14
A Vilaana Sina Saxa Tefin
Mt 26:1-16; Lk 22:1-6; Jn 12:1-8
La yaan taragua paamuina yaan molava sina mu Juda, a Yaan ina Paaliuan e a fenamo ina Bret A Piau Ta Yiis, mu matalava ina lotu e rabuna ina fepitaa pana mu vuputkai, ri taxa lo lalamon pana so ta vilaana ri taa vil kasame xena yotaan na Yesus e punuxaana. E ri kuus malaan, “La fena fenamo piau! Senaso a malila ri tamaa marala e ri taa fevis.”
La yaan naang ve, na Yesus taxa waan pe Betani lana lifu si Saimon aava tana tamu tapak. E layaan nari xapiak, ri taxa mati fafangan, saxa tefin a savat pana fomirak ‘botol’ pana mo lalas aava musung ina roxo paaliu e a mamareiai ina molava temasaat. Ri xali a mo lalas aanabeꞌ pana Naart. E a tefin aave a gurum a ‘botol’ e tiuan a naart la putu Yesus.
E saxano rabuna aava ri xalume, ri marala faagut e ri riis a tefin e ri kuus, “Xenaso no kawaasan a naart pana tiuanaana xulu Yesus? Tamo no taa faasot pana, a faat ina a fexaxaas xena maraan a mataa ina faisok lana mariaas saxa. Naak i taa roxo tamo taara taa faasot pana xena tavaiaana mu rabuna valagof pana faat ina.” E voxo ri taxa lo riis malaan a tefin aave pana.
Taasaxa na Yesus a sei nari, “Naapalaan! Muta riise! Xenaso mi maraleiane? Nane fo vil a mo roxo xaanak. A mu valagof ri waan xuvul pami vulai e mi fexaxaas xena xavangaan nari pana vilaana roxo vulai. Taasaxa nenia, ne taa pife waan xuvul pami vulai. A tefin aanabeꞌ fo vil a mo roxo paaliu, nane fo fasufau pana mo lalas paamuina xaxaafaian siak. A tuuna paaliu ne xuus nami, a so ta bina aava Lagasai Roxo siak i taa savat lana, a mu rabuna ri taa langai a vilaana roxo a tefin aanabeꞌ fo vile. A vilaana sina i taa pife malufan.”
10 E na Judas Iskeriot aava saxa yaamut, a falet xe sina mu memai priis senaso rao i taa pet lisan na Yesus xe siri. 11 E layaan ri langaie ri faamamaas paaliu e ri kuus o ri taa tavai na Judas pana faat ‘silva’. E nane a lalamon o laso ta yaan e pana so ta vilaana a fexaxaas nane i taa pet lisan na Yesus xe siri pana.
A Fanganan Fataxapiak
Mt 26:17-30; Lk 22:7-23
12 A paanen ina yaan mata ina fenamo molava sina mu Juda, a yaan ina Bret A Piau Ta Yiis, e a yaan ri fuuna punuk a mu sipsip xena fenamo ina Paaliuan a savat.*A fenamo aanabeꞌ a fakalimaan a yaan a Piran a punuk a mu lak tuaan sina mu Isip e a liu a mu lak tuaan sina mu Juda. La yaan aave a mu rabuna si Yesus ri fine, “Maam taa faigotan a nobina xena fanganan sitaara faa? No lalamon malaafaa?”
13 E nane feng a fefeng taragua talo re taa faigotan a vepen xena fanganan e xuus nare, “Falet xe Jerusalem e layaan me taa xalum a mataa i taxa yaas a raarum, usie. 14 E layaan i taa laak lana lifu me taa fin a mata tafuna lifu malaanabeꞌ, ‘A Mataa ina Fepitaa a fiai malaan: A lifu xaanak faa? A palifu rao ne taa fangan xuvul pana mu fefeng siak xena fakalimaanaana yaan ina Paaliuan.’ 15 E a mata aave i taa faxalit name pana palifu molava roxo aava nane fo faigotane. Name, me taa faigotan a fanganan sitaara pave.”
16 E a rovaat sina re falet e re fe laak lana Jerusalem e a maana mo ri savat malaan sena ferawaian si Yesus. E voxo re faigot xena fenamo ina Paaliuan.
17 E la nona leaaf na Yesus e maana xasano fefeng sina ri savat sirie. 18 E layaan nari xapiak ri taxa mati fafangan na Yesus a xuus nari, “Ne kuus tuuna, a saxa mataa nabeꞌ la palou itaara i taa pet lisanau xe la mana mu matalava sina mu Juda. A saxa ti la palou imi aava i taxa fangan xuvul paga.”
19 E nari xapiak ri mimilisaat sena ferawaian sina e ri taxa lo xuuse, “A tuuna, pife nenia!”
20 E nane xuus nari, “A toxan a saxa mataa aava i taxa sugup a bret lana ‘dis’ xuvul paga, i taa vile. 21 Senaso a Natuna Mataa i taa punuxan malaan sena Xakalayan ti Kavai fo xuus netaara pana. Taasaxa muluk a mataa aava i taa pet lisan a Natuna Mataa xe sina mu rabuna saat. A roxo naak a buk mataa malaan i taa pife luxan.
A Fufuna Vilaana Ina Matafanganai Sina Memai
1 Kr 11:23-25
22 E layaan ri taxa fangan, na Yesus a siak a xavil ina bret e fenung pana e viaxe e tavai nari pana e a kuus, “Siaxe e mi ngane, nabeꞌ ve a meska siak.”
23 E nane siak a lisa pana wain e fenung pana sait e tavai nari pana. E nari xapiak ri nume.
24 E nane xuus nari, “Nabeꞌ ve a ria iga. I taxa kuus turoxo sena ferawaian sina Piran. A ria iga i taa talatiu xana mu rabuna xaves. 25 Ne kuus tuuna o ne taa pife num a wain fulaa fefexaxaas ne taa num a wain faꞌui xuvul pami lana fatataganan sina Piran.”
26 Lumui ri yangan a yanganan, ri tavaalak e ri falet e fe laak xuluna Put Olif.
Na Yesus A Kuus Fatuxai Pana Vilaana Si Pita
Mt 26:31-35
27 Layaan ri taxa sangas lunai na Yesus a xuus nari, “Nami xapiak, mi taa sinuf e mi taa taꞌulanau senaso fo xaleian malaan:
‘Ne taa sip punuk a mataa ina faxatangaana mu sipsip e a mu sipsip ri taa falet fepatok.’ Skr 13:7
28 Taasaxa layaan ne taa savat fulaa ti la maatan ne taa falet paamuin nami xe Galili.”
29 Taasaxa na Saimon Pita a xuuse malaan, “Tamo a maana xasano rabuna siim ri taa sinuf tapin nano, nenia, ne taa pife sinuf.”
30 E na Yesus a suie malaan, “Ne kuus tuuna, tanin, lana vung aanabeꞌ nano sang mon no taa kuus o no pife texaas sega. E no taa kuus malaan faatalatul paamuina pura i taa rawei faataragua.”
31 Taasaxa na Pita i taxa lo kuus, “Naapalaan ri taa punuxau xuvul pama, ne taa pife faaxolusan nano.” E nari xapiak sait ri taxa kuus malaan sena.
Lana Uma Getsemani
Mt 26:36-46; Lk 22:40-46
32 E ri savat la saxa bina, isina Getsemani, e nane xuus a mu fefeng sina, “Nai bang nabeꞌ talo ne taa fenung xe sina Piran.” 33 E nane xel na Pita, Jems e namaa Jon e rutul sangas falet famodak fulaa e nane femimilisaat e femamaxus lana xunus ina 34 e a xuus narutul, “A vilau iga a mamaxus temasaat paaliu faasilak rao ne taa maat. Mutul nai nabeꞌ e mutul faxatang.”
35 E nane sangas famodak fulaa et e fe poxo lapia e fenung faagut xe sina Piran rao i taa siak tapin a matafanan molava aava i taa savat sina. 36 E nane taxa lo kuus, “Aaba,A vapaling aanabeꞌ ti pok Hibru, a malasuf ina malaan: Tamaang. Tamaang! Nano, no fexaxaas sena vil a maana mo xapiak. Tamo a fexaxaas, muta tavaiau pana maasaxan aanabeꞌ. Taasaxa muta usi a vubuxanan siak. No texaas tuuna sena so ta mo a roxo.”
37 E nane ulaamaan xe la nobina sirutul e rutul taxa matef e nane ferawai xe si Pita malaan, “Saimon, no taxa matef? A sou no pife fexaxaas sena faxatang pana awa saxa? 38 Faxatang e fenung vulai talo a tatafangan i taa pife savat xe siim. A xunus ina mataa a tateak taasaxa a vipin ina, piau!”
39 E fulaa na Yesus a falet famodak xena fenung xe si Tamana malaan paamua. 40 E lamina nane savat fulaa sirutul e rutul taxa lo matef senaso a matarutul a matafan temasaat. E nane ferawai xuvul parutul taasaxa rutul pife texaas o rutul taa sui a ferawaian sina malaafaa.
41 La fatalatulaana savatan sina, na Yesus a fin narutul, “Mutul taxa lo matef lunai? Lavaxa, taxapus! A yaan fo savat xo. Naboxo ri taa pet lisan a Natuna Mataa xe la mana mu rabuna saat. 42 Para! Taara taa falet. Kaalum, a mataa ina pet lisanau naboxo fo savat!”
A Yotaan Na Yesus
Mt 26:47-56; Lk 22:47-50; Jn 18:3-11
43 A mu matalava e mu paamua ina lotu e mu rabuna aava ri fepitaa pana vuputkai, ri feng a malila pana pinis e pana vam xe si Yesus. Layaan na Yesus i taxa ferawai lunai a malila aanabeꞌ ri savat xuvul pa Judas Iskeriot, saxa yaamut si Yesus, xena yotaana.
44 Na Judas fo xuus fatexaas nari pana saxa fakalimaanan nane taa vile, “Naseꞌ ta mataa ne taa fe nguse, nane ve na Yesus. Mi yote e mi tao fatateaxe e mi xele saa xuvul pami.” 45 La filimaanan si Judas, nane sangas soxot et na Yesus e a kuus, “Mataa ina Fepitaa” e fe nguse. 46 E a mu rabuna ri yot marasaxain na Yesus e ri tao fatateaxe. 47 Taasaxa saxa fefeng si Yesus aava i taxa tigina faasilak, a siak a pinis sina e rao i punuk a saxa sisiak sina memai ina lotu. Taasaxa faasaal e a patal tapin a tangana mon.
48 E na Yesus a fin nari, “Senasou mi savat la vung pana vam e pana pinis xena yotau? Mi lamon o nenia, ne mataa ina fenau? 49 La maana yaan xapiak ne waan xuvul pami lana lifu lotu. E ne taxa fepitaa taasaxa mi pife yotau pave. Mi fo vil malaane senaso a Xakalayan ti Kavai fo kuus pana.” 50 E a mu fefeng sina ri taꞌulane e ri sinuf.
51 E saxa mataa xulau aava usi na Yesus, nane toxan a marapi pasak sang mon la tana. E a rabuna rao ri yote e ri tao fatateak a marapi sina 52 taasaxa nane taꞌulan a marapi sina e sinuf pana tana gof.
Na Yesus A Tigina La Nona Mu Matalava
Mt 26:57-68; Lk 22:67-71; Jn 18:12-13,19-24
53 E a malila ri lisan na Yesus xe la lifu sina memai ina lotu. E mu paamua ina lotu, mu matalava sina mu Juda e mu rabuna ina fepitaa pana mu vuputkai, nari xapiak ri savat faxuvul pave. 54 E na Saimon Pita xo, taxa lo usi na Yesus lasuun famodak e fe laak lana tavatau xuvul pana mu rawen sina memai ina lotu e fe nai maari la vangana fata.
55 E mu matalava e mu paamua aave, ri langai a mu kuusan sina rabuna rao ri taa punuk na Yesus taasaxa piau ta ferawaian siri fefexaxaas. 56 A rabuna xaves ri bit tifi na Yesus taasaxa mu ferawaian siri pife saxa.
57 A saxa a tigina e a bit tifi na Yesus pana ferawaian sina malaan: 58 “Ne langai na Yesus a kuus malaan, ‘Ne taa ngas tapin a lifu lotu aava mi vesane pana mami e lana yaan talatul ne taa vesan faꞌulie taasaxa ne taa pife vesane pana maak.” 59 Taasaxa xasano rabuna ri kuus patak e piau ta ferawaian siri fexaxaas xena kuus turoxo.
60 Taasaxa na Yesus a pife malaan seri, a tigina kasam mon.
E a memai priis a tamasiak e sangas falet xe sina e fine, “No pife langai a maana ferawaian sema? A sou no pife sui a ferawaian siri?” 61 E na Yesus a tigina kasam fatateak.
E a memai a fine fulaa, “Nano, no Natuna Piran, a Mataa Failai?”
62 E na Yesus a xuuse, “Tuuna, nenia! E mi taa xalum a Natuna Mataa i taa nai la pamuaan pana gutan e i taa filimaan xuluna vata ti laaꞌui.”
63 E layaan a memai ina lotu a langai a ferawaian aanabeꞌ nane kasal e ririk a mu marapi sina xena faxaalit o nane lamon a ferawaian si Yesus a saat paaliu senaso a siak tifi nane pana isina Piran. E nane xukulai faagut e kuus, “Naapalaan, taara taa kuus panaso fulaa! 64 Netaara xapiak fo langai a ferawaian saat sina, mi lamon a so pana?”
E nari xapiak ri ferawai malaan, ri kuus, “Fo faasaal xo! I taa punuxan!” 65 E saxanofuna ri kaanus xuluna e ri pis votan a matana e ri tuxe e ri fine, “Tamo no Natuna Piran Tuuna no xali naseꞌ fo sip nano?” E a mu rabuna ina kaalum votai ri yote e ri sip fulane.
A Faaxolusan Si Pita
Mt 26:69-75; Lk 22:56-62; Jn 18:16-18,25-27
66 E na Pita taxa nai maari lana tavatau e saxa sisiak tefin sina memai priis a filimaan 67 e nane xalum na Pita aava taxa nai maari la vangana fata e taxa lo falime e a xuuse, “Nano sait no fuuna waan xuvul pa Yesus ti Nasaret.”
68 Taasaxa na Pita a faaxolus malaan, “Ne pife texaas sena so ta mo no taxa ferawai pana.” E nane falet xe la matana yalaxau.
69 E mui a tefin aave a xalume fulaa e a kuusane xe sina mu rabuna ri taxa tigina pave, “Nane sait a saxa siri.” 70 E na Pita a faaxolus fulaa.
Lumui famodak a mu rabuna faasilak ri fin fulane, “Kuus tuuna, naak no saxa fefeng si Yesus senaso no ferawai pana pok bina ti Galili?”
71 E nane ferawai vavotai faagut, a kuus fatateak malaan, “Nenia, ne pife texaas sena mataa mi taxa ferawai pana.”
72 E fataapus lamina faaxolusan sina saxa pura a fataragui a raweian sina. E na Pita a lamon faꞌulaa o na Yesus a xuuse malaan, “Paamuina pura i taa rawei faataragua no taa kuus faaxolusanau faatalatul.” E na Pita a mimilisaat faagut e a savat xe lamalei e fetaangiis.

*14:12: A fenamo aanabeꞌ a fakalimaan a yaan a Piran a punuk a mu lak tuaan sina mu Isip e a liu a mu lak tuaan sina mu Juda.

14:36: A vapaling aanabeꞌ ti pok Hibru, a malasuf ina malaan: Tamaang.