12
Ja̱ ní ka̱kachi‑de yoko trigo kɨvɨ̱ ndéta̱tú
Te ɨɨn kɨvɨ̱ ndéta̱tú ni̱ ja̱'a Jesús kua'a̱n‑ya̱ ɨ́ɨn nuu̱ káa trigo. Te cha̱a káskuá'a jíín‑yá, káji'i̱‑de so̱ko. Te ni̱ ka̱kejá'á‑de kákachi‑de yoko káyee‑dé. Te ni̱ kajini̱ cha̱a fariseo. Te ni̱ kaka'a̱n‑de jíín‑yá: Na̱ún kúu jia̱n, chi cha̱a káskuá'a jíín‑ró kásá'a‑de súan kɨvɨ̱ ndéta̱tú, te tú íó ley, áchí‑de. Te máá‑yá, ni̱ ka'a̱n‑ya̱ jíín‑de: Tú ní káka'u‑ró tutú ndasa ni̱ sá'a David náún. Chi̱ máá‑de jíín cháa ni̱ kaxiu̱kú jíín‑de, ni̱ kaji'i̱‑de so̱ko ɨɨn kɨvɨ̱. Te ni̱ kɨ̱vɨ‑de ini̱ ve̱'e Dios. Te ni̱ yee‑dé sta̱tilá káxiu̱kú ndijín, ja̱ tú íó ley kee‑dé, ni cha̱a ká'i̱in jíín‑de, chi̱ máá‑ni sutu̱ káyee núú. Xí té ka'u‑ga̱‑ro̱ núu̱ tutú ley ndasa kásá'a sutu̱ ini̱ ve̱'e ii̱ kɨvɨ̱ ndéta̱tú, chi̱ tú káskíkuu máá‑de ley‑ún. Chi̱ a ká'a̱n‑ri̱ jíín‑ró já ñá'nu‑ga̱ kúu ɨɨn cha̱a kándii̱ yá'a vásá já kúu máá vé'e ii̱. Ko nú a ni̱ kaju̱ku̱'un ini̱‑ro̱ tú'un yá'a: Kuní‑ga̱‑ri̱ já ná kúndá'ú ini̱ tá'an‑ró, nasu̱ já sokó‑ro̱ kɨ́tɨ núu̱‑rí, áchí, yúan‑na te ma̱ ndónda‑ró sɨkɨ́ cháa tú ká'i̱o kua̱chi núú. Núsáá te máá Sé'e cha̱a, suni Jito'o̱ kɨvɨ̱ ndéta̱tú kúu‑ya̱, áchí‑ya̱.
Ɨɨn cha̱a ni̱ ichi̱ nda'a‑dé
Te ni̱ kenda‑ya̱ yúan. Te ni̱ jaa̱‑ya̱ iní ve̱'e sinagoga‑de jíná'an‑de. 10 Te yúan ni̱ i̱o ɨɨn cha̱a ni̱ ichi̱ káján ɨ́ɨn nda'a‑dé. Te ni̱ kajika̱ tu̱'ún‑de Jesús ja̱ ndúkú‑de kua̱chi sɨkɨ̱‑yá kákuni̱‑de, te ni̱ kaka'a̱n‑de: Á kuu sá'a‑yó taná kɨvɨ́ ndéta̱tú, xí túu, áchí‑de. 11 Te máá‑yá, ni̱ ka'a̱n‑ya̱ jíín‑de: Ndé róó ñáva̱'a‑ró ɨ́ɨn rɨɨ̱, te nú kɨtɨ‑ún jungava‑tɨ̱ iní ɨɨn tu̱nchi kɨvɨ̱ ndéta̱tú, te tú tɨɨn‑ró‑tɨ́ te natava‑ro‑tɨ́ náún. 12 Te xaa̱n‑gá ya'u ncháá ɨɨn cha̱a vásá ɨ́ɨn rɨɨ̱. Núsáá te íó va̱'a ja̱ vá'a sá'a‑yó kɨvɨ́ ndéta̱tú, áchí‑ya̱. 13 Yúan‑na te ni̱ ka'a̱n‑ya̱ jíín cháa‑ún: Skáa̱ nda'a‑ro, áchí‑ya̱. Te ni̱ skáa̱‑de nda'a‑dé. Te ni̱ nduva̱'a ii̱‑ní nátu̱'un káa ɨnga̱. 14 Ko cha̱a fariseo, ni̱ kenda‑de kája'a̱n‑de. Te ni̱ kanda̱tu̱'ún‑de ndasa ka'ni‑dé‑ya̱.
Tu̱'un máá‑yá ni̱ ka'a̱n Isaías onde̱ sáá
15 Ko ni̱ jini̱ Jesús ja̱ súan kájani ini̱‑de. Te ni̱ kuxio‑ya̱ yúan kua'a̱n‑ya̱. Te kua'a̱ ñáyɨvɨ ní kandiki̱n‑i‑ya̱. Te ni̱ nasáva̱'a‑ya̱ ndívii‑í. 16 Te máá‑yá, ni̱ ka'a̱n xaa̱n‑yá jíín ñáyɨvɨ‑ún ja̱ ná tú stá'a̱n ndiji̱n‑i‑ya̱. 17 Náva̱'a ná skíkuu tu̱'un ni̱ ka'a̱n Isaías, cha̱a ni̱ jani tu̱'un Dios: 18 Yá'a íó mozo‑ri̱ ja̱ ní naka̱ji‑ri̱, áchí Dios, áchí Isaías, te mani̱‑rí jíín‑i. Te kúsɨɨ̱ iní‑ri̱ jíín‑i. Te kua̱'a‑ri̱ Espíritu‑ri̱ sɨkɨ̱‑í. Te kastu̱'ún‑i nuu̱ ñáyɨvɨ sɨ́ɨn nación ja̱ kíi juicio sɨkɨ̱ máá jíná'an. 19 Ma̱ kútɨ́xɨ́n sé'e‑ri̱, ni ma̱ nákata̱‑i. Te ni ɨɨn ma̱ kúni tu̱'un ja̱ kána jíín‑i ini̱ ichi. 20 Ma̱ ká'nu̱‑i ɨɨn nu̱kúá ní taxi̱n, ni ma̱ ndá'va̱‑i ɨɨn mecha kayú ñú'má, chi̱ onde̱ ná kúni̱'in tu̱'un ndaa̱ sá'a‑i. 21 Te kuñukuu ini̱ ña̱yɨvɨ sɨ́ɨn nación tiñu sá'a Se̱'e‑ri̱. Achí.
Ɨɨn cha̱a kuáá ñí'ín tá'a̱n tachi̱ kíni
22 Yúan‑na te nuu̱‑yá ni̱ ka̱kinchaka‑i ɨɨn cha̱a tá'a̱n tachi̱ kíni, ja̱ kuáá‑de te ñí'ín‑de. Te ni̱ nasáva̱'a‑ya̱‑dé. Te cha̱a kuáá ñí'ín‑ún, ni̱ naka'a̱n‑de te ni̱ nakuni̱‑de. 23 Te ni̱ ka̱naa iní ta̱ká ña̱yɨvɨ‑ún kánde̱'é‑i. Te ni̱ kaka'a̱n‑i: Á se̱'e David kúu cha̱a yá'a náún, áchí‑i. 24 Ko cha̱a fariseo, ni̱ ka̱jini so̱'o‑de ja̱ súan ni̱ kaka'a̱n‑i. Te ni̱ kaka'a̱n‑de: Cha̱a yá'a, nú tú ndújíín‑de jíín Beelzebú, te ma̱ kúu kiñi'in‑de tachi̱ kíni ki'i̱n núú, chi̱ já kúñá'nu nuu̱ tachí kúu‑ún, áchí‑de. 25 Ko Jesús, ni̱ jini̱‑ya̱ já súan kájani ini̱‑de. Te ni̱ ka'a̱n‑ya̱ jíín‑de: Ta̱ká nación ja̱ sásɨ́ɨn máá te kánakua̱tá'an máá, naa. Te ta̱ká ñuu̱ xí vé'e ja̱ sásɨ́ɨn máá, te kánakua̱tá'an máá, ma̱ kúni̱'in. 26 Te nú Satanás sásɨ́ɨn máá, te kíñi'in máá já'a̱n, ndasa kuni̱'in ñuu̱ nuu̱ tá'ú tíñu máá núsáá. 27 Te nú ndújíín Beelzebub jíín‑rí ja̱ kíñi'in‑ri̱ tachi̱ kíni. Núsáá te se̱'e‑ró, ndé jíín kákiñi'in máá‑i tachi̱‑ún. Ja̱ yúán, máá‑i, ná náku̱xndíi‑i sɨkɨ̱‑ro̱. 28 Ko nú jíín Espíritu Dios kíñi'in‑ri̱ tachi̱ kíni kája'a̱n, ja̱ndáa̱ kúu ja̱ núu̱‑ro̱ ní chaa̱ ñuu̱ nuu̱ tá'ú Dios tiñu núsáá. 29 Chi̱ ndasa kuu kɨ̱vɨ ɨɨn ña̱yɨvɨ iní ve̱'e cha̱a kándáján, te sákuí'ná‑i ndatíñu‑de, te nú tú xna'a̱n‑ga̱ ku'ni̱‑i‑de. Yúan‑na te kuu sákuí'ná‑i ndatíñu‑de. 30 Nú ndé cha̱a tú ndújíín‑de jíín‑rí, te jíto u'u̱‑de ruu̱. Te cha̱a tú nástútú jíín‑rí, máni jachá‑de.
Tu̱'un ndɨva̱'a sɨkɨ̱ Espíritu Santo
31 Súan ká'a̱n‑ri̱ jíín‑ró: Sɨkɨ̱ táká kua̱chi jíín táká tu̱'un ndɨva̱'a, sá'a‑ya̱ túká'nu ini̱. Ko tu̱'un ká'a̱n ndɨva̱'a sɨkɨ̱ Espíritu Santo, ma̱ sá'a kutɨ‑yá tu̱ká'nu ini̱. 32 Te nú ndé ɨɨn cha̱a ka'a̱n‑de sɨkɨ̱ máá Sé'e cha̱a, sá'a‑ya̱ túká'nu ini̱ nuu̱‑dé. Ko nú ndé ɨɨn cha̱a ka'a̱n‑de sɨkɨ̱ Espíritu Santo, ma̱ sá'a kutɨ‑yá tu̱ká'nu ini̱ nuu̱‑dé, ni kuia̱ yá'a, ni kuia̱ chaa̱. 33 Kuu‑ró yúnu vá'a ja̱ vá'a nde'e̱, xí kúu‑ró yúnu káñáá, ja̱ ñáá nde'e̱. Chi̱ jíín ndé'e̱ te jiní‑yo̱ na̱ún yunu kúu. 34 Se̱'e koo̱ kákuu‑ró. Ndasa kuu ka'a̱n‑ro̱ tú'un va̱'a, te nú ña̱yɨvɨ ñáá kákuu‑ró. Chi tu̱'un ñú'un ini̱ añú cha̱a, máni tu̱'un‑ún ká'a̱n‑de. 35 Cha̱a va̱'a, sá'a‑de tiñu va̱'a, chi̱ íó va̱'a ini̱‑de. Te cha̱a ñáá, sá'a‑de tiñu ñáá, chi̱ káñáá ini̱‑de. 36 Ko ruu̱, ká'a̱n‑ri̱ jíín‑ró, ja̱ táká tu̱'un sáni káka'a̱n cha̱a, nakua̱'a‑de cuenta tu̱'un‑ún kɨvɨ̱ cháa̱ juicio. 37 Chi̱ sɨkɨ̱ tú'un ká'a̱n‑ro̱, te kendo̱o va̱'a‑ró. Te suni sɨkɨ̱ tú'un ká'a̱n‑ro̱, te ta'nu̱ ndatu̱‑ro̱, áchí‑ya̱.
Ja̱ ní ka̱jika̱n‑i ɨɨn tuni̱
38 Yúan‑na te yaku̱ cha̱a káchaa tutu̱ jíín cháa fariseo, ni̱ kaka'a̱n‑de jíín‑yá: Maestro, kákuni̱‑ná ja̱ sá'a‑ní ɨɨn tuni̱ nde̱'é‑ná, áchí‑de. 39 Te ni̱ ka'a̱n‑ya̱ jíín‑de: Ña̱yɨvɨ ñáá ja̱ káisɨ́kɨ ncháa̱‑i Dios, kájika̱n‑i tuni̱. Ko ma̱ kuá'a‑ri̱ nuu̱‑í, chi̱ tuni̱ Jonás, cha̱a ni̱ jani tu̱'un Dios, kúu ja̱ kuá'a‑ri̱ nuu̱‑í. 40 Chi̱ nátu̱'un ni̱ kandee Jonás chi̱i ti̱yáká ká'nu uni̱ ndúú uni̱ ñúú, suni súan kundee Se̱'e cha̱a chi̱i ñu'un uní ndúú uni̱ ñúú. 41 Ta̱ká cha̱a ñuu̱ Nínive, nachaku̱‑de jíín ñáyɨvɨ yá'a kɨvɨ̱ kíi juicio. Te naku̱xndíi‑de sɨkɨ̱‑í. Chi̱ máá‑de, ni̱ ka̱nakani ini̱‑de kɨvɨ̱ ní jani Jonás tu̱'un nuu̱‑dé. Te vina ví'í‑gá kúñá'nu I'a̱ kándii̱ yá'a vásá Jonás. 42 Te reina onde̱ ichi sur, nachaku̱‑ña jíín ñáyɨvɨ yá'a kɨvɨ̱ kíi juicio. Te naku̱xndíi‑ña sɨkɨ́‑í. Chi̱ onde̱ jíká xáa̱n ní kii‑ña ní jini so̱'o‑ña tú'un ndíchí ní ka'a̱n Salomón. Te vina ví'í‑gá kúñá'nu I'a̱ kándii̱ yá'a vásá Salomón. 43 Nú ni̱ kenda tachi̱ kíni ini̱ ɨɨn cha̱a. Te jíka kuu nuu̱ ñú'un té'é ndúkú núu̱ júngo̱o. Te tú ní'i̱n. 44 Yúan‑na te ká'a̱n tachi̱‑ún: Ná nó'o̱n‑ri̱ ve'e nuu̱ ní kenda‑ri̱, áchí. Te nú ni̱ najaa̱, te jiní ja̱ ɨ́ɨn ve'e sáni kúu. Te ni̱ nduluu ve'e‑ún ja̱ ní nastáa ini̱. 45 Yúan‑na te ki'i̱n tachi̱‑ún, te kuaka tá'an jíín usiá‑ga̱ tachi̱ ñáá‑ga̱ vásá máá. Te kɨ́vɨ koyo te káxiu̱kú yúan. Núsáá te ví'í‑gá tá'a̱n cha̱a yúan onde̱ sandɨ̱'ɨ́‑na̱ vásá já xnáñúú núú. Te suni súan ta'a̱n ña̱yɨvɨ ñáá yá'a. Achí‑ya̱.
Náa̱‑ya̱ jíín ñaní‑ya̱
46 Te nini súan ká'a̱n‑ya̱ jíín ñáyɨvɨ‑ún, te ni̱ jaa̱ náa̱‑ya̱ jíín ñaní‑ya̱ ká'i̱in‑ña íchi yatá vé'e, kákuni̱‑ña ká'a̱n‑ña jíín‑yá. 47 Te ni̱ kachi̱ ɨɨn cha̱a jíín‑yá: Yúan nde̱'é‑ní, ni̱ chaa̱ náa̱‑ní jíín ñaní‑ní ká'i̱in‑ña yatá vé'e, te kákuni̱‑ña ká'a̱n‑ña jíín‑ní, áchí‑de. 48 Te ni̱ ka'a̱n‑ya̱ jíín cháa ni̱ ka'a̱n súan jíín‑yá: Ndéja̱ kúu náa̱‑ri̱, te ndéja̱ kákuu ñani̱‑ri̱. Achí‑ya̱. 49 Te ni̱ skáa̱‑ya̱ ndá'a‑yá onde̱ nuu̱ káxiu̱kú cháa káskuá'a jíín‑yá. Te ni̱ ka'a̱n‑ya̱: Yá'a nde̱'é‑ró núu̱ náa̱‑ri̱ jíín núu̱ ñaní‑ri̱. 50 Chi ña̱yɨvɨ skíkuu tiñu kuní máá Táa̱‑ri̱ kánchaa̱‑ya̱ ondé andɨ́vɨ́, jia̱n kúu kua̱'a‑ri̱ kúu náa̱‑ri̱. Achí‑ya̱.