1 Jisasi Iqu ämaqä kuapänä pqaŋgä äqunäqe, qoqoŋä yätuŋqä ekqe. Iqu iqi quamä pmeqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Iqueŋqä äpkuwi. 2 Iŋgaŋi Iqu iquau tiiŋä ämotquakqe.

3 “Ämaqe, ‘Nyi ämaqä äwa iqunä eämä, Goti Iqueqä hiŋuä iqi qäyunäŋunä hmanjqä’ kŋuä indqänätqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä. 4 Ämaqä, suqä quvqeŋqä kŋuä äqiyätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu äwqä haŋuä iwimäkätŋqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä. 5 Ämaqä, iquauqä yoqe mändi äkittqänätqäŋuwä iqua, qua tä quwqä heniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä. 6 Ämaqä, suqä jänäŋiŋqä äwa ipu, ique mapŋqä kiiŋä äwinyätŋqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu jänä imäkpŋqä qäyunä väniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä. 7 Ämaqä, huizi iquauŋqä qeqä äwimänätä yätamäkqä ävätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu quŋqe asä inä wimänäniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä. 8 Ämaqä, qeqä-quuvqä ikikinyäŋä änyäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Ique hiŋuä qumbnuwäŋqe, qu äwqä yeeqä ipŋqeqä. 9 Ämaqä, äkasuwä-mäkä mändi kittqäpŋqä imäkätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqe, ‘Ŋqä ymeqä-quaiqä’ tuäniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä. 10 Ämaqä, suqä jänäŋä iu qänaki itqätaŋguwiuta, huizi iquauqä hipa iuta haŋä-iqä ämetqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä. 11 He Nyaqä yoqä ämetqätaŋguwiŋqä, ämaqe kukŋuä quvqä etäpu, quvqä etquepu, henyqä quaŋgä tqaŋguwäŋgaŋi, he äwqä yeeqä ipŋqeqä. 12 Hiŋuä-tqä he mäpmeqäŋga äpmamiŋuwä iquauŋi, ämaqe suqä quvqä asä iiŋi itquamiŋuwiqä. Itaŋga he Nyaqä yoqä ämetqäŋuwitaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi qäukuä haqä yätu henyqä näwi äwinä. Iiŋiŋqe, he äwqä yeeqä kiiŋä ipŋqeqä.”

13 “Qua täu qui maqänä mimäkŋqä, äpakänä witätŋqe, he hakä eŋqä-paŋuenjqä. Haki ätquäŋqä qäpu heqaŋgutqe, hakä ätquänätŋqe, aŋgumä äänä timäuniqiyä? Oeyqä. Aŋgi wäuŋuä miqä iqaŋguti, ämaqe bi ätnämäupu, qonjqä ipŋqäuä.† Makä 9:50; Lukä 14:34-35 14 Qua täuŋi, he we-huŋqä eŋqä-paŋuenjqä. Aŋä-himqä hŋqu qoqoŋä iu ämätnäŋqe, zä mamätŋqä itäŋqiyä. 15 Asä iiŋi, ämaqä aŋä iu pmetaŋguwä iquau we wunätŋqe, ämaqe hiqi-tä ämäsäupu häkä imä matqäteqä ipu, kiqä ätqäuqä iqinyä tqätepŋqäuä.‡ Matiu 6:22-23; Lukä 11:33-36 16  Iiŋä etaŋgi heqä we-huŋqe, ämaqeu we wunätätŋqänänjqä. Iŋi iqua, he suqä äŋguänäŋä imäkätqätaŋgä eqämbiyi, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä yoqe haqeqä mamäupŋqäuä.”

17 “He Nyinyqe, ‘Iqu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqä itä, kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä itä, huätä mamäutŋqä äpqeqä’ kŋuä mindqäŋqä pambiyä. Oeyä! Nyi huätä mamäumqä äpqä ma, qäyunä naqä-qakuä timäutŋqä äpqeqä. 18 Nyi he naqä-qakuänä etqänä. Qäukuitä, quaetä, aaŋqä hiqaŋgaŋqe, kukŋuä-suqä iutaŋä wäŋqä hmbu aaŋqe, maeqä yäniqeqä. Oeyqä. Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä eeqänäŋi ae ätimäuqaŋgaŋqe, hiqŋqä wäŋqä suqä iu äqäkuwi, eeqänäŋi äwitäniqeqä. 19 Iŋäqe ämaqä hŋqu, suqä Mosisi iqu äqäkqä iutaŋä wäŋqä hmbi mändi äkittqiyätä, ämaqä hŋquau mända-pqä inä eyäqiyämetqe, suqä ipu huiziquauqä yäpä imä qäyä witaŋgqä-qe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä tqueqä yoqe wäŋqäpu, huiziquauqä yäpä imä winiqeqä. Itaŋgi ämaqä hŋqu suqä iuŋi qänaknä itä, ämaqä iuŋi ämotquamitätqe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, iqu yoqä naqä meniqeqä. 20 Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, jänänäŋä imäkäpiyäŋgaŋi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, Parisi iquauqätä, suqä jänäŋä imäkqä iuŋi mämäwqätäuqä ipu qänaki iquwi, he Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋqe änä mäyqänäŋiqä.”

21 “Kukŋuä hiqä taqä-tawäkiqua qätä äwiyäpu ämakuwi, he qätä tiiŋä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Ämaqä pizqä mapäsqä ipŋqeqä.’§ Aŋgumä Itmakqä 20:13, Kukŋuä-suqä 5:17 Itaŋga ‘Ämaqä hŋqu ämaqä hŋque pizqä äpäsätqe, iqueŋi kukŋuä wimeniqeqä.’* Aŋgumä Itmakqä 21:12 22 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu ämaqä hŋququque äkasuwä ätuätqe, iqueŋi kukŋuä wimeniqeqä. Itaŋi, ämaqä hŋqu hŋquququeŋi, ‘Hiŋgiŋqukiyqä’ ätuätqä iqu, kukŋuä iwäsäuqä naqä iquau wimeniqeqä. Itaŋi ämaqä huizi ique-mända, ‘Si ämaqä kŋuä maeqä hŋgisanä iqä iqukiyqä’ ätuätqä iqu, tä quvqä iqu äsäŋqä iuŋqä wäniqeqä. 23-24 Iiŋiŋqe, si hiqäva äma äpätnä, hiqäva-imäkqä ttawä iu ätqäutŋäŋgaŋi, tqä sämaquenyqe, ‘Iqu nyitä kukŋuä-täŋueqä’ kŋuä indqäŋgŋi, tqä hiqäva iqi pŋqä eätnä, iquenyqä äwätnä, äwqä naqä-hŋqunä ganä nyiyŋqeqä. E ae imäknyiyi, si äwätnä, tqä hiqävae Goti Hanjuwä Ique iŋganä wisŋqeqä. 25 Ämaqä hŋqu si kukŋuä miktätŋqä iqaŋgutqe, itaŋi iqutä sitä kukŋuä tqä aŋiuŋqä hänaqä iu qaŋä anä äwäsiyäŋgaŋi, si maqänäŋi ique äwqä haŋuä iwimäkätnä, iqutä jänä imäkiyŋqeqä. Si e mimäkqä iqaŋgtqe, iqu ämaqä jänä imäkqä iqueqä hipa iu kivqaŋguti, jänä imäkqä iqu guä kiqiyäueqä aŋä iu miqä iqueqä hipa iu kivqaŋguti, itaŋga iqu guä kiqiyäueqä aŋä iu mäqumuatekiyäniqeqä. 26 Nyi siŋi naqä-qakuänä äktqänä. Mbqä qu si atäuŋuä äkipqä iuŋi qäyunä vätŋäŋgaŋqe, si guä kiqiyäueqä aŋiu mävämeqä yqänä pmettŋiqä.”† Lukä 12:58-59

27 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqe, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä ipŋqeqä!’‡ Aŋgumä Itmakqä 20:14, Kukŋuä-suqä 5:18 28 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu apäkä hui hiŋuä äqunä, ‘Iisä hiqaqä anä womqe’ kŋuä ävqäqe, iqu iqueqä äwqä iutaŋi, suqä quvqe ae imäkqeqä. 29 Tqä hiŋuä ämuaŋgisaŋi suqä quvqeuŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätquätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä. 30 Itaŋga tqä hipa ämuaŋgisaŋi suqä quvqeŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätävätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.”

31 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiqä. ‘Ämaqä hŋqu iqueqä apäki huätä ändowatätäqäŋgaŋi, iqu iiŋä imäkätqeŋqä ämotquetŋqe, iiŋi, tuwaŋuä hui äqiyätä vätŋqeqä.’* Kukŋuä-suqä 24:1, 3 32 Itaŋgi Nyi he etqänä. Ämaqä hŋqueqä apäki, huizitä huiwä yaŋä mävqä itqä qäyä etaŋgi, iqu ii huätä ändowatätqe, ämaqä iqu iqueqä apäki kukŋuä-suqä ävausätŋqä iuŋqä iwimäkqiyä. Kukŋuä tqueqä quati, tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu apäkä iiŋi ämeqe, iqutä iisä, suqä qokä hŋqutä apäkä huisä hiqaqä anä mäwiqä iuŋi ävausqinyqä.”

33 “Kukŋuä hiqä taqä-tawäkiqua hiŋuiqänä qätä äwiyäpu ämakuwi, he qätä tiiŋä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Si nätmatqä hŋqu imäktŋqä diŋqä kukŋuä yäŋänäqŋqä ätätŋäŋgaŋi, quaŋgi matqä panä. Si ätätŋä-pa Naqä Iqueqä hiŋuä iqiŋi ii imäktŋqeqä.’† A Täuqä 13:2 34 I etaŋgi Nyi he etqänä. Hiqä kukŋuä hŋqu yäŋänäqŋqä imäkpŋqä etaŋgutqe, he nätmatqä hŋqueqä yoqe matqä pambiyä. Oeyqä. Iiŋä imäkpŋqä etaŋgutqe, qäukuiŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qäukui, tqä ma, Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawä, Iqu äpme ämitŋqeyqä. 35 Itaŋga quaeŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qua iuŋi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä yuki qutatä haqeqi äui äpmeŋqeyqä. Itaŋga Jerusälemäŋqä matqä pambiyä. Ii tiinji. Jerusälemäŋi, Ämiqä Kiŋganäŋä Iqueqä aŋä-himqeqä. 36 I etaŋgi si kukŋuä hŋqu yäŋänäqŋqä imäktŋqä etaŋgutqe, tqä nyuäŋä iquenyqe matqä panä. Oeyqä. Si tqä nyuäŋä iuŋi, dä qaandätä nätqätä huitŋqe, mimäkqä isŋqinyä. 37 Hiqä kukŋui, ‘Auäqä’ ätäpu, ‘Oeyqä’ tpŋqeqä. Ii qäyuvqä. Kukŋuä haqä nändi ätätqäŋuwi, quvqä imäkqä iquesanjqä.”

38 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqe, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Ämaqä hŋqu huiziqueqä hiŋui qui imäkqaŋgutqe, he iqueqä-pqe, inä imäkpŋqeqä. Itaŋga ämaqä hŋqu hŋqueqä hiquaŋi ämisqiyqaŋgutqe, he iqueqe, inä misqäpŋqeqä.’§ Aŋgumä Itmakqä 21:24; Hiqäva-imäkqä 24:20; Kukŋuä-suqä 19:21 39 Iiŋä etaŋgi Nyi he tiiŋäŋqe etqänä. Hŋqu quvqä etqueqaŋgutqe, iqueŋi he kimaŋi mitqueqä pambiyä. Hŋqu saqä maŋgawä iu kpäsqaŋgutqe, si hŋgisa inä wisuätŋqeqä. 40 Hŋqu si kukŋuä ämiktätä, tqä gque metŋqä iqaŋgutqe, si tqä gquä quäuqä-pqe inä wisŋqeqä. 41 Hŋqu iqueqä yquayä äma qäqi wisŋqä ktqaŋgutqe, si iqutäŋi kiŋä näŋi tii äma wisŋqeqä. 42 Hŋqu si nätmatqäŋqä yatŋqä kiyqaŋgutqe, ique äwisŋqeqä. Itaŋga ämaqä hŋqu, ‘Si yakuä dapiyä’ ktqaŋgutqe, si ique tuwä mäwiyqä panä.”

43 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqä, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Si sämaqä iquenyqe kiiŋä äkinyätä,* Hiqäva-imäkqä 19:18 tqä himä-wiuŋqä iquenyqe, äwqä quvqä imäktŋqeqä.’ 44 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. He hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqe kiiŋä enyätä, ä ämaqä suqä quvqä emäkquwä iquauŋqe, Goti Hanjuwä Iqu iquau äŋguä itquetŋqä tääqä tpŋqeqä. 45 He iiŋä ipqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä ymeqä-quenä eäpu, Iqu imäkätŋqä-pa imäkpŋqeqä. Iqu Iqueqä mäptqe, ätimäutä ämaqä äŋguitä, quvqetä asänä tuätŋqä iwimäkätqänä. Itaŋga piyä-pqe, ämaqä jänäŋä iquauŋqätä, suqä qäyunä mimäkqä iquauŋqätä, qiyätŋqä imäkätqänä. 46 Nyi kukŋuä iiŋä etqe, kiqä quati tiiŋiqä. He äwqe, ämaqä heŋqänä äwinyätŋqä iquauŋqänä hiŋgaŋgutqe, kimaŋi Goti Hanjuwä Iqu nätmätqä squä hitapäniŋqäwä? Ämaqä mbqä ämotautqäŋuwä iqua-pqe, Goti Hanjuwä Ique qätä mäwiyqä ipiyä-qe, asä inä imäkätqäŋuwiqä. 47 Iiŋä etaŋgqä-qe, he hiqä hita-hiŋguäkaunä yeeqä äväpu itmapqe, ämaqä huizi iquauŋi äänä mäwqätäupŋqäwä? Suqä käta-kŋguäkauŋqänä äwiŋqä ii, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua-pqe inä imäkätqäŋuwiqä. 48 Iŋi Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu ikikinyäŋä äpmeŋqä-pa, he-pqe ikikinyäŋä iiŋä pmepŋqeqä.”