4
Piito Jon yoronoŋ jigo kaunsol tuuŋnoŋ nani.
1 Piito ano Jon yoronoŋ ejemba tuuŋ ii qaa kaeŋ iŋijori jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ, jigowaa kiropo galeŋ waŋa ano Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ waama jaagaranoŋ kougi. 2 Gowokowoiyanoŋ ejemba tuuŋ kuma oŋoma kokaeŋ jeri, “Jiisasnoŋ koomunoŋga waaro. Kawaa so komugiti, iyoŋonoŋ kaaŋadeeŋ gbiliŋ waabuya.” Kaeŋ jeri uugia boliro yoroonoŋ kougi. 3 Kouma uruama gomaŋ tiirotiwaajoŋ ama kapuare mirinoŋ orooma jegi, “Gomaŋ anogo qaa jakeyanoŋ oroomboŋa.”
4 Kaeŋ jegito, Buŋa qaagara mogiti, iyoŋoonoŋga kelemaleleŋanoŋ uugia meleema Jiisas moma laarigi. Moma laarigiti, iyoŋoo jaŋgogianoŋ somariiro 5,000:baa so kolooŋ laligogi.
5 Gomaŋ ano galeŋkoŋkoŋ ejaurugia, Juuda yoŋoo jetamemeurugia ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ Jerusalem ajoroogi. 6 Ajorooŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa qata Anas iinoŋ batugianoŋ raro. Kaaŋagadeeŋ Kaiafas, Jon, Aleksander ano jigo gawoŋ galeŋ waŋaa sumaŋuruta tosaaŋa kuuya ii motooŋ ragi. 7 Ragi Piito Jon uruama jaagianoŋ orooŋgi nani kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Oronoŋ mono nomaeŋ anjaota? Morowaa qataga qari esuŋanoŋ turuŋ muro letonjaa?”
8 Qisiŋ oroŋgi Uŋa Toroyanoŋ Piitowaa uuta saa qero nama kokaeŋ iŋijoro, “Kantriwaa galeŋkoŋkoŋ eja ano jotamemeurunana, mobu. 9 Noro eja meendaŋgoya nomaeŋ ala ilailaa ama muri kania gbiliŋ qeaŋgoro, kete kaeŋ qisiŋ noronju. 10 Kawaajoŋ iikawaa kitia ii saanoŋ jewe oŋo ano Israel ejemba kanageso kuuya mobu. Oŋonoŋ Nazaret eja Jiisas, Hamoqeqe Tonana maripoonoŋ qegito, Anutunoŋ ii meŋ gbiliro koomunoŋga waaro. Jiisaswaa qataa ku-usuŋanoŋ mono eja koi meagoro oŋoo jaagianoŋ qeaŋgoŋ nanja. 11 *Ond 118.22Qaa moŋ ii kokaeŋ,
‘Miri meme eja yoŋonoŋ kowonjiŋ tando moŋ gema qeŋ mesaogito,
Anutunoŋ ii komoro aeŋ tando kombombaŋa waŋa kolooja.’
Aeŋ tando waŋa ii Jiisas. 12 “Jiisas motooŋgonoŋ mono hamo qeŋ nononja. Qa moŋ qama kooliniŋ ii amamaawuto, Jiisaswaa qatanoŋ mono sokonja. Anutunoŋ qa moŋ Sombimbaa baatanoŋ mende nononota eja. Qaago! Qa motooŋgo ii qama letoma Siwewaa buŋa koloowoŋa.”
13 Kaeŋ jendabororo kaitanigara iima kokaeŋ jegi, “Eja woi koi yoronoŋ momo mirinoŋ mende uma kileŋ qaa kotiga kotiga jeŋ awasaŋkaka nama kawali kaaŋa koloojao.” Kaeŋ jeŋ kiko ama waliŋgoŋ kaniagara moma kotoŋ jegi, “Oŋanoŋ! Eja woi yoronoŋ mono Jiisaswo laligoŋ letoni.” 14 Kanagara moma kotoŋ eja meendaŋgoyanoŋ qeaŋgoŋ yorowo nanoti, ii iima qaagara qewagowombaajoŋ amamaagi. 15 Ii amamaaŋ jigo kaunsol tuuŋ oŋomesaoŋ seleeŋgeŋ kemebaotiwaajoŋ jeŋ kotogi kemeri aŋgiodeeŋ qaa moŋgama gejanonogia amigi.
16 Gejanonogia amigi, “Nono eja woi koi mono nomaeŋ ama orombonaga? Yoronoŋ jeŋ kotori aŋgoleto qaita moŋ asugiroti, ii Jerusalem korebore yoŋonoŋ modaboroju ano nono ii kaaŋagadeeŋ qakoombombaajoŋ amamaajoŋ. 17 Ii amamaajonto, iikawaa qaaya ejemba batugianoŋ mombo seiŋ kembabotiwaajoŋ mono saanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oroniŋ sokombaa, ‘Oro mono Jiisaswaa qatanoŋ qaa mombo mende jewao.’ Kaeŋ jeŋ kotakota jeŋ qetegoŋ oroniŋ sologori moŋnoŋ moŋ ii mende mobaa.”
18 Kaeŋ jeŋ somoŋgoŋ orooŋgi uri kokaeŋ jeŋ kotoŋ oroŋgi, “Oro mono Jiisaswaa qatanoŋ qaa moŋ mende toroqeŋ jeŋ ejemba kuma oŋombao.” Kaeŋ jeŋ soŋgo kotakota ama oroŋgi. 19 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oroŋgito, Piito Jon yoronoŋ meleema kokaeŋ iŋijori, “Noronoŋ oŋoo jeŋkootogia teŋ kombojoŋ Anutuwaanoŋ qaa meŋ kamaaŋ ani omaya koloowabo. Ii Anutuwaa jaasewaŋanoŋ sokonja me qaagoti, ii mono oŋoaŋgio gosiŋ jeŋ somoŋgowu. 20 Kaeŋ me kaeŋ jeŋ somoŋgowuyagato, noronoŋ iwoi iima moriti, ii kolatiŋ qaa bogoro laligowotiwaa so qaago.”
21 Kaeŋ iŋijori mogi ejemba kuuyanoŋ aŋgoleto asugiroti, iikawaajoŋ Anutu mepeseegi. Kaeŋ mepeseegitiwaajoŋ ama “Kitia nomaeŋ ama orombonaga?” jeŋ kana moŋ mende mokoloogi. Mende mokolooŋ galeŋ meme qaa kotiiŋ jeŋ oroma oromesaogi kamaari. 22 Aŋgoleto asugiro eja meendaŋgoya qeaŋgoroti, ii gbania 40 uuguŋ laligoro. Kawaajoŋ mono Anutu mamaga mepeseeŋ laligogi. Kiaŋ.
Uumeleeŋ yoŋonoŋ qama kooliŋ nama kotiigi.
23 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa ano jotamemeya yoŋonoŋ Piito ano Jon galeŋ meme qaa jeŋ oroma oromesaogi iyaŋgaraa alaurugara yoŋoonoŋ eleema keni. Kema qaa kuuya jegiti, ii iŋijori mogi. 24 *Eks 20.11; Neh 9.6; Ond 146.6Ii iŋijori moma uumotooŋ ama uugia meŋ kululuuŋ arogia meŋ waama Anutu kokaeŋ qama kooliŋ mugi, “Oo Poŋ uuta somata, giinoŋ Siwe, namo, kowe ano iwoi kuuya iikanoŋ eji, ii mokolooŋ oŋoma Togia koloojaŋ. 25 *Ond 2.1-2Giinoŋ eeŋanoŋ geeŋgaa Uŋa Toroya wasina kamaaŋ gawoŋ ejaga Deiwid, nonoo ambonana iwaa buutanoŋ qaaga ana goo jega meŋ kokaeŋ jero,
‘Uumeleembaa gadokopa yoŋonoŋ mono naambaajoŋ guju mamaga meŋkeju?
Kantria kantria yoŋonoŋ mono nomaembaajoŋ ama momo omaya omaya romoŋgoŋkeju?
26 Namowaa kiŋ poŋa poŋa yoŋonoŋ baloŋgiaa so waamakeju.
Poŋ jawiŋa jawiŋa yoŋonoŋ mindiriŋ ajorooŋkeju. Kaeŋ qemburuŋ ero Poŋ ano iwaa Hamoqeqe Toya qetama oromakeju.’
27 *Mat 27.1-2; Maak 15.1; Luuk 23.1, 7-11; Jon 18.28-29Oŋanoŋ, qaa iikawaa so siti kokanoŋ kolooro. Gii Meraga Toroya Jiisas kuuna Hamoqeqe Tonana kolooja. Iinoŋ asugiro eja poŋ woi Herod ano Pontius Pailot yoronoŋ Room gawman galeŋ kolooŋ ananaa Israel isiurunana yoŋowo mindiriŋ ajoajoroo ama tuarenjeŋ ama mugi. 28 Gii geeŋgo ku-usuŋga ano jegaa so iwaajoŋ iwoi koloowaatiwaa qaaya jeŋ waladeeŋ somoŋgoŋ areŋgona. Yoŋonoŋ iwoi ii ama mugi qaa areŋ kuuya ii kaeŋ hoŋawo kolooro.
29 “Oo Poŋ, nono gii weleŋ qeŋ goniŋ kete galeŋ meme qaa nononjuti, gii mono ii iima naŋgoŋ nonona saanoŋ goo Buŋa qaaga kawali kaaŋa awasaŋkaka nama jeŋ laligowoŋa. 30 Giinoŋ mono boroga suluna ji ejemba ii Meraga Toroya Jiisaswaa qa ku-usuŋanoŋ qeaŋgowu ano aŋgoleto aiwese morota morota asugiŋkebu. Qaa ii oŋanoŋ.”
31 Kaeŋ qama kooligi miri ajorooŋ ragiti, baloŋ ii memenjaliŋ utugoro Uŋa Toroyanoŋ korebore uugia saa qero kema kawali kaaŋa awasaŋkaka nama Anutuwaa Buŋa qaa jeŋ laligogi. Kiaŋ.
Uumeleeŋ ejembanoŋ uugia somoŋgoŋ aogi.
32 *Apo 2.44-45Uumeleeŋ tuuŋ somata yoŋonoŋ uuroromoŋgo motooŋgo ama laligogi. Iwoi kuuya eŋ oŋonoti, ii goonoŋga me noonoŋga, iikaeŋ mende jegito, iwoigia kuuya ii metulaŋgogi motooŋgia kolooro laligogi. 33 Kaeŋ laligogi Anutuwaa ku-usuŋanoŋ turuŋ oŋono kotiigi aposol yoŋonoŋ jeta meŋ daŋgunu kaaŋa nama Poŋ Jiisasnoŋ koomunoŋga gbiliŋ waaroti, qaa ii naŋgoŋ jeŋ laligogi. Kaeŋ laligogi Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa somata maama oŋono ejembanoŋ goda qeŋ oŋoŋgi.
34 Kaaŋa laligogi iikawaa so batugianoŋ moŋnoŋ iwoi mombaajoŋ mende memeqemeaŋ meŋ amamaaŋ laligoro. Korebore nene gawoŋa gawoŋa ano miria miria yoŋoo toya koloogiti, iyoŋonoŋ ii sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi. Kaeŋ aŋgi sewaŋa megi moneŋ karo ii meŋ kagi. 35 Meŋ kaŋ aposol yoŋoo borogianoŋ aŋgi korebore memeqemeaŋ meŋ amamaagitiwaa so ii batugianoŋ mendeema oŋoma laligogi.
36 Eja moŋ qata Joosef, aposol yoŋonoŋ qata Barnabas qagiti, ii ananaa qaanoŋ: Uu-naŋgonaŋgo eja, iinoŋ wato qata Saiprus kanoŋ kolooŋ somariiŋ jigo gawoŋ ejaga (Liwait) laligoro. 37 Iinoŋ kaaŋagadeeŋ nene gawoŋ baloŋa sewaŋa mewutiwaajoŋ ano moneŋ karo sewaŋa ii meŋ aposol yoŋoonoŋ kaŋ borogianoŋ ano. Kiaŋ.
*4:11: Ond 118.22
*4:24: Eks 20.11; Neh 9.6; Ond 146.6
*4:25: Ond 2.1-2
*4:27: Mat 27.1-2; Maak 15.1; Luuk 23.1, 7-11; Jon 18.28-29