25
Poli iqu, “Nyi Sisa iqu nyiwäseyätŋqä änyiŋgiyä” ätukqeŋqä
Pestusi iqu qua Jutiya iu ämiqä kiŋganäŋä-qu äpmakqä iuŋi, hiunji hŋquaqui-hŋque ae äpäwqaŋga, iqu aŋä-himqä Sisariya iu ävämaŋi, Jerusälemäŋqä ekqe. Iqiŋi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqä iquau miqä naqä iquatä, Pestusi ique äwimapiyi, Poli ique kukŋuä mitpŋqä iuŋqä ätuäpu, yatŋqä tiiŋä ävqa äukuwi. “Si ne yätamäkqä neyätnä, qu Poli ique ätuma ppŋqä tääqä tuvä.” Qu kukŋuä iiŋä ätukuwä-qe, ämaqä hŋqua hänaqä awä imä äpmapu, Poli ique pizqä päkpŋqe näwe imäkmbu ätukuwi.
I tquaŋguwäŋga, Pestusi iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Poli iqu Sisariya iuŋi guä äpmenä. Nyi iuŋqä wämqe, qäqiqinjqä. Iŋi ämaqä iqu suqä quvqä hui imäkqä etaŋgutqe, hiqä ämeyqä iqua nyitä anä äwitanä, ique iqi kukŋuä mitpŋqeqä” ätukqe.
Iqu iquatä anä äpmeqe, hiunji 10 mämäwqätäuqäŋga, Sisariyaŋqä äquveqäkqe. Awiŋgaŋi, iqu kukŋuä iwäsäuqä aŋiu äpmeqe, qu Poli ique ätuma ppŋqä ätukqe. Iqu ae ätimäuqaŋga, Israitqä Jerusälemä yätuta äpäwäkuwä iqua, ique qäuiqä ämamäupu, ique kukŋuä ämitäpu, “Iqu suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä imäkätŋqeqä” ätukuwi. Qu kukŋuä iiŋä tqaŋguwiŋqe, Pestusi iqu, “Quaŋgä ändqäpiyä, naqä-qakuä ändqäpiyä?” kŋuä indqäŋgqe.
Qu kukŋuä ae ätqaŋguwäŋga, Poli iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Nyi Israitqä iquauqä kukŋuä-suqä iutä, hiqäva-imäkqä aŋä iutä, itaŋga Romätaŋä ämiqä naqä Sisa iquesäŋi, quvqä mitqueqä iqeqä” ätukqe.
I tqaŋgi äwiyäqe, Pestusi iqu, Israitqä iquau aquvänä iwimäkätŋqä wiŋgaŋgi, iqu Poli ique yatŋqä tii äwikqe. “Ne Jerusälemäŋqä äyätanä, nyi saqä kukŋui, iqi kiwäsemqe, äŋguätanä?”
10 Iŋäqe Poli iqu tiiŋä ätukqe. “Kukŋuä iwäsäuqä aŋä nyi pämä ätqäuŋqä tä, ii Sisa iqueqä aŋiqä. Aŋä tquenyä nyiwäsepŋqeqä. Si näqŋqeqä. ‘Nyi Israitqä iquauŋi, suqä quvqä hui mitqueqä itŋqeqä.’ 11 Nyi suqä quvqeŋqä päkonmqä sätäti, nyi iiŋqe äpäkonmqeqä. Iŋäqe qu kukŋuä nyinyqä ätquwi, naqä-qakuä hma sätäti, ämaqä hŋqu nyiŋi, iquauqä hipa iuŋi, änä mänyivqä yäŋqiyä. Nyi Sisa iqu nyiwäseyätŋqä änyiŋgiyä” ätukqe.
12 I tquaŋga, Pestusi iqu, iqueqä ämaqä kŋuä iqä vqä iquatä kukŋuä ätpiyi, iqu kimaŋi, “Si ‘Sisa iqu kukŋuä nyiwäseyätŋqä änyiŋgiyä’ ätŋä-qae, si iquenyqä utŋqeqä” ätukqe.
Pestusi iqutä, ämiqä naqä Akripa iqutä, kukŋuä ätŋgiyiŋqä
13 Hiunji hui ae äpäwqaŋgaŋi, ämaqeu miqä naqä Akripa iqutä, kasiqi Benasisä, inäsuaqi Pestusi ique yeeqä wiyŋqänä Sisariyaŋqä qe äpkiyi. 14 Inäsuaqi hiunji kuapänä iqi pmetaŋgiyäŋga, Pestusi iqu Poli iquenyqä kukŋuä näqŋqä ävätä, ämiqä naqä iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Ämaqä hŋque, Peliksi iqu guä äkiqiyäuekqe, guä yqänä äpmenä. 15 Nyi Jerusälemä iu pmetaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä naqä iquatä, ämaqä ique kukŋuä mitpŋqä ändkuwiqä. Qu nyi iquenyqe, ‘Iqu suqä quvqä imäkqä-qae, haŋä-iqä naqänäŋä meŋqiyä’ tmqä äwiŋgqeqä. 16 Quvaqä äwiŋqä iiŋä iuŋqe, nyi kimaŋi tiiŋä ätukqeqä. ‘Ne ämaqä Romätaŋä iqune, ämaqä hŋquenyqä iwäsäutaqäŋgaŋi, “iqu äpäkonäŋqiyä-qe” maqänä matqä ituŋqueqä. Iqu ämaqä, ique kukŋuä ämitätqäŋuwä iquauä hiŋuä iqi ganä ätqäutä, iquauä kukŋui kima tuäŋqiyä’ ätukqeqä. 17 Nyi iquatä täqinyqä ae äpani, äpakänä mäpmeqä imqä itmä, awiŋgaŋi kukŋuä iwäsäuqä aŋiu äpmami, qu ämaqä ique ätuma ppŋqä ätukqeqä. 18 Ämaqä, ique kukŋuä ämitmiŋuwä iqua, pämä tqäuqaŋguwiŋqe, ‘Iqu suqä ququvqänäŋä hui imäkqaŋgiyqä’ kŋuä änyikqä-qe, oeyqä! 19 Qu iqutä, kukŋuä mäkä äuŋguwiŋqänä ändkuwiqä. Quwqä Goti Iqueä yoqe haqeqä mamäupŋqä suqeŋqätä, ämaqä äpäkoŋgqä hŋquenyqätä äuŋguwiqä. Iqueqä yoqe, Jisasi Iqueqä. Iŋäqe Poli iqu, ‘Ämaqä iqu häŋä äpmenä’ ätukqeqä. 20 Qu kukŋuä iiŋä tqaŋguwiŋqe, nyi iwäsäumätmä itmä-qe, nyaqä kŋuä indqäŋqe, ätnäŋä iqi matimäuqaŋgi, ique yatŋqä tii äwikqeqä. ‘Ne Jerusälemäŋqä äyätanä, nyi saqä kukŋui iqi kiwäsemqeŋqä äkiŋgiyä, makiŋqä iqiyä?’ 21 Iqu kimaŋi, ‘Ämaqä naqänäŋä Sisa iqu kukŋuä nyiwäseyqaŋgaŋqe, nyi guä yqänä pmamqänä’ dqaŋga, nyi iquenyqe, ‘Nyi Sisa iquenyqä dowatmqä hänaqäŋqä qävqä imqäŋgaŋqe, iqu guä yqänä pmetäŋqiyä,’ ätkqeqä” ätukqe.
22 Akripa iqu kukŋuä ii qätä äwiyäqe, Pestusi iqueŋi tii ätukqe. “Nyi ŋqä-näuä, ämaqä iqueqä kukŋui qätä wiyqämqä.”
Iŋi Pestusi iqu “Si iqueqä kukŋui, awiŋganä qätä wiyqätŋqä” ätukqe.
Poli iqu, Akripa iquesä, Benasisä, kukŋuä ätukqeŋqä
23 Awiŋgaŋi, Akripa iqutä Benasisä inäsuaqi ämuasmäŋqä äŋguänäŋi ämipnäsinyä, yoqä naqe motquayŋqä imäkiyi, mäkä-iqeu miqä naqä iquatä, aŋä-himqä iutaŋä naqä iquatä, qu aŋä aquväqŋqä iu yäpä yäŋgisa äpekuwi. Iŋgaŋi Pestusi iqu Poli ique ätuma ppŋqä tqaŋgi, qu ique ätuma äpkuwi.
24 Iŋgaŋi Pestusi iqu tii ätukqe. “Akripa iqukutä, huizi nesä äpmeŋuwä eeqänäŋä iquendä, he ämaqä tqueŋi hiŋuä qumbiyä! Iquenyqe, Israitqä Jerusälemätaŋä iquatä, täqisaŋä iquatäŋi, qu eeqänäŋi, ‘Iqu häŋä mäpmeqä itä, äpäkonätŋqeqä’ yäŋänäqŋqä ätäpu, nyi tääqä ändätqäŋuwiqä. 25 Iiŋä etaŋgi nyi hiŋuä äqunätmäŋgaŋi, iqu äpäkonätŋqä diŋqe, suqä hui mimäkqä itŋqä äqunäŋqeqä. Iiŋä äqunmä-qe, iqu kiqä-kiuä Sisa iquenyqä tääqä tqaŋgi, nyi ique dowatmqä diŋqe, kukŋui naqä-hŋqunä äyä imäkqeqä. 26 Iŋäqe, qu ique kukŋuä ämitätqäŋuwä quatiŋqe, neqä naqä iqu naqä-qakuiŋqä näqŋqä metŋqä iiŋqe, pipae äänä qämqätiyä? Nyi maqŋqeqä. Iiŋiŋqe, ämaqeu miqä naqä Akripa iqukutä, ämaqä huizi-pqä iquendä, ne iqueqä maŋi qätä ganä äwiyätanä ämoqumuetuŋquä diŋqe, nyi iqueŋi ätuma äpätmä, heyaqä hipeŋuä iqi äyä ätqäteqänä. Iiŋä imäkanitaŋi, nyi pipa qämqeŋqä näqŋqä äŋguä mamqänä. 27 Nyi kŋuä tiiŋä indqäŋgänä. Nyi ämaqä guä kiqiyäueqä hŋque ändowatätmäŋgaŋi, qu ique kukŋuä ämitpqeŋqä pipa ätnäŋäqi maqiyqä imqe, nyi qämä-qämä imqänä” ätukqe.