1 Ma amɛna Jakob abaak looce o kazi Kanan ŋaabaal abaai baatinɛ baale e. 2 Ceeni zin zɔɔz ci akati dɔl o Jakob.

Mazi akɔ een Josev irkitowa amɔnki torgɛrɛm, otowawɔ niini ɛɛzai been gɔtɔnɔgi o ŋaai o baatin aavtiz kazi Bila been Zilpa. Ma iitene oman iiya uduwak Josev baatin kaal o gɛr agɔɔn gɔtɔnɔgja. 3 Maje Jakob arɛɛz Josev ɔrɔɔt kujuk lɔgɔz ogin oogi, eeci aritai niini waanu izɔi niini matuwoc. Ma arɔɔŋak niini nɔɔnɔ rum ci anyak golnya ci alina ɔrɔɔt. 4 Mazi acin gɔtɔnɔgja baatineeŋ arɛɛz Josev ɔrɔɔt kujuk nɔɔgɔ nɔkɔ, amartɔi niigi Josev ɔrɔɔt ɛlɛ calaŋ amici niigi ki nɔɔnɔ zinzeetine ci vɔɔr.

5 Ma baaline oman uwunozɛ Josev. Mazi akɔ aduwak niini gɔtɔnɔgi wunozyak nicoko, amartɔi niigi nɔɔnɔ ɔrɔɔt ɛlɛ. 6 Anek niini nɔɔgɔ nɛ, “Iziiyit di wunozyak ci kawunozei ce. 7 Bar kizik naaga dook katɛɛt labi mana. Ma iŋaaz kaŋaya ci labi ci kateedi naana o keelit jena tɔp. Ma avu aliya kaŋaya cugooc o cigan o, ma alocak nɔɔgɔ ooti.”

8 Enektek ni gɔtɔnɔgja nɔɔnɔ nɛ, “Awaaŋ! Yo abaaban niina kizik katin een alaan cinaaŋ?” Amartɔi ni niigi nɔɔnɔ ɔrɔɔt ɛlɛ, eeci aduwak niini nɔɔgɔ wunozyak cigin o.

9 Ma iitene oman uwunozɛ Josev bodo, ma aku anek gɔtɔnɔgi nɛ, “Kuwunozɛ bodo. Kizik kacin ii ki nyelok been monyony ceen amɔnki codoi aloca ooti aneeta ŋuma.” 10 Ma aduwak buk niini wunozyak cigin noko baatin, bar agernyek baatinɛ nɔɔnɔ, ma anek nɛ, “Wunoza nici akati kɛŋ cinɛ naa? Yo abaaban kizik katin naana ki yaatun kibeen gotonogu kavunakin ineet, ma kalocana ooti ŋaatun?” 11 Enico anyaktek Josev gɔtɔnɔgja tɛl ɔrɔɔt ɛlɛ, maje baatinɛ azooni zɔɔz nico ziniza.

12 Ma iitene oman ooti gɔtɔnɔgi Josev ɛɛza ŋaati ajɔŋɔz Cekam. 13 Enek ni Jakob Josev nɛ, “Karooŋnyin bitɔ Cekama ŋaao owawi gotonogu ɛɛza.”

Ma abɛdɛkɛ Josev nɔɔnɔ anek nɛ, “Abona. Ŋaan kakɔ.”

14 Ma anek baatinɛ nɔɔnɔ nɛ, “Bitɔ ka cin gotonogu mã aavtiz yaak, ka buk cin mã ɛɛl ɛɛzana dook tɔ. Mazi ook icinu nɔɔgɔ, bada ka ija duwayan.” Itiŋa ni niini ŋaao abaai niigi kazi Ebiron ka kook Cekama ŋaao owawi gɔtɔnɔgja ɛɛza.

15 Mazi akɔ arum Josev Cekam, icinun ɛɛti oman nɔɔnɔ ŋaati olla awɔyi anoti ḏoritot kɛŋ, ma ajin ɛɛti nici nɔɔnɔ anek nɛ, “Arooŋ dim naa?”

16 Ɛbɛdɛkɛ ni niini nɔɔnɔ enek nɛ, “Karooŋ gɔtɔnɔga cigan owa ɛɛza ŋina. Duwayan da mã aga ŋinti aavtizɛ.”

17 Anek ɛɛti nici nɔɔnɔ nɛ, “Ɔtɔɔzɔ inoko. Kazii uyene nɔɔgɔ anɔ nɛ, Kɔɔtɔ ŋaao kazi Dozan.” Iviri ni Josev gɔtɔnɔgi zooc zɛɛ ma akɔ ajowa nɔɔgɔ ŋaati kazi Dozan noko.

18 Bar mazi acina niigi nɔɔnɔ rɛɛna, otoŋomit gi ci ka kurukti nɔɔnɔ kadaak. 19 Anɔ nɛ, “Eet o wunozyawu nɛɛn ci aku neke. 20 Ivita kɔɔtɔ kuruyit nɔɔnɔ kadaak, ma kajukek ṯuuk ci akɔm maam. Ŋaan kavɔ kanek ɔl nɛ, Uruk nɔɔnɔ kelegiti ci mooti kadaak. Ka di kicinit gitaz ci aku wunozyaye cigin o.”

21 Mazi azii Robɛn gi nico, orooŋun niini gɔl ci ɛɛlanɛ Josev. Ma anek gɔtɔnɔgi nɛ, “Kotoŋit nɔɔnɔ calaŋ karuk kadaak. 22 Bar olla kujuktek nɔɔnɔ ṯuuk korok nɔkɔ.” Aduwa niini zɔɔz nico o, eeci arɔɔŋ ka tedec kabada kiiya kaara nɔɔnɔ ṯuuwa ka kanyek nɔɔnɔ kimiire kook ŋaati baatineeŋ.

23 Mazi akɔ arum Josev gɔtɔnɔgi, uburuca niigi nɔɔnɔ rum onin alina. 24 Ma avɔyi nɔɔnɔ ɛlɛ, ma avɔ ajukek ṯuuk ci akɔm maam.

25 Mazi avɔ aavtiz loota ka kadaktɔ, icinit niigi tajɛr ci modɛn o kazi Ismayil ɛɛrɔna looce o kazi Gilid avu avɔ Masirɛ. Atik niigi nyakalɛtɛ zooye kibeen karkarɛt. 26 Enek ni Juda gɔtɔnɔgi nɛ, “Inoko gitaz ci kajowa ŋaati kamonyi gɔtɔna cinai noko naaga maany kadaak, ma karɔɔt? 27 Kɔɔtɔ bar kataaltɔi nɔɔnɔ ole ci kazi Ismayil noko. Alaŋ aganɔ ŋaati karui naaga maany nɔɔnɔ kadaak, eeci niini gɔtɔna ona biyetu ɛlɛ.” Agamta ni gɔtɔnɔgja zɔɔz nico, maje Robɛn aziitɔ. 28 Mazi avɔ arum tajɛra nicigi ŋinti ona aavtiyɛ niigi o, aarta gɔtɔnɔgja nɔɔnɔ ṯuuwa, ma ataalek nɔɔnɔ tajɛr nicoko zurtenene ceen eetom. Ooti tajɛra nicigi nɔɔnɔ Masirɛ.

29 Mazi akɔ abadaak Robɛn ṯuuk, ajowa Josev iziitɔ ṯuuwa. Ɛrɛɛc ni niini rumanɛ ogin ŋaati aluwi gɔtɔni. 30 Ma amiironek gɔtɔnɔgi, ma akɔ anek nɛ, “Izii dole ṯuuwa tɔ. Ka yo kutugu ku?”

31 Otodoŋit ni niigi bawot, ma agoonek rum o Josev biye. 32 Ooti ni niigi rum ŋaati baatineeŋ, ma avɔ alaba nɔɔnɔ anek nɛ, “Kajowana rum nico ḏorta. Yo alaŋ een rum o ŋɛɛrun gi?”

33 Iiyez ni niini rum, ma azi nɛ, “Ii, nɔɔnɔ nɛɛn. Uruwun bai inoko kelegiti ŋɛɛran Josev, ma aŋodotan nɔɔnɔ.” 34 Ɛrɛɛc ni Jakob rumanɛ ogin, ma aborcek rumanɛ ci zɔrzɔr luwanto, ma atik ciiroc ɔɔwa. Ma alu daayiz ci ŋɛɛrin o iinya ci meelik gɛr. 35 Ma azoozek nɔɔnɔ lɔgɔz oginɛ been bɛɛnyigin dook, bar alaŋ azii niini nɔɔgɔ. Azi niini nɛ, “Abon kalu ŋɛɛran nɔkɔ zɛɛ ma kadaai imin.” Ma alu didi niini ŋɛɛrin iinya dook nɔkɔ.

36 Maje Masirɛ ŋinaante ɔɔt ataaltek tajɛra Josev eet ci kazi Potivar ceen alaan ci ɔl o abɛk ceez o alaan o adikir kazi Vɛɛro.