6
1 Ti hyb n'aa kä, P'op Hagä Do masa n'aa ãã bahadoo do hyb n'aa, tak'ëp ãã betsẽẽ bë hã, daap hẽ bë ganadoo hyb n'aa P'op Hagä Do anoo doo, bë hã taky enyym doo. 2 Tii da ỹ wén her'oot, hahỹỹ da ta kyy kerih doo gó P'op Hagä Do her'oot do hyb n'aa:
“Õm ỹ gadoo do noo gó kajaa bä kä,
ỹ maa newë wät maky n'aa etsẽẽ doo.
Õm ỹ bed'ëëp do noo gó kajaa bä kä,
ỹ masaa wät õm.”*Isajas 49.8
Bë maa newë baad ub! Da hẽ né kä ji tagadoo do noo gó kä. Da hẽ né kä ji tabed'ëëp do noo gó kä.
Baad ub Paw-Ro rababok hejoonh do rahob né paawä ky n'aa hahỹỹh
3 Dooh ãã moo bong pé ta wób h'yyb hewaat péh, P'op Hagä Do ky n'aa hanäm do ãã maher'oot do raky n'aa narejãã hyb n'aa. 4 P'op Hagä Do karom ãã bahadoo do hyb n'aa, sahõnh hẽ sa hã ãã metëëh nyy da tak'ëp h'yyb jawyk doo me baad ub ãã babok, baad nadoo do ãã ahob bä, ãã wë badoh do ãã ahob bä, dooh ãã ad'oo pé né paawä, 5 ãã rahewyh bä, ãã radewäts bë bä, hajõk do rakamajẽ bä ãã hã, tak'ëp ãã moo bok do hã, ty jawyk do ãã ahob bä, ãã basaah bä na-ããj né hẽ. 6 Dooh ãã moo boo bä nu meby n'aa näng doo. Kristo ky n'aa ãã hapäh. Ãã h'yy kanejä̃g. Ta wób wë ãã ky en'yym. P'op Hagä Do Sahee ãã tah'yyb mahũũm. Baad ub, t'õp madäk doo me ãã kamahä̃n ta wób. 7 Baad hadoo do ãã her'oot. P'op Hagä Do hejój gó ãã babok. P'op Hagä Do karẽn doo da ji bawät doo, ãã kuman hadoo. Tii me ãã kamej'oonh. Tii me ãã mesoo. 8 P'op Hagä Do wë ãã moo bok ãã raweh'ëëh bä, ãã rawanehëë bä na-ããj hẽ. P'op Hagä Do wë ãã moo bok baad raher'ood bä ãã ky n'aa, ãã raky n'aa rejã bä na-ããj né hẽ. Ta wób mä ãã wedii, ta wób sa hã. Ti hadoo né hẽ baad hadoo do ky n'aa ãã her'oot. 9 Ãã ky n'aa netsä né paawä ta wób sa hã, P'op Hagä Do baad ãã tabahapäh. Dajëb gó ãã baboo né paawä, ãã edëp näh. Ãã rahewyh né paawä, dooh ãã dejëb bä. 10 H'yy katón n'aa näng né paawä, ãã tsebee had'yyt hẽ. Ãã kasuud its né paawä, hajõk do hã ãã banoo hajõng baad hadoo doo.†Dooh dajẽẽr tado bä ti ta wób sa hã ranoo doo. Jesus ky n'aa hanäm do Paw-Ro maher'oot do ragado bä, h'yyb n'yym doo, h'yyb tym nadajëp do P'op Hagä Do pa ragadoo. Ti ky n'aa né tii. Dooh né paawä ãã wë hanäng péh, ti anyy had'yyt hẽ P'op Hagä Do karẽn do ãã wë.
11 Baad bë ãã maher'oot najis haa, Korĩn buuj. Dooh ãã jejën bä ãã h'yyb. Tak'ëp bë ãã kamahä̃n né hẽ. 12 Ãã nado bë hã kasaë doo. Bë ti kasaë ãã hã. 13 Ji taah ji maher'oot doo da né hẽ ỹ maher'oot bëëh: Ỹ karẽn paawä bë ỹ kamahä̃n doo da bë kamahä̃n ỹỹh.
Dooh séd hã ji h'yyb hedo bä Jesus hã h'yy kana'eeh do sa hã ky n'aa hahỹỹh
14 Taw'ããts hẽ bë kamekuuj manäh, taw'ããts hẽ séd hã bë h'yyb hedo manä Jesus hã h'yy kana'eeh do sa hã. Tii d' ỹ wén her'oot, dooh séd gó tanu dëë bä baad had'op do ji moo wät doo, P'op Hagä Do mejũũ do ji ky nadaheeh do hã. Dooh tanu dëë bä ta bag gadagyp do hã. 15 Séd h'yyb nahedoo Kristo, Nesaa Do Yb daheeh. Séd h'yyb nahedoo Jesus hã h'yy ka'eeh doo, Jesus hã h'yy kana'eeh do daheeh. 16 Dooh tahaja bä séd hã rah'yyb hedo bä P'op Hagä Do tób n'aa, kabarii daheeh. Ër tii, P'op Hagä Do hedëb had'yyt do tób n'aa hadoo. Ta daaj né hẽ P'op Hagä Do her'oot ta tii. Hahỹỹ da ta kyy kerih doo gó taky däng ji hã:
“Sa h'yyb gó da ỹ bawät, sa mahang da ỹ bawät.
Ỹ da P'op Hagä Do rah'yy kaha'eeh doo. Karapé haa d' tii.”‡Rewitikos 26.12, Jeremiij 32.38, Esekijew 37.27
17 “Ti hyb n'aa, bë anä da hã ỹ h'yy kana'eeh do sa mahang naa.
Taw'ããts hẽ da tsyt hẽ bë babok”, näng mä Tak'ëp Hyb N'aa Jawyk Do kyyh.
“Baad bë kanä baad nadoo do mahä̃nh, tii bä da bë ỹ gadoo”,§Isajas 52.11, Esekijew 20.34, 41 näng mäh.
18 “Tii da bë adoo bä, bë yb da ỹ tii bä.
Bë da tah haa, bë da tok haa, näng mä Tak'ëp Hyb N'aa Jawyk Doo, Sahõnh Hẽ Haj'ap Do kyyh, ji taky n'aa enooh doo.”**2 Samuéw 7.8, 14
*6:2 Isajas 49.8
†6:10 Dooh dajẽẽr tado bä ti ta wób sa hã ranoo doo. Jesus ky n'aa hanäm do Paw-Ro maher'oot do ragado bä, h'yyb n'yym doo, h'yyb tym nadajëp do P'op Hagä Do pa ragadoo. Ti ky n'aa né tii.
‡6:16 Rewitikos 26.12, Jeremiij 32.38, Esekijew 37.27
§6:17 Isajas 52.11, Esekijew 20.34, 41
**6:18 2 Samuéw 7.8, 14