1 Yéesu ˆakɨɨngɨre na múuji wa Yerɨ́ɨko, akakwaatɨra na katɨkatɨ ya ʉwo múuji. 2 Ʉko, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ mʉkʉʉlʉ wa vasaankanʼyi kóodi. Ʉhʉ mʉʉntʉ nɨ musúngaati ajáa na irina raachwe noo Sakáayo asewáa. 3 Sakáayo akava yoosaaka kʉmoona Yéesu. Maa kaa, sa viintʉ ajáa mukufi, akasiindwa kʉmoona Yéesu sa kʉjáa kwatɨɨte mpuka nkʉʉlʉ ya vaantʉ. 4 Sa jeyyo, akakʉʉrɨka itɨ́ɨjo, akalongorera na mbere. Akaambʉka mʉsaambwii sa amoone Yéesu kati ˆyoolooka.

5 Yéesu ˆakafike hara mʉsaambwii, akalaanga mweeri, maa akamʉsea Sakáayo, “Sakáayo, kiima chaangʉ! Isikʉ nɨ kwaako ndɨrɨ kʉʉmba!” 6 Aho, Sakáayo akakiima chaangʉ na ɨsɨ, maa akamʉteengya Yéesu na kaayii kwaachwe na cheerʉ.

7 Vaantʉ voosi ˆvakoone, vakaanda ngʼuula voosea, “Sa che yookɨɨngɨra noo va mʉyeni kwa iduwalo?” 8 Maa kaa, Sakáayo akɨɨma, ma akamʉsea Mweenevyoosi, “Aaɨ laanga, haaha jei kera niise máari yaanɨ havɨrɨ. Ivaru rɨmwɨ vaheera ndɨrɨ vakɨva na koonɨ nasʉmʉla kɨɨntʉ cha mʉʉntʉ kwa ʉloongo, ʉwo mʉhɨndʉrɨra ndɨrɨ mara kanɨ ya ɨkyo kɨɨntʉ ˆnasʉmʉla.” 9 Aho, Yéesu akamʉsea, “Ʉlamuriri wɨɨ́ngɨɨre kʉrɨ kaaya ɨhɨ, sa baa weewe umurúmire Mʉlʉʉngʉ ja taáta wiitʉ Aburaháamu. 10 Sa Mwaana wa Mʉʉntʉ ʉʉja joo saakɨra no lamurirya vara ˆvarɨmɨra.”

11 Vaantʉ vara ˆvamʉteereráa Yéesu yoovavaɨra símo viiseáa Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ fika wiise, sa viintʉ vajáa vaséngerɨɨre fika múuji wa Yerusaléemu. 12 Aho, Yéesu akavasea, “Kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ wa lʉkolo lwa kɨtemi. Yeeye ajáa akera njɨra na ɨsɨ ya kʉlɨ. Ʉko ajáa atamanya noo heewa ʉtemi de ahɨndʉke na ɨsɨ yaachwe kʉʉntʉ ˆarɨ kʉva mʉtemi. 13 De alooke, ajáa avaanɨrɨra vatʉmami vaachwe ikimi, akavaheera kɨra mʉʉntʉ mpía ˆjiri foo akavasea, ‘Saakiri kʉnáálo na mpía iji fʉʉrʉ sikʉ ˆndɨrɨ hɨndʉka!’ 14 Maa kaa, vaantʉ va ɨsɨ yaachwe vajáa vamʉsʉʉla, sa jeyyo vakatʉma vaantʉ nyuma yaachwe voosea, ‘Sɨ toosaaka mʉʉntʉ ʉhʉ ave mʉtemi wiitʉ tʉkʉ.’ 15 Baa neembe vajáa valʉʉsa jeyyo, yeeye ajáa aheewa ʉtemi. ˆAkahɨndʉke, akavaanɨrɨra vara vatʉmami ˆajáa avaheera mpía sa ataange kʉnáálo ˆngʼeene vaturya.

16 Mʉtʉmami wa ncholo ˆakʉʉje, maa akasea, ‘Ee mʉtemi, mpía ˆngʼeene waampeera, nasaakɨrɨra kʉnáálo nkapata malʉʉndʉ ikimi yɨɨngɨ.’ 17 Ʉra mʉtemi akamʉsea, ‘Wabweeyya vyabooha mʉtʉmami mʉʉja! Sa viintʉ waava wo kiilaangiwa kwa viintʉ viduudi, kʉheera ndɨrɨ wɨɨmɨrɨre míiji ikimi.’ 18 Mʉtʉmami wa kavɨrɨ ne akʉʉja akasea, ‘Ee mʉtemi, mpía ˆngʼeene waampeera nasaakɨrɨra kʉnáálo nkapata malʉʉndʉ yɨɨngɨ yasaano.’ 19 Mʉtemi akamʉsea ʉhʉ mʉʉntʉ, ‘Baa weewe nakʉhɨ́ɨre wɨɨmɨrɨre míiji ɨsaano.’

20 Maa re, akʉʉja ʉra mʉtʉmami wɨɨngɨ akasea, ‘Ee mʉtemi, mpía jaako nɨ iji aha. Najichʉʉngɨrɨra kɨtabárii sa jidɨɨre rɨmɨra. 21 Nɨjáa nakoofa sa weewe ʉrɨ mʉʉntʉ mʉfafu. Ʉsʉ́mʉlaa viintʉ haantʉ sɨ ˆwavɨɨka, na wachwíjaa kʉʉntʉ sɨ ˆʉhaanda.’

22 Mʉtemi akamʉsea, ‘Mʉtʉ́mwa mʉvɨ weewe! Kwa masáare ˆyafúmire mʉlomwii waako kʉkʉlamʉrɨra niise! Weewe ʉjáa ʉmányire nɨɨnɨ ndɨrɨ mʉʉntʉ mʉfafu, nasʉ́mʉlaa kʉʉntʉ sɨ ˆnavɨɨka kɨɨntʉ, baa kei nachwíjaa kʉʉntʉ sɨ ˆnahaanda. 23 Ha de haaha, sa che sɨ ujivɨɨka mpía jaanɨ kwa vaantʉ ˆvachúrushaa sa nɨɨnɨ ˆndɨrɨ hɨndʉka nsʉmʉle mpía jaanɨ na kʉnáálo yaachwe?’

24 Aho, mʉtemi akavasea vara vaantʉ ˆvajáa viímire aho, ‘Mʉhóki ilʉʉndʉ raachwe mʉkamʉheere ʉra ˆarɨ na ikimi.’ 25 Maa kaa, voovo vakamʉsea, ‘Mʉkʉ́lʉ, amwɨ ʉra atɨɨte malʉʉndʉ ikimi!’ 26 Ne akavasea, ‘Nɨ kʉvawyɨɨra niise, kɨra ˆarɨ na kɨɨntʉ, koongereriwa arɨ kʉlookya, maa kaa, ʉra ˆasiina kɨɨntʉ, vuulwa arɨ baa kɨra kidúúdi ˆarɨ nocho. 27 Na kwa vara vavɨ vaanɨ, vara sɨ ˆvasaakáa nɨve mʉtemi mweeri yaavo, vareeti na aha, mʉvʉʉlae mbere yaanɨ.’ ”

28 Yéesu ˆakahʉmʉle kʉlʉʉsa ayo, akavalongorera mbere yookaambʉka na Yerusaléemu. 29 ˆVakasengerere maturii ya Besifáage na Besanía ˆyarɨ luulwii ˆlwaséwaa Lʉʉlʉ lwa Mɨseitúuni, akavatʉma vapooji vaachwe vavɨrɨ, 30 akavasea, “Tamanyi na ituri ˆrɨrɨ mbere yaanyu, na kati ˆmookɨɨngɨra koona mʉrɨ mwaana wa ndákwi sɨ ˆanavereka mʉʉntʉ, achúungirwe aho. Muchunguriri, mʉmʉreete na aha. 31 Koonɨ mʉʉntʉ avuúriirye, ‘Sa che moomʉchʉngʉrɨra mwaana wa ndákwi?’ mʉsei, ‘Mweenevyoosi yoomʉsaaka.’ ”

32 Vara vapooji vakadoma, maa vakashaana kɨra kɨɨntʉ ja ˆvyeene Yéesu ajáa avawyɨ́ɨrɨɨre. 33 Kati ˆvamʉchʉngʉrɨráa ʉra mwaana wa ndákwi, veene ndákwi vakavuurya, “Amwɨ moomʉchʉngʉrɨra mwaana wa ndákwi?”

34 Vara vapooji vakavasea, “Mweenevyoosi yoomʉsaaka.” 35 Vakamʉtwaarɨra Yéesu. ˆVakahʉmʉle kwaala ɨngo jaavo mweeri ya ʉwo mwaana wa ndákwi, vapooji vaachwe vakamwaambukya ndákwii.

36 Mpɨɨndɨ Yéesu ˆatamanyáa, vaantʉ vakaala ɨngo jaavo njirii.

37 Yéesu ˆakafike mugiritwii wa Lʉʉlʉ lwa Mɨseitúuni, mpuka yoosi na vapooji vaachwe vakaanda vaa siriri kʉnʉ voomʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ na sawúti nkʉʉlʉ, sa myuujíisa yoosi ˆvajáa voona Yéesu yoobweeyya. 38 Vaseáa jei,

39 Vamwɨ va Mafarisáayo ˆvajáa vamwaarɨ mʉra mpukii, maa vakamʉsea Yéesu, “Mukiindya, valairirye vapooji vaako vakirinye.” 40 Yéesu akavasea, “Nɨ kʉvawyɨɨra niise, koonɨ ava vakíriinye, mawye tʉla yarɨ isóso.”

41 Yéesu akasengerera múuji wa Yerusaléemu. ˆAkʉʉyone múuji, maa akʉʉrɨrɨra, 42 yoosea, “Ngaarɨ wataanga sikʉ ɨhɨ yara ˆyarɨ kʉretera mwiikalo mʉʉja, haaha yaviswa miiswii yaako. 43 Kɨkomi, sikʉ kʉʉja jiise, vavɨ vaako kʉkereesa varɨ, na kʉrɨɨngɨrɨra varɨ nkaande joosi na kʉkɨtɨra varɨ isii. 44 Kʉkʉkanya varɨ weewe na vaantʉ vaako voosi. Kei sɨ varɨ reka iwye baa rɨmwɨ mweeri ya rɨɨngɨ tʉkʉ, sa sɨ ʉtaanga mpɨɨndɨ Mʉlʉʉngʉ ʉʉja na kwaako tʉkʉ.”

45 Aho, Yéesu akɨɨngɨra Kaayii Njija ya Ijʉva akaanda vakibirya vaantʉ ˆvaváa iyoombe viintʉ aho. 46 Akavasea, “Yaandɨkwa Masáarii ˆYarɨ Mpeho, ‘Nyuumba yaanɨ kʉva ɨrɨ nyuumba yo mʉloomba Mʉlʉʉngʉ.’✡Laanga Isáaya 56:7. Maa kaa, nyuunyu mwɨɨválandwɨɨre ɨkava ‘mpaanga ya viívi.’✡Laanga Yeremía 7:11.”

47 Kɨra siikʉ akiindyáa Kaayii Njija. Maa kaa, vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva na vakiindya va Miiro na valongooli va vaantʉ vasaakɨráa njɨra yo mʉʉlaa Yéesu. 48 Maa kaa, vakasova njɨra sa vaantʉ voosi vateereráa masáare yaachwe na vamʉteeráa matu kamwɨ.