ uma Buŋa qaa mende moma kotoŋ ii kileŋ yoŋoojoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota laŋ jeŋkeju. Oro sooŋa kaaŋa momakootogia hoŋa mende kolooro oro laaligowaa siiŋ iwoi qereweŋa iigadeeŋ momakeju. Oro sooŋa ii koloogita ejembanoŋ laŋ uŋugi komuŋkejuti, iyoŋonoŋ mono iikawaa so lansaŋ tompiŋ laligoŋ tiwilaawuya. Iyaŋgiaa siiŋ roromoŋgogia iŋgoŋmaŋgoŋanoŋ mono kondeema oŋoŋgi tiwilaadaborowuya. 13 Tosaaŋa horoŋ ureeŋ ama oŋoŋgi kakasililiŋ mogito, Anutunoŋ iyaŋgiaa qaagiaa iroŋa meleema oŋono siimbobolo iikayadeeŋ qagianoŋ ubaa. Uumeleeŋ oŋonoŋ uukaleŋ qendeema aowombaajoŋ ajorooŋ lombaŋ aŋgi boi takapolakaya yoŋonoŋ mono iikanoŋ kaaŋagadeeŋ kaŋkeju. Kaŋ dogogia asuganoŋ qendeema iyaŋgiaajoŋadeeŋ romoŋgoŋ baonoŋ newageeŋ nepaqepalo neŋkeju. Kaeŋ ama oŋoo sele jewoŋgia boroŋa boroŋa gamugiawo kaaŋa kolooju. Iyaŋgio sele busugiaa siiŋa metogowombaajoŋ ajoajoroo iwoi asasaganoŋ ama serowiliŋ asuganoŋ ama lansaŋ aisooŋkeju. “Ziozwaa eja toya koloojoŋ,” jeŋ tosia oŋoojoŋ mende romoŋgoŋ tiligoŋ oŋombombaa korisoro momakeju.*Boi yoŋonoŋ toroŋ kaaŋa asaŋgoŋ rajuto, waŋgogianoŋ iyoŋoonoŋ qagoŋ jaŋgowabo.

14 Jaagianoŋ kaisero jaajaa uuŋ emba iŋiimakejuti, ii serowiliŋgadeeŋ ambombaajoŋ momakeju. Serowiliŋ iwoi ambombaa siiŋa ii mende totooŋ mesaowombaajoŋ momakeju. Ejemba koŋgbara komakejuti, ii horoŋ oŋoŋgi kana goraayanoŋ kemegi horombobo meŋ arogia mosomakeja. Otoko ama uuroromoŋgogia kotakota iikanoŋ eja. Kaeŋ amakejutiwaajoŋ Anutunoŋ seigoŋ oŋono tiwilaawuya.

15 *Jaŋ 22.4-35Yoŋonoŋ kana dindiŋa gema qeŋ uusoosoo tiŋtuaŋ kema gejatootoo eja Balaam Beorwaa meria iwaa uugere kana otaaŋkeju. Kere eja poŋ moŋnoŋ Balaam Israel ejemba tiliqili ama oŋombaatiwaajoŋ tawa muroti, uusiiŋanoŋ mono moneŋ ii memambaajoŋ kolooŋ muro. 16 Kolooŋ muroto, doŋgi moŋnoŋ kileŋayaajoŋ tereŋgoŋ jeŋ muro. Doŋgi qaa mende jejeta kanoŋ mono eja aronoŋ qaa jeŋ gejatootoo eja iikawaa uusoo nanamemeŋ ii somoŋgoŋ muro amamaaro.

17 Ejemba yoŋonoŋ mono apu jaaya juuguya kaaŋa tani laligoju. Raidimboŋ haamonoŋ koosu omaya koŋa qaa ii utitiiŋ oŋomakeji, mono iikawaa so eeŋ lansaŋ kema kaŋkeju. Anutunoŋ yoŋoojoŋ paŋgamaŋ ziwiziwiwaa uutanoŋ miri areŋgoŋ oŋonoti, mono dutanoŋ emukanoŋ kemeŋ laligoŋ ubuya. 18 Yoŋonoŋ gejajuju qaa omaya jeŋ selegia meŋ uma laŋ aweqawele ama tereŋgoŋkeju. Sele busuwaa siiŋgia kombombaŋa bologa otaaŋ serowiliŋ namboŋnambonoŋ ejemba laŋ horoŋ oŋomakeju. Tiŋtuaŋ laligojuti, tosianoŋ iyoŋoo batugianoŋga oloŋ koŋgiti, mono ii kele qaanoŋ kuuŋ oŋoŋgi kana goraayanoŋ kemegi horombobo meŋ arogia mosomakeja.

19 Iwoi moŋnoŋ ejemba moŋ somoŋgoŋ galeŋ koma muŋkeji, iikawaa kasayanoŋ mono ii somoŋgoro ii tawaya qaa eeŋ weleŋ qeŋ laligoja. Iikawaa so boi takapolakaya yoŋonoŋ kele qaa kokaeŋ laŋ jeŋkeju, “Oŋo mono nono toroqeŋ nonoŋgi saanoŋ kasagia qaa solaŋa (frii) kolooŋ oŋoaŋgiaa jaajaa laligowu.” Qaa kaeŋ jeŋkejuto, ii kileŋ iyaŋgio aŋgonjoragiaa weleŋqeqeya kolooŋ iikawaa kasanoŋ laligoju.

20 Yoŋoo kaniagianoŋ kokaeŋ dogoro laligoju: Poŋnana Jiisas Kraist Hamoqeqe Tonana ii moma kotoŋ iikaaŋa kanoŋ balombaa nanamemeŋ aŋgonjorayawo ii misiŋgoŋ gema qeŋgo mono mombo iikawaa kasanoŋ kokosiiŋ aoŋ osiŋ raju. Kawaajoŋ kanakanaiyanoŋ kileŋkilenda laligogito, tetegoyanoŋ kileqileedaboroŋ laligoju. 21 Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwombaa kania wala mende moma kotoŋ tompiŋ laligowuyaga, iikanoŋ mono afaaŋa kolooŋ oŋonaga. Kaeŋ koloonagato, Buŋa ii oŋanoŋ iŋijogi kania moma kotogi buŋagiaga kolooro. Uugia meleema iikawaa gematanoŋ jojopaŋ qaa kowoga gema qegiti, iikanoŋ mono iwoi kanjaŋawo kolooŋ gamu qeŋ oŋomakeja. 22 *Gba 26.11Gema qeŋ kokosiiŋ aoŋ kamaaŋ uŋuroti, ii gbaqoosoŋ qaa hoŋaboŋa woi iikawaa so kolooja. Qaa jeta moŋ ii kokaeŋ, “Kasunoŋ loma mombo eleema loloŋa neŋkeja.” Qaa jeta moŋ ii kokaeŋ, “Bao apu moriniŋgo mono mombo eleema sumu piliŋpilinoŋ luguŋ kemeŋ lomu aoŋkeja.” Kiaŋ.