2
Haŋä-iqä qäyä ämetnä, wäuŋui yäŋänäqŋqä imäkqeŋqä
1 Timoti ŋqä ymeqä iquki, si Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnätnä, Goti Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi ämakqueu, aaŋä yäŋänäqŋqänäŋä tqäutaŋgnä. 2 Itaŋga si nyi ämaqä kuapänäŋä iuqä hiŋuä iqisaŋi kukŋuä awä tuätqätaŋgä qätä änyiyätqäŋi, ii si ämaqä quuvqä äwiyäŋä iquau-mända awä tquätŋqe. Iwä iqua ämepu, ämaqä huizi du-mända, awä inä tquäpŋqä.
3 Si Kraisi Jisasi Iqueqä mäkä yäŋänäqŋqä iqä eŋqä-paŋä-quki eäŋi, si-pqe haŋä-iqe, qäyä kimeqaŋguti, wäuŋuä yäŋänäqŋqä iqätŋqe. 4 Ämaqä wäuŋui, mäkä-iqä iu imitätqä hŋqu, iqueqä wäuŋuä iu äväma, huizi iqua imäkätqätaŋguwä iu, anä miqä yänä. Iqu iqueqä ämiqä ique, yeeqä iwimäkätŋqe, wäuŋui iqueqä itäqä iunä iquänä. 5 Itaŋi, ämaqä hŋqu, häŋä qaŋä tnäŋä uwqä iuŋi, häŋä iqueqä suqä iu qänaknä miqä iqäqe, qu nätmatqä ämaqä hiŋuiqä timäuqaŋgqä iquenyqä epqe, iqu mämeqä yänä. 6 Ämaqä hŋqu, enyqä miqä wäuŋuä itä, ymisaŋä äqutätä ämimitätqe, ämaqä huizi duqe änyä qäyä etaŋgi, iquee ganä yäuä iqaŋga ämetä äŋguänä. 7 Iiŋiŋqä, nyi si kukŋuä tä äktqäqä iquauŋi, mävquatämäuqä kŋuä yqänä metaŋgnä. Iŋi Naqä Iqu, kŋuä iqä äŋguä huisä, kiqä quatitä, inä ktapquänä.
8 Si kŋuä maeqänä hiŋgi mitqäqä pa, kŋui Jisasi Kraisi Iquenyqä äpakänä metaŋgnä. Iqu Dewiti iquesaŋä Ique, Iqu äpäkonätä aŋgi änyä-häŋä äyä ekqe. Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä ätätmäŋgaŋi, “Iqu iiŋä-iiŋueqä” ae äyä ätätŋqe. 9 I qeŋqe, qu ämaqä quvqä iqaŋguwä iquau itqueqänäŋi, nyi haŋä-iqä ändapäpu, guä äpmuatenjiyätqäŋä. Iŋäqe qu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui, guä makiqiyäueqä ipnä. 10 Nyi kukŋuä iquesa yäŋänäqŋqä ätqäumä, haŋä-iqä eeqäpnäŋi ämetäŋqe, qokä-apäkä Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä hitpnuwäŋqänä, Kiqä-kiuä atäuŋuä ae ätekqä iquau yätamäkqäŋqä ämetqäŋä. Qu aŋgumä änyä-häŋä eepu, häŋä hea ique-ique pmeqe, Kraisi Jisasi Iquesa inä ämepu, äŋguänäŋä pmeqäpŋqä kŋuä nyiyqaŋgi iutayi.
11-13 Kukŋuä tiiŋä tä, aaŋä naqä-qakuänäŋi.
Äyä, ne Iqutä anä äpäkonatque, ne Iqutä häŋä äpakä inä pmetaniqueqä.
Äyä, ne yäŋänäqŋqä ätqäuanä, haŋä-iqä eeqänäŋi ämamitatque, ne Iqutä ämiqä anä inä pmeniqueqä.
Äyä, ne, “Ne Jisasi Iqueqä-qune hmanjqä” tqaŋguatque, Iqu-pqe nenyqä, “Iqua Nyaqä hmanjqä” täniqeqä.
Äyä, ne ätatqu-pa mimäkqä qäyä itaŋgqä-qe, Iqu Iqueqä ätätqä-pa imäkquäniqeqä. Iqu ätkqä iuŋi mävquatämäuqä, kŋui yqänä metäniqeqä.
Goti Hanjuwä Iqu tqä wäuŋuiŋqä yeeqä yätŋqe, yäŋä qäŋgtŋqe
14 Qu nyi kukŋuä tätqätaŋgqä iuŋi, mävquatämäuqä danä, kŋuä yqänä indqänätpŋqänä tuätäqisqä iqätŋqe. Qu kukŋuiŋqä mäkä maqäyäuŋqä-pa iqäpŋqänä, si Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqiŋi, maŋä tquaŋgnä. Qu iiŋqä mäkä äqiyäunätqäŋuwi, squä mapŋqe? Nätmatqä hŋqu mämeqä ipnä, ämaqä qätä äwipqä iunä qui imäkqä eä. 15 Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä äkqänätä, tqä wäuŋuiŋqä yeeqä yätŋqe, si wäuŋui yäŋänäqŋqä iqätŋqe. Iiŋiŋqe, si wäuŋuä imäktqäŋä iuŋqe, womba miqä itnä, kukŋuä naqä-qakuiŋqä zä maeqä, awä jänänä tquätŋqe. 16 Ämaqe kukŋuä quvqe nätmatqä hŋqu tämapŋqänä ätäpu, Goti Hanjuwä Iqu mäwinyätaŋgqeu ätquwi, si wa äunä, tqäqi tqäutaŋgnä. Kukŋuä iiŋi, ämaqä qui imäkqaŋgi, qu Goti Hanjuwä Iqu-täŋä qäqiqi mäpmeqä, Iqueŋi äväma, kiŋä näŋi upnä. 17 Kukŋuä quvqä iiŋi, mätääqä ämaqä hŋquesaŋi, hŋque-mända maqänä ätkamäuqä-paŋä asä iiŋi. Ämaqä kukŋuä quvqä i mŋqe, Himeneasi iqutä, Piletusi iqutä, iquaquvi. 18 Ämaqä iquaqu, “Goti Hanjuwä Iqu ne ae änevauqumuatkqä-qae, aŋgumŋi iiŋi mimäkqä yäniqeqä” ätäsiyäŋganä qäŋganä, kukŋuä naqä-qakuä iuŋi ävquatämäusinyä, ämaqä quuvqä heqiyqä huizi duŋi, qui imäkkiyi.
19 Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqe, äpakä pmetpŋqeŋqä aŋä-siyandqä eŋqä-pa, yäŋänäqŋqä ae äqutekqä yqänä ätqäuä. Siyandqä iuŋi, Iqu tuwaŋui tiiŋä äqäkqe.
“Naqä Iqu, Iqueqä qokä-apäkä iuŋqe, Iqu Iqueqä-kiuä näqŋqä eänä” itaŋga,
“Ämaqe, ‘Ne Naqä Iqueqä ämaqä eäŋunä’ ätätqäŋuwi, qu suqä ququvqä duŋi, tuwä wiyqäpŋqäuä” ätätä äqäkqe.
20 Aŋä naqänäŋä iuŋi, hevqä häkä huitaŋä-huitaŋi witänä. Itaŋga hui hikä golqätä, silpatä, imäkŋqe witänä. Itaŋga zä-mŋä qŋqetä, quaetä imäkŋqä-pqe witänä. Nätmatqä iiŋi, hui äŋguänäŋä eä, hiunji naqä-ganä meqäŋqä witänä. Itaŋga hui äŋguänäŋä ma, hiunji hiŋgiŋqäŋga meqäŋqä witänä. 21 Iiŋqe, kukŋuä quati tiinji. Ämaqä hŋqu suqä quvqä duŋi, tuwä äwiyätä, ikikinyäŋä äpmeŋqä iqu, nätmatqä hiunji naqä-gaŋqä ii äwiŋqä-paŋä iiŋi. Iqu Naqä Iqueä wäuŋuä iunä itä, wäuŋuä iuŋi äŋguä iqä-qu eä, itaŋga wäuŋuä huizi, Naqä Iqu Iqueqä hipa iu hiqaŋgutqe, inä iquätŋqänä, näwi imäknä pmetänä.
22 Timoti iquki, hikŋä-hitqä iqua suqä quvqä imäkqäpŋqänäŋä itqätaŋgä äqunäŋi, si-mända tä eŋqä-pa kmänyämäqŋqä, wa äunäŋga pmetaŋgnä. Ämaqä aaŋä jänänäŋuki, quuvqä naqä-qakuä heqiyquki, suqä ämaqeŋqä kiŋqä iqu meqä-quki, itaŋga suqä äwqä haŋuä iŋqe meqä-quki hisŋqe, yäŋä qäŋgaŋgnä.* 1 Timoti 6:11 Sitä anäŋi, ämaqä quwqä qeqä-quuvqä yäpä imŋi, äŋguänäŋä imbu, Naqä Iquenyqä tääqä ätätqäŋuwä iquatä iqäpŋqe. 23 Ämaqä, nätmatqä hnjua-hnjuaŋqä näqŋqä maeqä, qämä-qämä ipu, kukŋuä quvqä tqaŋguwä iquauŋi, qätä mäwiyqä eänänä, päkäpäkä iqätŋqe. Si näqŋqe, ii ätäpiyä dutaŋi, äkasuwä tmbnä. 24 Naqä Iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋqu, ämaqä eeqänäŋä iquatä, äkasuwä matŋqä iquänä. Oee. Iqu quŋqä äwqä tnäŋä maqänä mimäkqä itä, äŋguä iwimäkätä, näqŋqä vquänä. 25 Ämaqä kukŋuä duŋi qätä mäwiyqä ipu, wäuŋui mändi kittqiyqaŋgpqä iquauŋi, iqu qutä wäuŋuä qeiqinyä itä, quwqä suqä jänänäŋi hma etaŋgqeŋqä näqŋqä vquänä. Iqu iiŋä imäkqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu yätamäkqä vqaŋguti, qu quwqä suqä quvqeŋqä womba ipu, kŋuä äkunmäknäpu, kukŋuä naqä-qakuiuqä qakuiŋqä näqŋqä mapŋqäpi, ä mämeqä ipŋqäpiyä? 26 Ämaqä tqua, qu Setänä, Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqueä guä du äupu, iqueä äwiŋqä dunä imäkätqäŋuwä-qae, qu kukŋui meqaŋgpqe, kŋuä jänänäŋi äwimetä, aŋgumŋi iqueä guä duŋi mauqä yänä.