6
Haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋi meqeŋqä
Ne Goti Iqutä wäuŋuä anä itanita, yäŋänäqŋqä tiiŋä etätqäŋu. “Iyää, Goti Hanjuwä Iqueqä qeqä imäŋqeta, nätmatqä hiŋgi vqe, ae ämepiyäŋgaŋi, yuuwä matäuqä, äŋguänä miqaŋgpu.” Iiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu tiiŋä ätkqe.
Nyi aŋgumä äkivauqumuatätmä äŋguä ikimäkmniŋqe, Ŋqä-näuä hiunji hŋqu ae ekqeqä. Iŋi iŋga-qäŋgaŋi, Nyi saqä yatŋqe qätä huinyä äkiyätmä, kimaŋi yätamäkqä äkiyqeqä.* Asayä 49:8
Itaŋgi qätä nyipu. Hiunji Goti Iqu aŋgumä änevauqumuatätä, äŋguä inemäkätŋqä ekqe, ii täŋganji.
Ämaqe, ne wäuŋuä imäkätuŋquä tquenyqe, kukŋuä quvqä tqäŋqe, mäneŋqä eä. Iŋi ne suqä ämaqä hŋque qui wimäkqäŋqe, mimäkqä itqäŋu. Nätmatqä äsqu-äsqu nemeqaŋgqä imŋi, ne yäŋänäqŋqä ätqäutanä, qokä-apäkä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueä wäuŋuä imäkätuŋquä iiŋqe, neqä-neuä ämotquetqäŋu. Iŋi haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä isua, qäyä ämetanä-qe, ne yäŋänäqŋqä ätqäutqäŋu. Hŋqäqiŋi ptqä änapäsäpiyä-qe, hŋqäqiŋi guä ämänäuqumuatäpiyä-qe, ita hŋqäqiŋi, qäuiqä änaktäupu, maŋä yäŋänäqŋqä natqaŋguwä-qe, imäkätqäŋu. Itaŋga wäuŋui, dŋä huqä aaŋä naqänäŋä itanä-qe, heatqäŋgaŋi hiqaqä änä mäwiqä itanä-qe, ga buayä dä äpäkonätanä-qe, imäkätqäŋu. Ne suqä tiiŋä itanä imäkätqäŋu. Ne suqä ikikinyäŋinä imäkätanä, näqŋqe äŋguänäŋä-täŋä eanä, äkasuwä maqänä matqä itanä, ämaqeuŋi äŋguänä ämiwiyätanä, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iquesa ätqäuanä, itaŋga suqä qokä-apäkä iuŋqe, kukŋuinä ma, aaŋä kuapänä nenyätqätaŋgqä iuta imäkätuŋque. Iŋi ne kukŋuä awi, kukŋuä naqä-qakuinä ätätanä, Goti Iqueqä wäuŋui, Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta imäkätuŋque. Neqä hipa ämuaŋgisatä, qunamäŋgisatäŋi, nätmatqä mäkä-iqä eŋqä-paŋi, suqä äŋgui a äqätanä, Goti Hanjuwä Iqueqä wäuŋuiŋqe, mäkä yäŋänäqŋqä ituŋque. Itaŋga ämaqä hŋqua, neyaqä yoqe haqeqä mätnämäuqaŋguwäŋga, hŋqua mändi änakittqiyätqäŋuwi. Ita nenyqe, hŋqua quvqä tqaŋgä, hŋqua, “Äŋguä-quayqä” ätätqäŋuwi. Itaŋga hŋqua, “Iqua kukŋuä quaŋgä tquaiqä” tqaŋguwä-qe, neqä-neuäŋi, “Kukŋuä naqä-qakuinä tquneyi.” Suqä tiiŋiqu äwi. Ämaqä hŋqua, nenyqä maqŋqä etaŋguwä-qe, hŋquququa, näqŋqä eŋä. Ne pizqä ae äpäkonanätanä itaqä-qe, häŋä yqänä äpmeŋu. Ämaqe, pizqä napäsanä-tpu ipiyä-qe, pizqä hämänä mänapäsqä itqäŋä. 10 Ne huäqä naunätaŋgqä-qe, hiunji ique-iqueŋi yeeqänä ituŋque. Ne neqä-neuäŋi, nätmatqä qua täutaŋi maeqä quvqä äpmenä-qe, ämaqä kuapänäŋi, qu nätmatqä naqä-qakuänäŋi, kuapänäŋä-täŋä pmetpŋqä iwimäkätuŋque. Ne nätmatqä qua täutaŋi, maeqänäŋä äpmenä-qe, nätmatqä naqä-qakuiŋi, eeqäpnäŋä-täŋä äpmeŋu.
11 Korinä pmeqä iquenä, neqä äwqe, he hämänänä etapanä iutaŋi, kukŋui zä maeqä ätnäŋäqinyä äyä etätuŋque. 12 Neyaqä äwqe henyŋqä eŋqä iuŋi, mändi makittqiyqä etaŋgqu-qe, he hiqe nenyqä eŋqä iuŋi, mändi äkittqänäŋä. 13 Iŋi, kaniqu iqueqä ymeqä du tquä-pa, tiiŋä etmqe. “Neyaqä äwqe, he hämänänä etapätuŋquä iuŋi, heyaqä-pqe neŋi, inä nätapqäpŋqe.”
Ne Goti Iquenyqä hiqäva-imäkqä aŋä ämätnäŋu
14 Qätä nyipu! Ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua, ii qu quwqä hŋquanjqae, he iquatä ikämaŋqä miqä pambu. Iŋi äänä etaŋgikä? Suqä jänänäŋä iqutä, ä quvqä iqutäŋi, qäquaqu wäuŋui naqä-huinyä inyi? Ä we-huŋqä iqutä, hiawiqä iqutäŋi, qäquaqu ämuäŋinyinyä pmanyi? 15 Ä Kraisi Iqu, Setänä iqutäŋi äwqä naqä-hŋqunä änyinyä pmanyi? Ä quuvqä heqiyqä hŋqutä, quuvqä maeqiyqä hŋqutäŋi, kŋuä indqäŋqe asänäŋi mesinyi? 16 Ä, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋitä, goti quaŋgä iquauqä aŋitäŋi, naqä-hŋqunä mätnäsinyi? Aaŋä aaŋqänäŋi! Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ne Goti Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iquenyqä hiqäva-imäkqä aŋä ämätnäŋu. Iqueqä-kiuä iiŋqe, tiiŋä ätäqiyätä ekqe.
Nyi quvaqä awä iqi äpakänä äpmamä, qaŋä uwqämqänä. Nyi quvaqä Goti etaŋgundi, itaŋga qu Ŋqä ämaqä hiätpŋqänänyä. Hiqäva-imäkqä 26:11-12; Esekiyäli 37:27
17 Iiŋä etaŋgi, Naqä Iqu tiiŋä-pqä ätkqe. “He quuvqä maeqiyqä iquau ävämepu, heqä kiui ätqäupu, nätmatqä kiyä mätqä iuŋi, mitmaqäyqä pa iqaŋgpqe, Asayä 52:11 Nyi yeeqä itmä etmamqänä.§ Esekiyäli 20:34,41
18  Iiŋä etaŋgi, “Naqä Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqu tiiŋä ätätqänä. ‘Nyi heqä Heniqunä etaŋgundi, he Ŋqä ymeqä etpŋqänänyä.’* 2 Samueli 7:8,14

*6:2 Asayä 49:8

6:16 Hiqäva-imäkqä 26:11-12; Esekiyäli 37:27

6:17 Asayä 52:11

§6:17 Esekiyäli 20:34,41

*6:18 2 Samueli 7:8,14