1 Baale da laadun kinatamma e zɔɔz tɔ, ma zɔɔz nici aromɛ kibeen Jook. Mazin da zɔɔz nici Jook nɛɛn. 2 Aromɛ baale laadun kinatamma e niini kibeen Jook. 3 Ma ɛɛnycai kaal dook ŋaatin, ma akɔm gi codoi ṯɔr nɔkɔ calaŋ ɛɛnycai ŋaatin. 4 Ma waanice zɔɔz nici rogɛt nɛɛn, ma rogɛti nici anyaak ɔl vooritin. 5 Ma vooritin nici iiya otokol muur, ma ŋaan muuri kidiit nɔɔnɔ been nɛɛn.

6 Anyak baale eet ci itoona Jooi ci kazi zaar nɛ Jɔn. 7 Aku niini ka kiiya kizi bacoi ci vooritino ka kutuweec ɔl dook vooritin nico. 8 Mazin niini alya alaŋ een vooritin nɛɛn, olla niini bacoi ci vooritino. 9 Mazin nici vooritin ween didi baal akunak looc ka kiiya kotokol ɔl dook e nɛɛn.

10 Aavi waanice zɔɔz nici tɔ loota laadun, ma ɛɛnycai lɔɔci ŋaatin, ma bar ŋaan lɔɔci kaga nɔɔnɔ. 11 Akunak niini ɔl ogin maany, ma ŋaan ɔl oginɛ alya kagamta nɔɔnɔ. 12 Maje ɔl o agama nɔɔnɔ, ma atu zaar ogin anyek niini nɔɔgɔ dook dɔyiz kiziti dɔl ci Joowo. 13 Alaŋ eegin niigi dɔl ci Joowo gole o aritan ɛɛti ci deer, bar eegin niigi dɔl cigin tiryante o Joowo.

14 Ma zɔɔz nici otowɛ izi eet ci deer, ma iiya abaak niini ŋaatinai. Anyak niini dɛtɛn ki bonat ci appe. Kicinta naaga alya diŋdiŋɔn onin baal anyonek nɔɔnɔ giye o ɛɛnɛ niini ŋɛɛrti Joowo o adoi ṯɔr nɔkɔ.

15 Uuwak waanice Jɔn ween bacoi onin azi nɛ, “Eet baal kaduwakuŋ kanekuŋ nɛ, Anowanan tiŋeere ɛɛti ci adiŋdiŋ ŋaatan e nɛɛn nici. Eeci aavi niini tɔ baale laadun iŋaan naana kitiryai e.”

16 Mazin dɛtɛne onin adikir kojokta naaga dook mayuwɛnɛt ci appe. 17 Anyaa baale Jooi lotinok ŋaaten Mosis, maje dɛtɛni kibeen zɔɔz ween didi ajoyai ŋaaten Yesu Kiristo. 18 Akɔm laadun eet ci icinun Jook. Bar ŋɛɛrin o adoi ṯɔr nɔkɔ o atobɔ ki nɔɔnɔ nɛɛn o anyewun nɔɔnɔ kagawɛ.

19 Ceeni zin bacokzɛt o Jɔn iitene baal itoonakɛ ɔl o Juz Jerusalɛma nɔɔnɔ alaat o ceez o Joowo been ɔl o kazi Livai ka kɔɔt kijinit niigi nɔɔnɔ kenektek nɛ, “Ma dim ineet ŋɛnɛɛn?”

20 Mazin Jɔn ŋaan kadaŋɔ, bar waanice aduwak niini nɔɔgɔ zɔɔz ci abil tɔp anek nɛ, “Alaŋ keen naana Kiristo o ka kiiya nɛɛn.”

21 Ma ajin bodo niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Ineet zin ŋɛnɛɛn? Ineet Ilija?”

Ma abɛdɛkɛ Jɔn nɔɔgɔ anek nɛ, “Akɔm.”

Ma bodo ajin niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Een bɔŋ nyakaŋan gi?”

Ma abɛdɛkɛ Jɔn nɔɔnɔ anek nɛ, “Akɔm.”

22 Ma vurta enektek niigi nɔɔnɔ nɛ, “Ineet zin ŋɛnɛɛn? Duwayet ka kɔɔt kuduktaya naaga ɔl ci ona itoonanet o zɔɔz ci akanin ineet.”

23 Ma abɛdɛkɛ Jɔn nɔɔgɔ anek nɛ, “Keen naana molok ci kuuwai balala ebaal aduwan nyakaŋani o kazi Izaya anɛ nɛ, Anyak tiŋeere molok ci uuwak balala azi nɛ, Amadek Manyi gɔl onin kibil tɔp e.”

24 Ma ajin bodo ɔl o Parici nɔɔnɔ anek nɛ, 25 “Zin mã alaŋ een niina Kiristo, ma alaŋ een Ilija, ma buk alaŋ een nyakaŋan, oony zin ɔl naa?”

26 Ma abɛdɛkɛ Jɔn nɔɔgɔ anek nɛ, “Koony naana ɔl maami doon, bar zin anyak eet oma ŋaatunooŋ ci ŋaan niiga agaac. 27 Aku anowanan tiŋeere niini aneet vurta, ma alaŋ kaganona naana ŋaati kaborcanɛ nɔɔnɔ caava ogin zɔɔnɛ.”

28 Ma kaala nicigi dook agooni ŋaao kazi Bezani liil o kazi Jordan libire ci jenu e ŋaabaal oonyi Jɔn ɔl e.

29 Ma iitene co icinun Jɔn Yesu akunak nɔɔnɔ, ma azi nɛ, “Icinit di nyɔɔn o Joowo aku ka kiiya kaara baciinok o loocu nici. 30 Eet zin baal kaduwakuŋ kanekuŋ nɛ, Anowanan tiŋeere ɛɛti ci adiŋdiŋ ŋaatan e nɛɛn nici, eeci aavi niini tɔ baale laadun iŋaan naana kitiryai e. 31 Mazi naana alya ŋaan nɔɔnɔ kaga, olla zin naana kakun, ma koonyɛ maami o ka kagaac ɔl o Israyil nɔɔnɔ.”

32 Ma buk aduwa Jɔn zɔɔz ci azi nɛ, “Kacin iiten baale Vɔŋiz o Joowo akunak looc tamma kiyo yɛɛlac o, ma aku aavi ŋaatin.

33 Ma naana alya ŋaan nɔɔnɔ kaga, bar zin Jooi o itoonanan aneet ka kiiya kotoony ɔl maami anekan nɛ, Acin tiŋeere Vɔŋiz o Joowo akunak looc tamma, ma aku aavi eete oman. Mazin ɛɛti nici eet o ka kotoony ɔl Vɔŋize o Joowo nɛɛn.” 34 Ma azi Jɔn nɛ, “Kicina naana alya kaal nicoko. Inoko zin kanekuŋ nɛ, Ɛɛti nici ŋɛɛrti Joowo nɛɛn.”

35 Ma iitene co bodo aromɛ Jɔn kibeen nuyak ogin een ram. 36 Mazi acin niini Yesu ŋaati awɔyi, izi nɛ, “Nyɔɔn o Joowo nica.”

37 Mazi azii nuyawa ceen ram noko zɔɔz nico, oneec niigi Yesu. 38 Mazi abuudi Yesu, acin nɔɔgɔ anowa nɔɔnɔ, ma ajin niini nɔɔgɔ anek nɛ, “Arooŋnyu naa?”

Ma abɛdɛkɛ niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Rabai, aavɛ ŋaa?” (Ma kɛŋ ci zaar nico kazi nɛ alaan o demziinto.)

39 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Ivita ka icinit ŋinti kaavɛ o.”

Maje ziiti izi ziik wec yomana. Ma ɔrkɔr niigi kibeen nɔɔnɔ zɛɛ been ŋin o aavɛ niini. Ma aromɛ niigi kibeen nɔɔnɔ iiten nice dook.

40 Ma nuyawe ceen ram azii zɔɔz ci aduwa Jɔn, ma ano Yesu noko codoi ŋaatineeŋ Andoru ween gɔtɔni Saiman Pitɔr. 41 Kataman nɔkɔ ojowa Andoru gɔtɔni o kazi Saiman, ma anek nɔɔnɔ nɛ, “Kujuktawa Masaya.” (Ma kɛŋ ci kazi Masaya o kazi nɛ Kiristo ween ruguzoi.)

42 Ooyi ni niini Saiman ŋaati Yesu. Ma agɛlɛm Yesu Saiman, ma anek nɛ, “Saiman ŋɛɛrti Jɔn, inoko akatozeyin ineet zaara ci kazi Sivas.” (Ma zaara ci kazi Sivas o kibeen zaar ci kazi Pitɔr o akati kɛŋ cinɛ bɛ.)

43-44 Ma iitene co ook Yesu looce o kazi Galili. Ma gɔla urumtɔ kibeen eet ci kazi Pilip. Maje Pilip laadun eet ci kutur o kazi Bezediya. Buk Andoru kibeen Pitɔr abaak kuture nice. Ma anek Yesu nɔɔnɔ nɛ, “Nowawan.”

45 Ma akɔ Pilip ŋaati Natanyɛl, ma anek niini nɔɔnɔ nɛ, “Kojoktawa eet baal ayɛɛt Mosis waragewe o lotinowu, ma ayɛɛt buk nyakaŋanɛta e. Niini Yesu ween ŋɛɛrti Josev o kutur o kazi Nazarɛt.”

46 Ma ajin Natanyɛl Pilip anek nɛ, “Ma dim anyak gi ci abon didi ka kiiya Nazarakti?”

47 Mazi akɔ acin Yesu Natanyɛl akunak nɔɔnɔ nɔkɔ, izi nɛ, “Eet zin ween Israyilen didi akɔm ŋaatin vɔlɔŋ nɛɛn nici.”

48 Ma ajin Natanyɛl Yesu anek nɛ, “Agayan ku?”

Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔnɔ anek nɛ, “Kicinin uyene ŋaa ona aavɛ loota raa moneeca iŋaan Pilip kotowawin e.”

49 Ma abɛdɛkɛ Natanyɛl nɔɔnɔ anek nɛ, “Alaan o demziinto, een niina ŋɛɛrti Joowo. Ma een alaan o Israyil.”

50 Ma anek Yesu nɔɔnɔ nɛ, “Utuwɔ, eeci kanekin nɛ, kacinin uyen ŋaa ona aavɛ raa moneeca e? Ŋaan zin bar tiŋeere acin kaal ci adiŋdiŋ kujuk nicoko.”

51 Ma anek Yesu nɔɔgɔ dook nɛ, “Didilɛ kaduwakuŋ igeet, acinu tiŋeere niiga tammu taden akoli, ma acinu toonnyak o tammo avɔ tammu tadena, ma avunak looc ŋaaten Ŋɛɛrti Eeto.”