16
Yeizozo qaa tetegoya
1 Alanana Fiibi (Foibe) iinoŋ Seŋkria uumeleeŋ kanagesowaa gawoŋ meme embaga kolooja. Iinoŋ Room oŋoonoŋ kawaati, ii kalaŋ kombutiwaajoŋ mono qisiŋ oŋoma borogianoŋ anjeŋ. 2 Iinoŋ ejemba mamaga ano nii kaaŋagadeeŋ ilaaŋ nonoma laligoro. Kawaajoŋ Anutuwaa ejemba soraayanoŋ alaurunana koma horoŋ oŋomakejoŋi, iikawaa so Fiibinoŋ karo ii mono Pombaa qatanoŋ qama kooliŋ koma horoŋ mubu. Oŋoonoŋ kaŋ iwoi mombaajoŋ amamaaro iikawaa so mono ilaaŋ mubu.
3 *Apo 18.2Loembawoi Prisila ano Akwila Kraist Jiisaswo nanjaoti, neŋawoina ii mono noonoŋ yeizozona jegi mobao. 4 Yoronoŋ mono noojoŋ ama laaligogara qeleema komuwaotiwaajoŋ koloori. Niinoŋadeeŋ mende mepeseeŋ oronjento, kantri tosianoŋ uumeleeŋ kanageso tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ yoroojoŋ daŋgiseŋ jeŋkeju.
5 Uumeleeŋ kanageso mirigaranoŋ ajorooŋkejuti, ii mono kaaŋagadeeŋ noonoŋ yeizozona jegi mobu. Eisia prowinsnoŋ gawoŋ mewe hoŋa mutuyanoŋ kolooro Epainetus iinoŋ uuta meleema Kraistwaa buŋa kolooroti, wombo alana ii mono noonoŋ yeizozona jegi moba. 6 Marianoŋ oŋoojoŋ ama gawoŋ somata meŋ laligoroti, iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba. 7 Andronikus ano Junias tinitosawoina yoronoŋ wala Kraistwaanoŋ qokotaari niinoŋ yoroo gemagaranoŋ uuna meleembe iikawaa gematanoŋ niwo kapuare mirinoŋ laligoniŋ. Aposol yoŋonoŋ oroojoŋ mogi batugianoŋ uuta koloojao. Ii mono noonoŋ yeizozona jegi mobao.
8 Wombo alana Ampliatus Pombo nanji, iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba. 9 Neŋanana Urbanus Kraistwo nanji ano wombo alana Stakis yoroojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobao. 10 Apeles Anutunoŋ aŋgobato muro sokono Kraistwo qokotaaŋ nanji, iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba. Aristobuluswo miri motooŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobu. 11 Tinitosana Herodion iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba. Narsisuswo Pombo qokotaaŋ miri motooŋgo laligojuti, iyoŋoojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobu.
12 Trifina ano Trifosa emba woi yoronoŋ gawoŋ somata meŋ Pombo nanjaoti, iyoroojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobao. Wombo emba alana Persis iinoŋ Pombaajoŋ gawoŋ somata qatawo meŋ laligoji, iwaajoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi moba. 13 *Maak 15.21Rufus iinoŋ Pombaa gawoŋ awaa totooŋ meŋkeji ano iwaa nemuŋa kambaŋ so nii kaaŋiadeeŋ meria kaaŋa kalaŋ koma noma laligoroti, iyoroojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobao.
14 Asiŋkritus, Flegon, Hermes, Patrobas, Hermas ano uumeleeŋ ala tosaaŋa yoŋowo nama laligojuti, iyoŋoojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobu. 15 Filologus, Julia, Nereus naaŋawo ano Olimpas ano ejemba soraaya tosaaŋa kuuya yoŋowo laligojuti, iyoŋoojoŋ mono noonoŋ yeizozona jegi mobu.
16 Uumeleeŋ alaurunana yoŋoo batugianoŋ mono aŋgoŋ aoŋ newogia kososooŋ joloŋgia jeŋ laligowu. Kraistwaa uumeleeŋ kana-geso kuuya yoŋonoŋ mono yeizozogia aŋgi oŋoonoŋ kaja. Kiaŋ.
Qambaŋmambaŋ qaa tetegoya
17 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ uugia kokaeŋ kuuŋ iŋijojeŋ: Ejemba tosianoŋ uu mendemendeeŋ koloowaatiwaajoŋ waŋ qeŋkejuti, iyoŋoojoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Uumotooŋgowaa silia awaa kuma oŋoŋgi mojuto, qaa ii qotogoŋ kesa-awaraŋ qaa tosaaŋa kanoŋ uugia kuugi boliro osiŋ kamaaŋkeju. Ejemba kaaŋa ii mono oŋomesaoŋ korikori laligowu. 18 Ejemba kaaŋanoŋ mono ananaa Poŋnana Kraistwaanoŋ gawoŋ mende meŋkejuto, iyaŋgiaa siiŋgiaa so koloowaatiwaajoŋ tompe jeŋ iyaŋgia weleŋ qeŋ aoŋkeju. Kele qaa awaa awaa aiŋawo jeŋ ejemba gbiŋgbaoŋgia qaa yoŋoo uugia kuuŋ tiligoŋ oŋomakeju.
19 Oŋo Oligaa Buŋa teŋ koma otaaŋkejuti, qaa ii kuuya nonoo gejanananoŋ kemero mojoŋ. Kawaajoŋ niinoŋ oŋoojoŋ ama honombonoŋa qaa aisooŋkejeŋ. Kaeŋ anjento, oŋo kokaeŋ ama laligowutiwaajoŋ mojeŋ: Mono bologa ambombaajoŋ momakootogia mesaogi kamaawaa. Awaa ambombaajoŋ momakootogia ii mono pondaŋ koma gbiliŋ meŋ somariiwu. 20 Luae Toya Anutu iinoŋ mono Satan uulaŋawo rinjaŋgoro oŋoo baagianoŋ kamaaro otokoriaŋ maama aisooŋ laligowu.
Poŋnana Jiisaswaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono oŋowo ewa.
21 *Apo 16.1Noo neŋana Timoti iinoŋ mono yeizozoya ano oŋoonoŋ kaja. Noo tinitosauruna Lusius, Jeison ano Soosipater yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ yeizozogia aŋgi oŋoonoŋ kaja.
22 Tertius niinoŋ Poolwaa qaaya moma tere koi oojeŋi, niinoŋ kaaŋagadeeŋ Pombo nama yeizozona ambe oŋoonoŋ kaja.
23 *Apo 19.29; 1 Kor 1.14; 2 Tim 4.20Gaiusnoŋ miria jeŋ tegoro laligowe uumeleeŋ kanageso kuuya yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ koi kaŋ ajoroogi nene ainjoloŋ ama nonomakeji, iinoŋ mono yeizozoya ano oŋoonoŋ kaja. Erastus iinoŋ siti poŋ qereweŋaa ofis uutanoŋ takis moneŋ galeŋ komakeji ano uumeleeŋ alanana Kwartus yoronoŋ mono yeizozogara ani oŋoonoŋ kaja. 24 Poŋnana Jiisas Kraistwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono oŋowo ewa. Qaa ii oŋanoŋ.
Poŋ mepeseeŋ kokaeŋ qama kooliŋkejeŋ:
25 Oligaa Buŋa qaa hoŋa ii monowaa monoyanoŋga laligoŋ kougiti, iikanoŋ aasaŋgoyanoŋ ero. Kaeŋ ero Jiisasnoŋ kamaaŋ ninisaama jeŋ asariro moma jeŋ seiŋkejeŋ. Buŋa qaa kawaa so Anutunoŋ mono kotiiŋ momalaarigia meŋ kotiiro saanoŋ zeŋ nama kotiiwu. Kawaajoŋ anana mono Anutuwaa qabuŋaya mepeseeniŋ seiŋkebaa.
26 Wala Buŋa qaa oŋanoŋ aasaŋgoyanoŋ eŋ kouroto, kambaŋ kokaamba gejatootoo ejemba tere oogita ejiwaa so mono asuganoŋ asugiro. Anutunoŋ kambaŋ so laligoŋ kouma tetegoya qaa laligoŋ ubaati, iinoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa anana uunana meleema Buŋa qaa moma laariŋ teŋ koma laligowombaajoŋ moja. Kawaajoŋ gawoŋ kokaeŋ mewombaajoŋ jeŋ kotoŋ nonono, “Oŋo mono kema gomaŋ so liligoŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋ laligowu.” Qaa iikawaa so nononoŋ Buŋa qaa ii ejemba tuuŋ kuuya mobutiwaajoŋ jeŋ asariŋ laligoniŋ.
27 Anutu iyaŋodeeŋ momakooto Toya kolooji, anana mono Jiisas Kraistwaa qatanoŋ iwaa qabuŋaya mepeseeniŋ kambaŋ tetegoya qaa akadamuyawo eŋ uma ewaa. Qaa ii oŋanoŋ.