Jeimswaanoŋ Tere
Jeimsnoŋ Tereya ano.
Jeŋ-asa-asari
Gomaŋa gomaŋa kanoŋ ejemba kania kania uugia meleema letoma-kejuti, iyoŋoo nanamemeŋgianoŋ sisau siliqalu kolooro metetaŋgoŋ kamaaŋ uŋuro Anutuwaa qabuŋayanoŋ kamaawabo. Kawaajoŋ Jerusalem bisop Jeims iinoŋ gejanono qaa morota morota meŋ kululuuŋ koi ooja. Gejanono qaaya tosia ii kokaeŋ: Momakooto hoŋa ii nomaeŋ? Zioz gawoŋ hoŋa ano qoloŋmoloŋgoya. Aŋgotete uutanoŋ laaligo. Tosia mende iŋiima sureewu. Je buu susugia mono galeŋ kombu. Selegia mepeseewu me uugia meŋ kamaaŋ aowu? Aŋgowowo me ala ilailaa ambu? Kaparaŋ koma qamakooli gawoŋ mewu.
Majakakaya waŋa ii kokaeŋ: Kraistwaa Buŋa qaayanoŋ somariiŋ akadamuyawo koloowaatiwaa qata bosima qaaya koma gbiliŋ meniŋ hoŋa koloowaa me qaago? Je buu susunananondeeŋ moma laarijoŋ jeniŋ mende sokonja. Zioz gawoŋ hoŋa qaa, ii zioz koomuya.
Tere kokawaa bakaya waŋa 10 ii kokaeŋ:
Qaa mutuya 1.1
Momalaari ano momakooto 1.2-8
Ejemba wanaya ano qabuŋayawo 1.9-11
Aŋgobato (manambato) ano aŋgotete 1.12-18
Buŋa gejanondeeŋ momo me teŋkoŋkoŋ 1.19-27
Kamaaŋqeqeta ii mende iŋiima sureewu 2.1-13
Momalaari gawoŋa qaa ii omaya kolooja 2.14-26
Neselanananoŋ mono tiwilaaŋ nonombabo 3.1-18
Luaenoŋ laaligo me balombaa nanamemeŋ 4.1–5.6
Lombo bosima qama kooliniŋ hoŋa koloowaa 5.7-20
1
1 *Mat 13.55; Maak 6.3; Apo 15.13; Gal 1.19Jeims niinoŋ Anutu ano Poŋ Jiisas Kraistwaanoŋ gawoŋ meŋ laligojeŋ.
Israel tuuŋ 12 ananaanoŋga tosaaŋa oŋo Israel mesaoŋ gomaŋa gomaŋa deema kema laligojuti, niinoŋ oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere koi ooŋ joloŋgia jejeŋ.
Moma laariŋ qama kooliŋ momo hoŋa mokoloowoŋa.
2 Oo uumeleeŋ alauruna, momalaariwaa aŋgotete kania kania qagianoŋ umakeji, iikawaajoŋ uugianoŋ mono mende kamaaro simbawoŋawogadeeŋ moma aisooŋ laligowu. 3 Aŋgotetenoŋ qagia-noŋ uro iikanoŋ momalaarigia kotiiro mono kaparaŋ koma moko-siŋgoŋ nambu. Ii mojutiwaajoŋ mono aisooŋ laligowu. 4 Kaparaŋ koma nambuti eeŋ, iikanoŋ mono toroqeŋ meŋ letoma oŋono nanamemeŋgiaa hoŋa kuuya ii akadamuyawo kolooŋkebaa. Iikaeŋ kolooro Anutunoŋ oyaŋboyaŋanoŋ uugia meŋ saa qero uuwaa iwoi mombaajoŋ mende memeaŋgoŋ laligowuya.
5 Oŋoonoŋga moŋnoŋ “Nomaeŋ ambenaga?” jeŋ momakootowaajoŋ amamaaji, iinoŋ mono Anutu qama kooliro ii mubaa. Anutunoŋ kaleŋa ii loloogeŋ kuuya nonoma sologeŋ mende jeŋ nonomambaajoŋ momakeja. Kawaajoŋ ii saanoŋ muro buŋa qeŋ aowaa. 6 Qama kooliwaati, iikanoŋ nombaati, mono iikaeŋ moma laariŋ uuwoi mende totooŋ amba. Moŋnoŋ uuwoi anji, iinoŋ kowe siri kaaŋa uma kamaaŋkeja. Haamonoŋ kowe qindiiro lansaŋ kema kaŋkeja. Iikawaa so koloowabotiwaajoŋ mono qamakooliaajoŋ uuwoi mende amba.
7 Uuwoi ejemba kaaŋa Poŋnoŋ iwoi mubaatiwaajoŋ mono mende romoŋgowa. 8 Iwaa uutanoŋ mono juquno kaiyakaya kuuya kanoŋ kiŋkololoŋ ama koŋgbara qeŋ qaa kemameŋ-kaŋmeŋ jeŋkeja. Kiaŋ.
Wanaya ano qabuŋawo laaligo
9 Uumeleeŋ alauruna, oŋoo batugianoŋ tosianoŋ kamaaŋqeqeta laligogi Anutunoŋ oŋoojoŋ moro uuta kolooja. Kawaajoŋ mono saanoŋ oŋoaŋgia mepeseeŋ aoŋkebu. 10 *Ais 40.6-7Tosianoŋ uuta laligojuto, moneŋ hinagiaajoŋ mende mogi umakejiwaajoŋ ama kamaaŋqeqeta tani laligoŋ mono oŋoaŋgia mepeseeŋ aoŋkebu. Yoŋoo laaligogianoŋ mono bura juraya kaaŋa kolooŋ sooliwaa. Kamaaŋqeqeta ano uuta anana komuwoŋati, iikanoŋ ororoŋ koloowoŋa. 11 Weeŋnoŋ kouma bura jeŋ kotoro qararaŋgoŋ sooliŋ jurayanoŋ suma kamaaŋkeja. Jurayanoŋ kamaaro batuyaa kaitania iimasiiŋsiiŋawo kanoŋ titiikota kolooŋkeja. Qabuŋagiawo yoŋonoŋ esuhinagia meŋ seiwombaajoŋ ewaewaŋ komakejuto, laligoŋ bura kaaŋa gororoŋgowuya. Kiaŋ.
Aŋgobato (manambato) ano aŋgotete
12 Anutunoŋ qaaya kokaeŋ somoŋgorota eja, “Ejemba uugianoŋ jopagoŋ nomakejuti, niinoŋ ii laaligo kombombaŋa oŋoma waŋgianoŋ goul ila koma oŋomaŋa.” Qaa iikawaa so bologaa aŋgobatonoŋ mombaa qaganoŋ uro iikanoŋ kaparaŋ koma kotiiro tegoro mono laaligo kotigaa ila soroŋ buŋa qeŋ aoŋ oyaŋboyaŋ koloowaa. Iwaajoŋ “Mono simbawoŋawo!” jejoŋ. 13 Kileŋaa Toyanoŋ Anutu aŋgobato meŋ mubaatiwaa so mende kolooro Anutunoŋ moŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaajoŋ mende aŋgobato meŋ muja. Kawaajoŋ moŋnoŋ aŋgobato uutanoŋ laligoŋ kokaeŋ mende jewa, “Anutunoŋ aŋgobato meŋ nono siŋgisoŋgo amambaajoŋ anjeŋ.”
14 Anutunoŋ qaagoto, ananaa siiŋnana kombombaŋa bologanoŋ mono potitiŋ kaaŋa horoŋ nonono motowaa bitiŋbitiŋanoŋ osiniŋ siŋgisoŋgowaa aŋgobatoya kaeŋ motomotooŋ ananaanoŋ kolooŋkeju. 15 Moŋnoŋ siiŋa kombombaŋa bologa mende somoŋgoji, ii siŋgisoŋgo kondooja. Kondooro siiŋa kombombaŋanoŋ koro ama siŋgisoŋgo ii merabora kaaŋa mero kolooŋkeju. Siŋgisoŋgonoŋ kolooŋ somariidabororo koomu kotiga kolooŋ muŋkeja.
16 Oo wombo alauruna, siiŋgia kombombaŋa bologanoŋ mono mende tiligoŋ oŋomba. 17 Kaleŋ awaa akadamugiawo kuuya ii Anutunoŋ ano Siwe eukanoŋa asugiŋkeja. Koiŋ ano weeŋ jaagara kouma kotoŋ kemeri uŋa-uŋagaranoŋ koriŋ toriŋ amakejato, asa-saga kuuyaa Toya aŋo mende utegowaa. Auŋa me uŋauŋa moŋ ii iwaanoŋ mende eja. 18 Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooroti, nono iyoŋoo batugianoŋ yambu dologa kolooŋ laligowoŋatiwaajoŋ moro. Kawaajoŋ aŋaa siiŋaa so qaa hoŋaa kota uunananoŋ komoro iikanoŋ kolokoloo doŋgoga nonono kolooniŋ. Kiaŋ.
Buŋa qaa eeŋ moboŋa me teŋ koma mewoŋa?
19 Oo wombo alauruna, mono qaa koi romoŋgoŋ mende duduuwu: Oŋo mono kuuya qaa mobombaajoŋ geja uulaŋawo qewu. Qaa laŋ ii uulaŋawo mende jewu. Iriŋgianoŋ mono uulaŋawo mende soomba. 20 Anutunoŋ nanamemeŋ dindiŋa ambombaa siiŋa momakejato, iriŋsoŋsoonoŋ ii mende kondooŋkeja. Kawaajoŋ mono iriŋsoŋsooŋ mesaoŋ qaa bonjoŋ jeŋ laligowu. 21 Qewoloŋ kania kania ano nanamemeŋ jewoŋawonoŋ qokotaajuti, ii mono mesaowu. Mono yaŋgiseŋgia mesaoŋ Anutuwaa qaa baatanoŋ kema qaa kota uugianoŋ komomakeji, ii mono moma aŋgoŋ koma laligowu. Kaeŋ aŋgi qaa iikanoŋ saanoŋ hamo qeŋ oŋono letoma Siwenoŋ ubuya.
22 Buŋa qaa ii eeŋ tooŋ mogi hoŋa mende koloowabo. Kaaŋa silemale ama tiligoŋ aowuboto, qaa ii mono koma gbiliŋ laligowu. 23 Moŋnoŋ qaa eeŋ tooŋ moma iikawaa so mende amakeji, iinoŋ eja kokawaa so kolooja: Moŋnoŋ jaasewaŋa atatonoŋ (jainoŋ) aimakeja. 24 Aima mesaoŋ moŋgeŋ kema kaitania nomaeŋa, ii uulaŋawo duduuŋkeja. 25 Ii awaa qaagoto, moŋnoŋ kana qaa akadamuyawowaajoŋ geja ama iigigiiŋ iikanoŋ qokotaaŋ siŋgisoŋgowaa kasanoŋga lolooŋkeji, iwaa nanamemeŋaajoŋ mono “Eeso simbawoŋawo!” jewoŋa. Iinoŋ qaa moma ii mende duduuŋkejato, ii oŋanoŋ teŋ koma iikawaa so amakeja.
26 Moŋnoŋ uumeleembaa komagbiligbili amambaajoŋ jeŋ je buu susuya mende galeŋ koma aŋa kaeŋ tiligoŋ aoŋkeji, iwaa uumeleembaa Buŋa gawoŋanoŋ mono iwoi omaya, hoŋa qaa kolooŋkeja. 27 Anutu Maŋgaa jaasewaŋanoŋ uumeleembaa Buŋa gawoŋ soraaya silemaleya qaa memambaajoŋ jejaŋi eeŋ, mono kokaeŋ amba: Guaŋ mera ano malo konjiliŋ qaganoŋ laligojuti, mono ii kema iŋiima kalaŋ koma oŋoma laligowa ano balombaa nanamemeŋaa qewoloŋanoŋ uuga tiloowabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowa. Kiaŋ.