4
Jiisasnoŋ Samaria emba mombo qaa amiri.
1 Jiisasnoŋ ejemba kaeŋ kuma oŋono gowokouruta koloogi oomulu meŋ oŋoma iikanoŋ Jon Oomulu eja uuguŋ haamo ama laligoroti, qaa ii Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoo gejagianoŋ kemero mogi. Yoŋonoŋ ii mogiti, buju ii jegi seiŋ Pombaa gejianoŋ kemero moro. 2 Jiisasnoŋ aŋo ejemba mende oomulu meŋ oŋonoto, iinoŋ jero gowokourutanoŋ ii aŋgi. 3 Ii moma Judia prowins mesaoŋ eleema mombo Galili prowins waageŋ keŋgi. 4 Kana kaeŋ kema Samaria prowinsnoŋ keuma uuguŋ keŋgi.
5 *Jen 33.19; Joos 24.32Uuguŋ kema Samaria prowinswaa taoŋ moŋ qata Sikar iikanoŋ keuro. Sikar taoŋ ii Jeikobnoŋ baloŋ bakaya moŋ meria Joosef muroti, iikawaa kosianoŋ eja. 6 Jeikobwaanoŋ apu roŋ koriga ii Sikar taonoŋ nanja. Jiisasnoŋ kana karotiwaajoŋ ama selia bimooro weeŋ jiji kolooro apu roŋ iikanoŋ keuma kosianoŋ kamaaŋ raro.
7 Apu roŋ kosianoŋ raro Samaria emba moŋnoŋ apu kosomambaajoŋ karo. Karo Jiisasnoŋ iima kokaeŋ ijoro, “Gii saanoŋ apu nona newenaga.” 8 Kambaŋ kanoŋ gowokourutanoŋ nene sewaŋa mewombaajoŋ ii mesaoŋ taonoŋ keŋgi iyaŋgarodeeŋ nani.
9 *Esr 4.1-5; Neh 4.1-2Juuda ejembanoŋ Samaria prowins sureeŋ oŋoma yoŋowo ainjoloŋ mende laligoŋkegi ano pake motooŋgonoŋ apu mende kosoŋ laligoŋkegi. Kawaajoŋ iyaŋgarodeeŋ nani kanoŋ emba iinoŋ kokaeŋ ijoro, “Gii Juuda ejaga ano nii Samaria embagato, nomaembaajoŋ ‘Apu nona newenaga,’ jeŋ qisiŋ nonjaŋ?”
10 Jiisasnoŋ qiqisi ii moma kokaeŋ meleema muro, “Gii Anutu kaleŋaa kania moma kotona sokonaga. Moronoŋ ‘Apu nona newenaga,’ jeŋ qisiŋ gonji, iwaa kania moma asarinagati eeŋ, ii mono qisina laaligowaa apuya gonaga.”
11 Kaeŋ ijoro kokaeŋ ijoro, “Oo somatana, apu kosomaŋatiwaa pakeya moŋ mende raja ano apu roŋ koi kanoŋ mono koriga kolooja. Kawaajoŋ laaligowaa apuwaajoŋ jejaŋi, ii mono daaŋkaya mokoloonaga? 12 Beŋ isinana Jeikobnoŋ apu roŋa koi nonono. Iinoŋ wala aŋo ano iwaa gematanoŋ meraurutanoŋ koi kaŋ apu kosoŋ neŋ laligoŋkegi ano bulmakao tuuŋa tuuŋa apu oŋoŋgi neŋ laligoŋkegi. Gii Jeikob uuguŋ uuta kolooŋ ejemba apu meŋ seiŋ oŋomambaajoŋ jejaŋ me?”
13 Kaeŋ jero moma Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Ejemba kuuyanoŋ apu koi neŋgo mombo apuwaa newombaajoŋ momakebuya. 14 Kaeŋ laligowuto, niinoŋ mombaajoŋ apu mumaŋati, iinoŋ ii neŋgo kambaŋ moŋnoŋ apuwaa mombo mende mobaa. Kaeŋ qaagoto, apu mumaŋati, ii mono iwaa uutanoŋ letoma laaligowaa apu jaaya jujuguya qaa kolooro laligowaa. Ujuŋgoŋ kouma laaligo kombombaŋa tetegoya qaa ii muŋkebaa.”
15 Kaeŋ meleeno embanoŋ jero, “Oo somatana, gii mono apu ii nona nemaŋ. Ii neŋgo kambaŋa kambaŋa mombo apuwaa moma apu kosomambaajoŋ koi kanasoso mende riiwenaga.”
16 Kaeŋ jero kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, “Gii mono kema loga wama koi kawao.”
17 Kaeŋ jeŋ kotoŋ muro “Nii lona qaa,” jeŋ meleeno. Meleeno kokaeŋ ijoro, “Gii ‘Lona qaa,’ qaa ii oŋanoŋ jejaŋ. 18 Gii wala eja 5 oŋoma laligona ano kete moŋ mena rajaoti, iinoŋ goo loga mende kolooja. Qaa jejaŋi, ii hoŋ tooŋaga.”
19 Embanoŋ ii moma kokaeŋ ijoro, “Somatana, gii mono gejatootoo eja qaita moŋ koloojaŋ. Niinoŋ taniga kaeŋ giima kotojeŋ. 20 Nonoo ambosakoŋurunananoŋ baaŋa qendeema kokanoŋ uma simiŋ kuma qama kooliŋ laligogito, Juuda oŋonoŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Samaria oŋo mono Jerusalem sitinoŋ uma jiwowoŋ jigonoŋ usugoŋ qama kooligi sokombaa.’
21 Ii moma Jiisasnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, “Oo emba, kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, oŋo kambaŋ iikanoŋ Ama waeya meŋ mepesee-wombaajoŋ baaŋa kokanoŋ me Jerusalem kanoŋ mende uma laligowuya. Gii qaa ii moma laarina sokombaa. 22 Samaria oŋo Anutuwaa kania tororo mende moma kotoŋ kileŋ iwaa waeya tondu meŋ mepeseeŋkeju. Hamoqeqewaa kania ii Juuda nonoo batunananoŋ asuganoŋ kolooŋ eja. Kawaajoŋ Juuda nononoŋ Anutunanaa kania moma kotoŋ waeya meŋ mepeseeniŋ sokonja.
23 “Kileŋ kambaŋ moŋ kokaeŋ koloowaa: Kambaŋ iikanoŋ Uŋa Toroyanoŋ ejemba sololooŋ inaaŋ oŋono qaa hoŋa otaaŋ Ama waeya meŋ oŋanoŋ mepeseeŋ laligowu. Maŋnananoŋ ejemba kaaŋa moŋgama oŋoma asugiwutiwaajoŋ siiŋa moma laligoja. Kambaŋ morota iikanoŋ mono kaŋ kuuŋ kete koi eja. 24 Anutunoŋ Uŋaga kolooja. Kawaajoŋ Uŋa iikawaa waeya meŋ mepeseeŋkejuti, iyoŋonoŋ mono Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ inaaŋ oŋono qaa hoŋa otaaŋ mepeseeŋ laligowu.”
25 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ kotoro embanoŋ ijoro, “Hamoqeqe Toya qata Kraist qajuti, iinoŋ asugimambaajoŋ anja, ii mojeŋ. Iinoŋ kawaati, kambaŋ iikanoŋ mono qaa kuuya ninisaano iima moboŋa.”
26 Jiisasnoŋ qaa ii moma kania kokaeŋ isaano, “Giwo koi nama qaa amiŋ mojoti, niinoŋ mono iikaya koloojeŋ.” Kiaŋ.
Gowoko yoŋonoŋ kaŋ yorowo toroqegi.
27 Kaniaya isaano gowoko yoŋonoŋ iikanondeeŋ eleema kagi. Kaŋ embawo qaa amiŋ mori, ii iima waliŋgogito, moŋnoŋ kokaeŋ mende qisiro, “Gii nomaembaajoŋ iwo qaa qaa anjao?” me “Gii naama gombaatiwaajoŋ mojaŋ?” Kaeŋ qisiwombaajoŋ mogito, kuuyanoŋ kokodunduŋ koma ragi.
28 Kaaŋ ragi embanoŋ apu pakeya mesaoŋ eleema taonoŋ kema ejemba kokaeŋ iŋijoro mogi, 29 “Mobu! Niinoŋ eja moŋ mokoloowe iwoi kuuya ama laligoweti, iikawaa kania nisaama jero mojeŋ. Kawaajoŋ iinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloowabo. Mono oŋoaŋgio kaŋ eja ii iibu.” 30 Qaa ii moma taoŋ mesaoŋ luluuma horoŋ Jiisaswaanoŋ keŋgi.
31 Gowoko yoŋonoŋ kambaŋ biiwianoŋ kanoŋ Jiisas kuuŋ muŋ kokaeŋ ijogi, “Somatanana, nene newa.”
32 Kaeŋ ijogito, kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ nenena qaita moŋ meŋ laligojeŋi, oŋonoŋ iikawaa kania mende moma kotoju. Qaago.”
33 Kaeŋ iŋijoro iyaŋgia qisiŋ aoŋ kokaeŋ jegi, “Moŋnoŋ nene moŋ meŋ kaŋ mujaa me nomaeŋ?”
34 Kaeŋ jegi kokaeŋ iŋijoro, “Wasiŋ nono kaweti, niinoŋ iwaa jeta teŋ koma gawoŋa meŋ sororogoŋkejeŋi, iinoŋ noo neneana kolooja. 35 Oŋonoŋ qaa kokaeŋ jewubo, ‘Koiŋ 4 tegoro oliŋ-izizii kambaŋanoŋ toriwaa.’ Mobu, niinoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ jejeŋi, moma geja ambu: Gawoŋ boŋa boŋa yoŋoo hoŋgianoŋ mumugodabororo qeŋmemetaa kambaŋanoŋ mono kaŋ kuuja. Oŋo mono uugiaa jaayanoŋ meleeno uugi keno ii iima kotowu. 36 Tosianoŋ wala qaa kota qosoma kororooŋ laligogi hoŋanoŋ kambaŋ kokaamba asugiro tosianoŋ ii meŋ kululuuŋ tawagia megi ejembaya ejembaya laaligo kotigaa buŋa kolooŋkeju. Kaeŋ kolooro hoŋa qeŋmeme yoŋonoŋ qosomakororoo ejemba yoŋowo ajorooŋ motooŋ jejelombaŋ ama aisooŋ oyaŋboyaŋawo mobuya.
37 ‘Moŋnoŋ kota qosoma kororooro moŋnoŋ hoŋa qeŋ meji,’ qaa kaeŋ jeŋkejuti, ii qaa hoŋaga. Ii Anutuwaa gawoŋ memewaa kania iŋisaanja. 38 Niinoŋ oŋo wasiŋ oŋombe gawoŋ qaita moŋnoŋ oŋoaŋgio iwoi kota mende komogiti, mono gawoŋ iikanoŋ kema hoŋa qeŋ mewu. Tosianoŋ wala selegia qeŋ gawoŋ meŋ laligogi oŋonoŋ yoŋoo gemagianoŋ kema gawoŋ megitiwaa hoŋa mokolooŋ qeŋ meŋkebu. Niinoŋ kaeŋ wasiŋ oŋonjeŋ.” Kiaŋ
Samaria ejemba mamaganoŋ uugia meleeŋgi.
39 Samaria embanoŋ qaa kokaeŋ naŋgoŋ jero, “Niinoŋ eja moŋ mokoloowe iwoi kuuya ama laligoweti, iinoŋ iikawaa kania nisaama jero mojeŋ.” Kaeŋ jerotiwaajoŋ ama Samaria ejemba mamaganoŋ Sikar taoŋ kanoŋ uugia meleema Jiisas moma laariŋ mugi. 40 Moma laariŋ muŋ iwaanoŋ kaŋ yoŋowo toroqeŋ laligowaatiwaajoŋ kaparaŋ koma qisigi weeŋ woiwaa so toroqeŋ kanoŋ laligoro.
41 Kaeŋ laligoŋ qaa jeŋ laligorotiwaajoŋ ama mamaganoŋ Jiisas moma laariŋ toroqegi tuuŋgia somariiro. 42 Toroqeŋ emba ii kokaeŋ ijogi, “Eja koi kanoŋ oŋanoŋ gomaŋa gomaŋa ananaa Hamoqeqe Tonanaga kolooja. Nononoŋ ii goo qaawaajoŋadeeŋ mende toroqeŋ moma laarijonto, ii nononano geja ama moma moma kotojoŋ.” Kiaŋ.
Jiisasnoŋ kawali galeŋ mombaa meria meŋ qeaŋgoro.
43 Jiisasnoŋ Samaria laligoro weeŋ woi tegoro oŋomesaoŋ Galili prowinsnoŋ keno. 44 *Mat 13.57; Maak 6.4; Luuk 4.24Jiisas aŋo kambaŋ moŋnoŋ qaa moŋ kokaeŋ naŋgoŋ jero, “Gejatootoo ejemba moŋnoŋ iyaŋaa gomaŋ balonoŋ laligoro iwaajoŋ mende mogi uro goda mende qeŋ muŋkeju.”
45 *Jon 2.23Kaeŋ jeroto, kileŋ kambaŋ kanoŋ aŋaa prowinsnoŋ Galili kouro iikanoŋ kaaŋagadeeŋ tosianoŋ joloŋa jegi. Yoŋonoŋ kiaŋkomu kendombaajoŋ Jerusalem sitinoŋ uma Jiisasnoŋ kendoŋ kambaŋanoŋ aŋgoleto meroti, ii kuuya iima mogi. Kawaajoŋ kambaŋ iikanoŋ saanoŋa koma horoŋ mugi.
46 *Jon 2.1-11Galili prowins yoŋonoŋ koma horoŋ mugi gomaŋ qata Kaana wala kanoŋ apu meŋ letono wain kolooroti, iikanoŋ mombo karo. Taoŋ qata Kaperneam kanoŋ kimbaa kawali galeŋ moŋ laligoro. Iwaa merianoŋ ji kiro ero.
47 Eŋ komumambaajoŋ ano. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ Judia prowins mesaoŋ Galili uutanoŋ karoti, iinoŋ iikawaa bujuya moma Jiisaswaanoŋ kema kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii saanoŋ kaŋ merana meŋ qeaŋgoŋ mubaga.” 48 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Oŋo nii eeŋ mende moma laariŋ nombutiwaa so koloojuti, ii mende sokonja. Niinoŋ aŋgoleto aiwese mewe iimago mono afaaŋgoŋ nii moma laariŋ noma uugia meleembuyaga.”
49 Kaeŋ ijoroto, kawali galenoŋ kokaeŋ ijoro, “Somatana, merananoŋ komuwabotiwaajoŋ mono uulaŋawo kawa.”
50 Kaeŋ ijoro meleema muro, “Meraganoŋ mono qeaŋgoŋ laligowaa. Kawaajoŋ mono saanoŋ eleema kemba.” Kaeŋ meleema muro iinoŋ ii moma laariŋ eleema keno. 51 Kananoŋ keno weleŋqeqeurutanoŋ kaŋ mokolooŋ kokaeŋ ijogi, “Meraganoŋ mono qeaŋgojaa.”
52 Kaeŋ ijogi qisiŋ oŋoma jero, “Naa kambanoŋ kanaiŋ qeaŋgojaa?” Kaeŋ jero ijogi, “Woraŋ mare wan kilok kanoŋ sele gereya mesaojaa.” 53 Ijogi momoya kokaeŋ kolooŋ asariro: Ahaa! Jiisasnoŋ “Meraganoŋ mono qeaŋgoŋ laligowaa,” jeroti, mono aua iikanondeeŋ qeaŋgojaa. Qaa ii moma asariŋ ii ano sumaŋuruta kuuya yoŋonoŋ uugia meleema Jiisas moma laariŋ mugi.
54 Jiisasnoŋ Judia mesaoŋ Galili prowins uutanoŋ kaŋ aŋgoleto moŋ koi mero indiŋa woi kolooro. Kiaŋ.