Tuwaŋuä, Poli iqu kiŋganä
1 Korinä
pmeqä iquauŋqä äqäkqe
Yätamäkqä kukŋuä hiŋuiqäŋä iquvi
Poli iqu qua täu äpmamiŋqäŋgaŋi, aŋä-himqä Korinä, ii naqä eä, qua Äkaiya iuvi. Äkaiya, ii Grikä iquauqä qua naqänäŋä-täŋä iŋgiyi. Jisasi Iqueqä kukŋuä äŋgui, aŋä-himqä Korinä iuŋi, Poli iqu-ganä awä ätumiŋqe. Itaŋga qokä-apäkä iqisaŋä hŋqua, iqueqä wäuŋuä iuta, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqueqä yoqeŋqä aquvä qämbŋqä ipäqäkuwi. Iŋäqe Poli iqu iquau ävämetä, wäuŋui hŋgi-mända yätŋqä uwqaŋga, haŋä-iqe quuvqä heqiyqä Korinä iu aquvä qänätqätaŋguwä iquau äwimakqe. Iiŋä etaŋgi Poli iqu tuwaŋuä tä, quŋi kŋuä iqä äŋguä ävätä, quwqä haŋä-iqe jänä iwimäkätŋqä äqäkqe.
Ämaqä, Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä Korinä iu pmetaŋguwä iquauqä quuvqä heqiyqe, haŋuä witaŋgi, quwqä suqä äŋgui qui imäkŋqä iiŋqe, Poli iqu äwäwa kiiŋä imiŋqe. Iqu kukŋui, qokä-apäkä ämanäŋuwä iqua, suqä jänäŋi imäkäpu pmapŋqä iiŋqä ätätä äqäkqe. Ga Dŋä Äŋguä Iqu, quwqä qaŋä uwqeuŋi, jänä iwimäkätŋqä hiŋuinä mäquŋquä iqaŋgpqe, haŋä-iqe wimeqä iuŋqä ätätä äqäkqe. Huizi, Goti Iqueqä yoqä haqeqä mamäupŋqä suqä äŋguänäŋi imäkqäpŋqä iiŋqetä, Dŋä Äŋguä Iqu näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä iquau hiŋgi vätŋqä iiŋqetä, ätätä äqäkqe. Iŋi yäpaki, iqu ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua, aŋgi vaupnuwä iiŋqä äqäkqe.
Korinä pmeqä iqua, haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä ämamiŋuwiŋqe, Poli iqu kukŋuä äŋgui ätuätä, qu Goti Iqueqä äwiŋqä iiŋqä ätnäŋä iqi näqŋqä mapŋqä, yätamäkqä äwikqe. Bukä tquesaŋä saptä 13 iqueŋqe, ämaqä Kraisi Iqueqä yoqä-täŋä kuapänäŋi, kiiŋä äwinyätqäuä. Iqiŋi Poli iqu suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä iutaŋiŋqä ämotquakqe. Goti Iqu nätmatqä äŋgui qokä-apäkiu ävätŋqä iutaŋi, suqä ämaqeuŋqä wiŋqe, kiŋganäŋä eä, huiziuŋi ämäwqätäuä.
1
Poli iqu, tuwaŋuä tqueŋqä kukŋuä ätkqeŋqä
1 Tuwaŋuä tä, nyi Poli iqunä äqiyqä. Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä äwiŋqä dutaŋi, tääqä ändätmetä, Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋuä imäkqämqä änändowatkqä iqunji. Itaŋga Sostenisi, neqä neyämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä anä eqiyätuŋquä iqu, nyitä anä äpmeŋue. 2 He aŋä-himqä Korinä iu äpmapu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquenŋqä äqiyqä. Goti Hanjuwä Iqu, he Kraisi Iqutä ämuäŋmbu, Iqueqä qokä-apäkänä pmetpŋqänä emäkkqe. Hesä, ämaqä eeqäpnäŋä im-imä äpmakäupu, Jisasi Kraisi Iquenyqä tääqä ätätqäŋuwä iquatä, eequenä Iqueqänäŋqä emäkkqe. Jisasi Iqu, neyaqätä, quvaqätä, Naqä inäŋä-quvi. 3 Neqä Goti Apiqutä, itaŋga Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapäsinyä, äwqä haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.
Poli iqu, Goti Ique “äŋguiqä” ätukqeŋqä
4 He Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapätŋqä iiŋqe, nyi Iqueŋi, “Äŋguiqe” hiunji ique-ique ätuätqäŋä. 5 He Kraisi Ique ämuäŋnätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu he äwa miqäŋqä nätmatqä aaŋä kuapänä etapätqätaŋgqetaŋi, näqŋqä äŋguänäŋä-täŋä epu, kukŋui awä iinä ätätqäŋä. 6 He iiŋä imäkätqätaŋguwitaŋi, Kraisi Iquenyqä kukŋuä ne awä etätuŋquä di, hesäŋi häukuä witaŋgqe äyä ämotquetqäuä. 7 Iutaŋi täŋgaŋi, he neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu aŋgumä quvepqeŋqä hiŋuä äqämbu äpmapiyäŋgaŋi, wäuŋuä imäkqeŋqä näqŋqe, Goti Hanjuwä Iqu quuvqä imnä vqetaŋi, he hŋquenyqä äwa miqä pmetpnä. 8 Iqu aŋgumä äpätqäŋgaŋi, he quvqä maeqä pmetaŋgpi eqänäniŋqä diŋqe, he quuvqä yäŋänäqŋqä eqäka wätqätaŋgpi yätamäkqä eyqa uwquänä.
9 Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Ymeqä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqutäŋi ämuäŋnanä asänä pmetaniŋquä ae ätänaikqä eäŋque, mänävquatämäuqä itä, Iqueqä ätätqä du qäyunä imäkäniqe. Goti Hanjuwä Iqu iiŋä imäkätqätaŋgqä iuŋqe, nyi Iqueŋi, “Äŋguiqe” hiunji ique-ique ätuätqäŋä.
Qu awä äpatŋguwiŋqä (1:10-4:21)
Ämiqä huitaŋä iquauŋqä, kukŋuä mäkä huŋqeŋqä
10-12 Ŋqä nyämaqäuä, ämaqä, Kloisä iiyqä aŋiu anä äpmeŋuwä hui henyqe, tii ändquwi. “Ämaqä ii, qu äkasuwä ätnäpu iväqämbu äpmapiyitaŋi, hŋqua tiiŋä ätätqäŋäuä. ‘A, ne kukŋuä qäte, Poli ique wiyaŋqunä!’ Itaŋga hŋqua, ‘Iyääi, ne kukŋuä qäte, Apolosi*Wäuŋuiŋqä 18:24-19:1 ique wiyaŋqunä!’ Itaŋga hŋqua, ‘Isääi, ne kukŋuä qäte, Pitä ique wiyaŋqunä!’ Itaŋga hŋqua, ‘Oeyä, ne kukŋuä qäte, Kraisi Ique wiyatuŋqueqä!’ ätätqäŋäuä.” He iiŋä itqäŋuwiŋqe, nyämaqäuä, nyi neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueä yoqeta, maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä etqä. Mikakä ätnäpu, ioktämäkmbu mäpmeqä, äwqä naqä-hŋqunä iŋqä äpmapu, kŋui naqä-hŋqunä indqänäpu, nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi asänä imäkqaŋgpiyä.
13 Kraisi Iqu naqä-hŋqunä eŋqe, he iiŋä ändumäkmbu äpmeŋuwi, äänä etaŋgiyi? Ä Poli iqunä heyaqä quvqeŋqä zä-huätati äunätmä äpäkoŋgqätanä? Aaŋqeqä! Ä he asŋä ämakuwi, Poli iqunäuä yoqeta ämakuwätanä? Oeyä! 14-15 Nyi asŋi, Klispusi iquesä, itaŋga Gayusi iquesänä äwqäkqeqä. Itaŋga huiziquenä, nyita mämeqä ikuwä imŋi, täŋgaŋi, ämaqä hui, “Ne asŋi, Poli iqu iqueqä yoqeta änaqäkqetaŋi, ique qänaknä ävätqäŋunä” matqä ipnä. Iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋä. 16 A! Nyi Stepanasi iquesä ämaqä iqueqä aŋiu anä äpmeŋuwä iutänä äwqäkqe. Iŋäqe, nyi asŋi, ämaqä hui-pqä inä äwqäkqäti, mäwqiyqä ikqäti? Nyi maqŋqe.
17 Nyi ämaqä kuapänä asŋä maqiyqä ikqe, ii tiiŋiŋqe. Kraisi Iqu, nyi ämaqä asŋä qäyäkiqämqä mänändowatqä ikqe. Iqu nyi, Iqueqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä täkiqämqänä änändowatkqe. Itaŋga kukŋuä iiŋä iqueŋi, awä ätätmäŋgaŋi, ŋqä kŋuä iutaŋi, kukŋuä äŋguä äwi-iqe ämetmä, matqä itqäŋä. Nyi kukŋuä iiŋi, ŋqä kŋuä iuta tqä-säpi, Kraisi Iqu zä-huätatä äuŋgqeŋqä kukŋui, yäŋänäqŋqä maeqŋqä qui imäkqämninji.
Goti Iqueqä yäŋänäqŋqetä, suqä kŋuä äŋguä iwäsäuqetäŋi, ii Kraisi Iquvqä
18 Zä-huätatä iqueŋqä kukŋuä awä tqaŋgqe, ämaqä qui hämänä imäkmbnuwäŋqä äpmeŋuwi, qu qätä äwiyäpiyi, ii nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-maŋä etaŋgi, äqunätqäŋä. Iŋäqe ne ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu qui mimäkŋqäŋqä änyä-häŋä inequmuatätŋqä iqune, kukŋuä iiŋi, Iqueqä yäŋänäqŋqä, aŋgumä änävauqumuatätŋqä etaŋgi, äyä äqunätqäŋu. 19 Ämaqä, “Kukŋuä ii, nätmatqä hiŋgiŋqeqä” ätätqäŋuwä iquauŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä äqänä äwi.
“Nyi ämaqä, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä iquauqä näqŋqä ii, nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-pa imäkmä. Ämaqä, kŋuä qeiqinyä indqänäpu, ‘Iiŋä imäkanä’ tqä iquauqä kukŋui, häukuä mäwiqä yätŋqä imäkmä.”†Asayä 29:14
20 Itaŋgi ämaqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä iqua, änääŋqe? Ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauŋqe, äänä tmqäti? Ämaqä, kukŋuä äŋguä ätuäpu, huizi iquauqä kŋui mändi äkittqiyqä iquauŋi, squä wimeŋquti? Quwqä näqŋqä äŋguä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu hiŋgiŋqä imäkquänä. 21 Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä suqä kŋuä äŋguä iwäsäuqä iutaŋi, tiiŋä imäkkqe. Ämaqä qua iutaŋä iqua, iquauqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä iutaŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqe, näqŋqä maeqä itpnä. Itaŋga Iqu tiiŋäŋqä-pqä inä äwinyä. Kraisi Iquenyqä kukŋuiŋqe, hŋqua hiŋgiŋqä qäyä äqunätqätaŋguwä-qe, ämaqä suqä quvqä imäkmitpqä hŋqua, kukŋuä iiŋä iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwä iquauŋi, Iqu qu qui mimäkŋqäŋqä, häŋä imäkäqumuatequänä. 22 Quuvqä heqäpŋqä diŋqe, Israitqä iqua, nätmatqä yäŋänäqŋqä ämaqä mimäkqänäŋä di-ganä hiŋuä qumbŋqä äwinyä. I etaŋgi Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, qu kŋui-ganä, “Ne kukŋuä, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋi, täŋga äwiyätuŋque” mapŋqä äwinyä. 23 Iŋäqe, ne kukŋuä awä ätäkituŋque, ii Kraisi Iqu zä-huätati äuŋgqä iiŋqeyi. Iqu iiŋä imäkkqä iiŋqe, Israitqä iqua, yäŋänäqŋqä maeqä äqumbiyitaŋi, quuvqä maeqiyqä iquayi. Itaŋga huizi iqua, qu kukŋuiŋqe, “Qäyunäŋä hma eä, qäyasäqinjqä” indqänätqäŋuwitaŋi, quuvqä maeqiyqä iquayi. 24 Iŋäqe, Israitqä hŋqunesä, huizi iquautaŋä hŋquatä, ne Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqäŋqä tääqä ae änatätmeqä iqune, Kraisi Iqueqä zä-huätati huŋqeŋqä qätä äwiyanitaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqätä, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqeŋqätäŋi, näqŋqä ämetqäŋu. 25 Quuvqä maeqiyqä iquauqä kŋui, quvqä eäŋqe, tiiŋä hitaŋgiyi. Hŋqua kŋui, “Goti Iqueqä näqŋqä hui, qäyunäŋä hma eä, qäyasäqinjqä” indqänätqäŋuwä-qe, iiŋä ma, Goti Iqueqä näqŋqä iiŋi, ii ämaqeuqe, ämäwqätäuä. Itaŋga hŋqua kŋui, “Goti Iqueqä wäuŋuä imäkkqä huiuŋi, Iqu yäŋänäqŋqä maequeqä ämänätquenä” indqänätqäŋuwä-qe, iiŋä ma, Goti Iqueqä wäuŋuä iiŋi, ii ämaqeuqä yäŋänäqŋqä iuŋi ämäwqätäuä.
26 Ŋqä nyämaqäuä, Jisasi Iqu tääqä mänatqäŋga, ‘Äänä-äänä äpmamiŋquätiyä’ tpu, kŋuä indqämbu. Kuapänäŋä hŋquenä, ämaqä qua iutaŋä iuqä hiŋuä iqiŋi, näqŋqä maeqä pmetaŋgä, kuapänäŋä hŋquenä yoqä naqä maeqä pmetaŋgä, itaŋga kuapänäŋä hŋquenä, taqä-tawäka yoqä-maequa epu, eämeqaŋgä äpmamiŋuwi. He hiŋgiŋqä iiŋä pmetaŋguwä iutaŋä iquenä, tääqä äyä etätmakqe. 27 Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä kŋuä qäyasäqi meqä iquautä, yäŋänäqŋqä maeqä, haŋuä iquautä, atäuŋuä ikqe, ii, Iqu ämaqä qua iutaŋä näqŋqä kuapä-täŋä iquautä, yäŋänäqŋqä-täŋä iquautä womba vätŋqä iiŋqeyi. 28 Itaŋga Iqu atäuŋui, ämaqä yoqä maeqä iquautä, ämaqä, qua iutaŋi quvqä eŋqä-paŋä imäkätqäŋuwä iquautä, äyä ikqe. Iŋi näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, yoqä naqetäŋi, ämaqe, ‘Nätmatqä iiŋä iqua yätamäkqä neyäŋqiyä’ kŋuä indqänätqäŋuwä-qe, Iqu nätmatqä iiŋä iqua, hiŋgiŋqä eŋqä-paŋä imäkätŋqä iiŋqe, ämaqä hiŋgiŋqä hŋquau atäuŋuä ikqe. 29 Goti Iqu iiŋä imäkkqe, ii ämaqä hŋqu, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, kiqä yoqe haqeu mämatnämäuŋqä iquätŋqeyi. 30 Goti Iqu he tääqä i etätmakqetaŋi, Kraisi Jisasi Ique ämuäŋnäŋä. Itaŋga Kraisi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqeŋqä Ämänätqueqä-qu eqäqe. Itaŋga Iquesaŋi, Goti Iqu, ne Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänänäŋä inemäkätä, Iqueqäŋqänä atäuŋuä äneyätä, itaŋga qui imäkŋqä iuta aŋgi inetmeqe. 31 Iŋi ne Goti Iqueqä kukŋuä iuŋi, tii äqänäŋqä-pa imäkquatuŋque.
“Ämaqä yeeqä itä, ‘Nyi iiŋä-iiŋä iqunjqä’ ätätäqä iqu, ‘Ii, Naqä Iqu e inyimäkqeqä’ tätŋqeqä.”‡Järämai 9:24