11
Israel uutanoŋ uumeleeŋ tuuŋ melaa eja.
1 *Fil 3.5Kawaajoŋ kokaeŋ qisijeŋ: Anutunoŋ iyaŋaa kanagesoya gema qeŋ nonono me qaago? Ii qaago totooŋ! Niinoŋ kaaŋagadeeŋ Aabrahambaa gbilia moŋ koloojeŋ. Neeno Israel kanagesowaa tuuŋ qata Benjamin iwaa uutanoŋ laligojeŋ. 2 Anutunoŋ waladeeŋ iyaŋaa kanagesoya meweeŋgoŋ nononoti, nono mono mende gema qeŋ nonono laligojoŋ. Gejatootoo eja Elaijawaa (Eliawaa) sunduya ii Buŋa Terenoŋ oogita eja. Iinoŋ Anutuwaa jaanoŋ Israel ejemba jeŋ oŋoma qama kooliroti, oŋo qaa batuya ii moju me qaago? Qaa ii kokaeŋ, 3 *1 Kiŋ 19.10, 14“Oo Poŋ, yoŋonoŋ mono goo gejatootoo ejembauruga uŋugi komugi goonoŋ siimoloŋ ooŋooŋ alataya alataya kondemondeeŋgi. Nii motooŋgo nomesaogi laligowe kokomomola meŋ emboma nuwombaajoŋ jojoriju.”
4 *1 Kiŋ 19.18Kaeŋ jeroto, Anutunoŋ ii moma mono kokaeŋ meleema muŋ ijoro, “Gii geeŋgodeeŋ mende laligojanto, niinoŋ eja 7,000 kaaŋiadeeŋ sopa somoŋgoŋ oŋombe neenaa buŋana kolooŋ beŋ qoloŋmoloŋgoya Baal ii mende simiŋ kuma muŋ giwo toroqeŋ laligoju.” 5 Qaa iikawaa so kambaŋ kokaamba kaaŋiadeeŋ Anutuwaa tuuŋ melaa eja. Anutunoŋ kaleŋmoriaŋaa so ejemba afaaŋa meweeŋgoŋ nonono laligojoŋ.
6 Kaleŋmoriaŋanoŋ mono nemuŋ koma muro meweeŋgoŋ nonono. Nono nanamemeŋ awaa ama meŋ laligowonagati, iikawaajoŋ ama mende meweeŋgoŋ nonono. Baloŋ ejemba nanamemenananoŋ nemuŋ koma muro meweeŋgoŋ nononagati eeŋ, iwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono iwoi omaya koloonaga.
7 Kawaajoŋ mono nomaeŋ jewonaga? Israel kanagesonoŋ solaŋa koloowombaajoŋ kaparaŋ koma laligogito, solaŋaniwombaa kania ii mende mokoloogi. Yoŋonoŋ qaagoto, Anutunoŋ tuuŋ melaa meweeŋgoŋ nononoti, nononoŋ kaleŋa ii mokolooŋ solaŋa kolooniŋ. Tosianoŋ momo bologanoŋ uugia gojono eeŋ tondu laligoju. 8 *Dut 29.4; Ais 29.10Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Gaonjaajaa laligogi Anutunoŋ ome mende somoŋgoro uugianoŋ kemero koomuya koloogi. Iwoi iima kania iima kotowubotiwaajoŋ jaagia meŋ gooro umuŋ kono. Qaa gejagianoŋ moma moma asariwubotiwaajoŋ ii meŋ gojono. Kaeŋ tompiŋ laligoŋ kouma kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ eeŋ tondu laligoju.” 9 *Ond 69.22-23Kiŋ Deiwidnoŋ iikawaa qaaya kokaeŋ jerota eja,
“Oo Anutu, yoŋonoŋ jejelombaŋ ooŋ ama neŋ laŋ aisooŋkeju. Iikanoŋ mono mokolooŋ iŋiima siŋgisoŋgogiaajoŋ moto ama oŋomba.
Mono iyaŋgiaa duŋgianoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ uŋuro iroŋa meleema oŋona siimbobolo mobu.
10 Oo Anutu, gii mono jaagia meŋ goona uuŋ iibombaajoŋ amamaawu.
Mono iroŋa meleema oŋona qagianoŋ uma bimooro suulaŋ uuŋgoŋ laligowuya.”
Deiwidnoŋ kaeŋ qama kooliro.
Waba kantri yoŋonoŋ Anutuwaa geria hoŋa koloogi.
11 Toroqeŋ kokaeŋ qisijeŋ: Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ uŋuro uugianoŋ gojono awaa koloowombaajoŋ amamaawuya me qaago? Ii mende amamaawuya! Kamaaŋ uŋuroti, iikanoŋ mono Anutu moma kotowombaajoŋ awelegowutiwaajoŋ kolooro. Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ kana uuguŋ kamaaŋ uŋuro waba kantri yoŋonoŋ kitigia kolooŋ uugia meleema Anutuwaa buŋaya koloogi. Kaeŋ koloogiti, iikanoŋ uugia kuuro kawaajoŋ iriŋgia soono uugia meleembutiwaa siiŋanoŋ koloowaatiwaajoŋ ama kaeŋ kolooro.
12 Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ kana soŋgiŋ kamaaŋ uŋuro kawaajoŋ waba gomaŋa gomaŋa yoŋonoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa kania mokoloogi. Ii mokolooŋ uugia meleema kotumotue uutanoŋ laligojuto, Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ tompiŋ laligoŋ Anutuwaa jaanoŋ mende sokonju. Kanageŋ Juuda yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kuuya uugia meleembuya. Kaeŋ kolooro Anutuwaa kotumotueyanoŋ seiŋ kelemaleleŋ asuganoŋ asugiwaa.
13 Niinoŋ qaana koi Juuda oŋoojoŋ qaagoto, waba kantri kanageso oŋoojoŋ jejeŋ. Niinoŋ waba kantri oŋoonoŋ wasiwasi eja aposol koloojeŋiwaajoŋ “Gawona qabuŋayawo kolooja,” jeŋ kaeŋ romoŋgojeŋ. 14 Gawona ii mewe hoŋa kolooro uugia meleemakejuti, neenaa Israel kanagesourunanoŋ iikawaa bujuya mobutiwaajoŋ kaparaŋ koma awelegoŋkejeŋ. Buju qaa iikanoŋ motomotooŋ yoŋoo uugia kuuro kawaajoŋ iriŋgia soono uugia meleembombaa siiŋanoŋ kolooro meleeŋgi Anutunoŋ hamo qeŋ oŋombaa. Gawona qabuŋayawo ii mono kawaajoŋ ama waba kantri oŋoo batugianoŋ meŋkejeŋ.
15 Anutunoŋ Juuda tuuŋ gema nunuro iikawaa hoŋanoŋ mono kokaeŋ kolooro: Waba kantria kantria oŋonoŋ kitigianoŋ koloogi Anutunoŋ tawagia meŋ uŋuano alauruta koloogi. Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ uugia meleeŋgi Anutunoŋ hamo qeŋ oŋoma moma aŋgoŋ koma aŋaliŋ oŋombaati, iikawaa hoŋanoŋ mono koomunoŋga gbiliŋ laligoŋ kotiiwutiwaa so koloowaa.
16 Gbani jaayaqeqe gbilianoŋ nene Anutuwaajoŋ gosiŋ ama korisoro aniŋ soraaya kolooji eeŋ, gawombaa nembaneneya kuuya mono kaaŋagadeeŋ soraaya kolooja. Gere tiitanoŋ toroya kolooji eeŋ, borianoŋ mono kaaŋagadeeŋ toroya kolooju. 17 Juuda tuuŋ ii Anutu iyaŋaanoŋ oil gerega kolooja. Anutunoŋ iyaŋaanoŋ oil gere ii hoŋaboŋa meŋ boria tosaaŋa motoro kamaagi ano duuyaa oil gere boria meŋ kaŋ batugianoŋ ano toroqeŋ somariiŋkeju. Kantri tosaaŋa oŋo duuyaa oil gere kawaa so koloojuto, Anutunoŋ kileŋ uŋuano kambaŋ kokaamba gere boria qaita moŋ yoŋoo batugianoŋ laligoŋ kotiiŋkeju. Oŋo mono Juuda tuumbaa oil gere tiitanoŋga nene apuya horoŋ neŋ somariiŋkeju.
18 Oŋo Juuda nonowo nanjuto, kileŋ Juuda nunuuguŋ selegia meŋ ububo. Selegia meŋ ubuyagati eeŋ, mono qaa koi mobu: Kantri tosaaŋa oŋo gere boriagadeeŋ kaaŋa kolooju. Oŋo tiinana mende bosimakejuto, nonoonoŋ gere tiitanoŋ mono oŋombosino nanju.
19 Qaa kokaeŋ jewuyaga, “Anutunoŋ anana iyaŋaa gere batuyanoŋ ama nonombaatiwaajoŋ ama gere boria ii kotoro kamaaro tintiŋa kolooro.” 20 Qaa ii hoŋaga. Anutunoŋ Juuda ejemba uugia mende meleema moma laarigitiwaajoŋ ama kotoŋ oŋono kamaagito, oŋo mono momalaarigianoŋ rindaŋgoŋ oŋono zeŋ nanju. Kaeŋ nama jaba-arambaraŋ mende meŋ awelegoŋ laligowuto, mono kokaeŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ sombugia moma laligowu: 21 Anutunoŋ aŋaa geriaa boria hoŋa mende iŋiima kobooŋ Juuda kanageso kotoŋ oŋonoti eeŋ, oŋo mono “Saanoŋ niniima koboowaa,” kaeŋ jewubo. Eeŋ kaaŋa romoŋgoŋ tondu laligowubo. 22 Kawaajoŋ waba kantri oŋo Anutuwaa kania romoŋgoŋ kokaeŋ jewuya, “Juuda ejemba kana soŋgiŋ kamaaŋ uŋuroti, Anutunoŋ iikawaa iroŋa meleema mono oŋanoŋ geriawo ama oŋomakejato, anana qeeaŋgo Toyawo qokotaaŋ naniŋ meŋ qeaŋgoŋ nonomakeja. Iwo mende toroqeŋ namboŋati eeŋ, mono kantri tosaaŋa nono kaaŋagadeeŋ kotoŋ nonono kamaawoŋa.”
23 Kaeŋ saanoŋ jewuyato, Anutunoŋ ejemba kana soŋgigiti, ii kaaŋagadeeŋ saanoŋ kotiiŋ gere batuyanoŋ mombo toroqeŋ oŋombaa. Kawaajoŋ Juuda kanageso yoŋonoŋ yaŋgiseŋgia mesaoŋ uugia meleembuti eeŋ, ii mono saanoŋ Jiisaswo toroqeŋ oŋombaa. 24 Anutunoŋ oŋo duuyaa oil gere kanoŋa kotoŋ oŋoma komakoomowaa kania uuguŋ oil gere qaita mombaa batuyanoŋ ama toroqeŋ oŋono. Kantri tosaaŋa oŋo kaaŋa ama oŋonoti eeŋ, iikawaajoŋ iyaŋaa gere boria hoŋa Juuda kanageso hoŋa ii mono afaaŋgoŋ uŋuama siiŋanoŋ iyaŋaa oil geriaa batuyanoŋ ama oŋono mombo toroqewuya. Kiaŋ.
Anutunoŋ Israel kuuya kiaŋkomuŋ nonomambaajoŋ moja.
25 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋoaŋgiaa momakooto qaganoŋ laŋ laligowubotiwaajoŋ mono qaa aasaŋgoya moŋ iŋisaambe moma asariwutiwaajoŋ mojeŋ. Qaa ii kokaeŋ: Momo bologanoŋ Israel kanagesowaa bakaya moŋ yoŋoo uugia gojono laligojuto, kambaŋ tetegoya qaa yaŋgiseŋ mende toroqeŋ laligowuya. Qaagoto, wala waba kantri yoŋoonoŋga kelemaleleŋ yoŋonoŋ uugia meleema Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ koubuya. Kaeŋ aŋgi Anutunoŋ jaŋgogia iiro sokombaati, kambaŋ iikanoŋ Juuda kanageso nonoo yaŋgiseŋ kambanananoŋ tegoro kuuya uugia meleembuya. 26 *Ais 59.20Uugia meleeŋgi Anutunoŋ Israel kanageso kuuya hamo qeŋ oŋono letombuya. Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,
“Hamoqeqe Toyanoŋ mono Zaion baaŋanoŋga asugiŋ Jeikob tuuŋ nonoo nanamemenana aŋgonjorayawo ii koma konjoratiwaa.
27 *Jer 31.33-34Anutu niinoŋ siŋgisoŋgogia koma konjoratiŋ oyaŋboyaŋ mokoloowutiwaajoŋ soomoŋgo areŋa ii yoŋowo ambe motooŋ laligowoŋa.”
Qaa kaeŋ eja.
28 Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ Oligaa Buŋa gema qeŋ Anutuwaa kereuruta koloogitiwaajoŋ kantri tosaaŋa oŋonoŋ kitigianoŋ Anutuwaa alauruta kolooju. Kaeŋ koloojuto, Anutunoŋ Israel wanjaleurunana meweeŋgoŋ oŋonotiwaajoŋ Juuda nononoŋ mono toroqeŋ wombo alauruta hoŋaboŋa koloojoŋ. 29 Anutunoŋ ejemba moroga meweeŋgoŋ oŋooma kaleŋ oŋomakeji, qaa ii mono mombo uuta meleeno utegowaatiwaa so qaago. 30 Waba kantri oŋo kaaŋagadeeŋ wala Anutuwaa jeta mende teŋ koma tondu laligogito, Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ yaŋgiseŋ koloogitiwaajoŋ ama Anutunoŋ oŋo kiaŋkomuŋ oŋono letoŋgi.
31 Juuda kanageso hoŋa yoŋonoŋ kambaŋ kokaamba Anutuwaa jeta qotogoŋ tondu laligoŋ koujuto, oŋonoŋ letoŋgitiwaajoŋ ama Anutunoŋ Juuda kanageso nono kaaŋiadeeŋ kambaŋ kokaamba kiaŋkomuŋ nonomambaajoŋ moja. Waba kantri oŋonoŋ uugia meleema letoŋgi kawaa silianoŋ uugia kuuŋkeji, iikawaajoŋ yoŋonoŋ mono kaaŋiadeeŋ afaaŋgoŋ uugia meleema kiaŋkomuya buŋa qeŋ aowuya.
32 Ejemba kuuya anana Anutu qotogoŋ laŋ laligoniŋ qaa qootogonana mokolooŋ gbadooŋ nonono. Korebore kiaŋkomuŋ nonombaatiwaajoŋ ama kasanoŋ gbadooŋ nonono. Kiaŋ.
Anutu mepeseeŋ ooŋsaa rii kokaeŋ qamakejoŋ:
33 *Ais 55.8Anutu kaleŋmoriaŋaa kowianoŋ mono somata qatawo kolooja. Maŋgaa siita, momoya mono kemekemeta tetegoya qaa. Momakootoyanoŋ nunuuguŋ uuta somata kolooja. Iinoŋ qaanana gosiŋ jeŋ tegoŋkeji, nononoŋ ii kuuya jeŋ asariŋ tegowombaajoŋ amamaawoŋa. Laaligonanaa kana areŋgoŋkeji, iikawaa kania mono moma gosiŋ mokolooŋ tegowoŋatiwaa so qaago.
34 *Ais 40.13“Pombaa uu konoŋaa areŋa ii ejemba kuuyanoŋ moma yagowombaajoŋ amamaaŋ laligoŋ kouniŋ. Moŋnoŋ gejanono qaa mubaatiwaa so qaago.”
35 *Job 41.11“Baloŋ ejemba kaleŋ aŋguŋkejonto, iwo kaeŋ ambombaajoŋ amamaaŋ laligoŋ kouniŋ.
Iwoi muniŋ kitia mende meleema nonono saanoŋ sokoma muja. Iwoi moŋ era nonombaatiwaa kiti mubombaajoŋ amamaaŋkejoŋ.”
36 *1 Kor 8.6Ii kokaembaajoŋ amamaaŋkejoŋ: Iinoŋ iwoi kuuyaa Toya kolooŋ wanjaleya kolooja. Iinoŋ iwoi kuuya nemuŋ kono kolooro. Ii iyaŋaa akadamuya mokolooŋ mubaatiwaajoŋ ama kolooro. Kawaajoŋ anana qabuŋaya mepeseeniŋ tetegoya qaa akadamuyawo eŋ uma ewaa. Qaa ii oŋanoŋ.