1 Ma vurte nice otono Yesu Galili doon. Alaŋaan arɔɔŋ kɛɛrɔn kook Judiya, eeci alaata o Juz arɔɔŋ kuruyit nɔɔnɔ ŋinaante. 2 Maje iiteni o gɔɔn aadanɛ ɔl o Juz ceezi baal abaai niigi balala e izi ajɔn. 3 Ma anek gɔtɔnɔgja nɔɔnɔ nɛ, “Toŋ ŋinito. Tɔ bitɔ Judiya ka kɔɔt kicinit nuyawa ugune kaal cugun agoon o. 4 Akɔm eet ci arɔɔt liŋliŋɔn cin mã arɔɔŋ niini ka kagawɛ juruŋ. Zin giye o agɔɔnɛ kaal nicoko abon ayelei ɛlɛ ɔl dook loota ka kagayin niigi ineet.” 5 Aduwa niigi gi nico o, eeci ma een nuun nɔɔgɔ ɛlɛ ween gɔtɔnɔgi ŋaan buk kutuwit nɔɔnɔ nɔkɔ buk.

6 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Ŋaan bai iiteni onane kiiya, olla ŋaatunooŋ iinya dook abon labak. 7 Ma ɔl o loocu alaŋ amarninuŋ igeet, bar amarninan niigi aneet, eeci kabɔrai naana nɔɔgɔ kaal o gɛr gɔɔn agɔɔn niigi. 8 Ɔɔtɔ niiga lotɛnta labak. Alaŋ naana kakɔ, eeci ŋaan iiteni onane kiiya.” 9 Aduwa niini gi nico, ma aavi rak Galiliya.

10 Mazi akɔ avɔ gɔtɔnɔgja lotɛn Jerusalɛma, unuwun bodo buk niini nɔɔgɔ vurta calaŋ ayelzak ɛlɛ ɔl. 11 Maje alaata o Juz arɔɔŋ nɔɔnɔ ole ci ona avunak lotɛn o. Ma ajinɔ anɔ nɛ, “Eet we inoo?” 12 Ma aŋɔmtɔ ɔl ogɛn anɔ nɛ, “Niini eet ci abon.” Maje ceegi anɔ nɛ, “Ku? Alaŋ abon, eeci alabek niini ɔl tuu.” 13 Bar akɔm eet ci azɔɔz nɔɔnɔ kiziiyɛ, eeci aŋole niigi alaat o Juz.

14 Mazi ŋaan kidicai iinya o lotento nɔkɔ, ook Yesu kaluwawe o ceez o Joowo, ma akɔ adɛmɛz ɔl. 15 Mazi akɔ azɔɔz niini, ibiirit alaat o Juz ooti ɔrɔɔt ɛlɛ, ma anɔ nɛ, “Ma ɛɛti nici aga kaal nicoko dook ku maŋaan kɛdɛmɛzɔ o?”

16 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Ma kaala ci kademzekuŋ naana igeet o alaŋ een cigan, bar kaal ci eet o itoonanan aneet. 17 Ma zin ɛɛti o arɔɔŋ kutugu gi o arɔɔŋ Jooi, ŋaan aga niini mã een kaala ci kademzekuŋ igeet o kaal ci avu Joowa, karabɔŋ bar kazooz naana oowe can doon. 18 Bar zin gɔɔn ɛɛti ci azɔɔz dɔyize ci ɛlɛ cin doon, arɔɔŋ niini kojowa titinyɔn ci ɛlɛ onin. Maje bar ɛɛti ci arooŋek titinyɔn eet o itoona nɔɔnɔ, azɔɔz niini gi ween didi, ma akɔm gi ci avɔlŋa.

19 Baale ŋaan kanyuŋ Mosis igeet lotinok o Joowo, ma bar akɔm ŋaatunooŋ eet codoi ci agama. Arooŋnyan zin uruktaŋ aneet kadaak o naa?”

20 Ma abɛdɛkɛ kɔlɛ nɔɔnɔ anek nɛ, “Anyei niina Loryen alya. Ŋɛnɛɛn ci tɛ arɔɔŋ kuruyin ineet o?”

21 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Iiten baale anyak gi codoi adikir kagoon, ma abiirnuŋ igeet dook ooti. 22 Baale uduwayuŋ Mosis igeet zɔɔz o teedinto. Mazin bar buk nica alaŋ een zɔɔz ci Mosis, bar zɔɔz baal jijitugooc, ma waanice gɔɔn ateedu dɔl iitene ween Sabit. 23 Mazi da gɔɔn ma abon ŋaatunooŋ labak ŋaati ateedinɛ dɔlya iitene ween Sabit ka calaŋ abaci lotinok o Mosis, abornekaŋ zin aneet nɔŋ ŋaati karogzɛ eet iiten ceen Sabit o naa? 24 Má apaku zin zoozok olla giye ci akat ɛlɛ eci bitaalu, bar apayit zɔɔz gole ci abil tɔp.”

25 Ma azi ɔl ogɛnɛ ole o Jerusalɛm nɛ, “Ma dim nici alaŋ een eet o arɔɔŋ alaata nɔɔnɔ kuruyit kadaak e nɛɛn? 26 Icinit di ŋaati azɔɔzi kɔla labak, ma akɔm eet ci aduwak nɔɔnɔ gi ci gɛr. Agaac bɔŋ alaata izi didi niini Kiristo o ka kiiya nɛɛn? 27 Ku zin yo koca? Ma kaga naaga dook ŋinti akuni ɛɛti nici o? Bar zin tiŋeere ma aku Kiristo, akɔm eet ci aga ŋinti katin akuni niini o.”

28 Mazi akɔ adɛmɛz Yesu ɔl kaluwawe o ceez o Joowo, ɛgɛrɛny niini molowe ci appe izi nɛ, “Inoko dim niiga agayaŋ aneet ŋɛnɛɛn? Yo buk inoko ŋinti kakunɛ o agayu? Alaŋ zin naana kakun dɔyize can doon. Itoonanan aneet baaba ween Jook ween didi. Ma alaŋ niiga agayu nɔɔnɔ. 29 Bar zin naana kaga nɔɔnɔ, eeci kakun naana ŋaatin. Nɔɔnɔ nɛɛn o itoonanan aneet.”

30 Zin giye nico orooŋit alaata ka kagamit nɔɔnɔ, bar akɔm eet ci anim kuum nɔɔnɔ, eeci ŋaan iiteni oninɛ kiiya. 31 Maje ɔl ci meel utuweec nɔɔnɔ, ma anɔ nɛ, “Ma dim tiŋeere ma aku Kiristo, agɔɔn kaal ci atɛɛt ɔl biye kujuk ci agɔɔn ɛɛti nici o?”

32 Mazi avɔ azii ɔl o Parici kɔlɛ aŋɔmɔt Yesu nɔkɔ, itoonit niigi kibeen alaat o ceez o lotento takirnya kɔɔt kagamit nɔɔnɔ. 33 Ma azi Yesu nɛ, “Ŋaan rak karomɛ ki igeet ŋintimiliny. Zin ŋaan kakɔ ŋaati baaba o itoonanan aneet. 34 Arooŋnyaŋ waanma niiga aneet, ma bar alaŋ ajowanaŋ, eeci ŋinti tiŋeere kaavɛ naana e alaŋ niiga animnyu ɔɔtɔ.”

35 Ma anɔ alaata o Juz niigi maany nɛ, “Ŋinḏaŋ ci dim arɔɔŋ niini ka kooyi zɛɛ ma alaŋ kanim naaga kojoktai nɔɔnɔ o? Arɔɔŋ bɔŋ kook loocowe o abaai ɔl ween Garik ka kook kɛdɛmɛz nɔɔgɔ? 36 Uyene rak azi nɛ, Katin karɔɔŋ naaga nɔɔnɔ, bar alaŋ kajowa. Ma bodo azi nɛ, Ma ŋinti ka kooyi niini o alaŋ kanim naaga kɔɔtɔ. Ma zɔɔz nici akati kɛŋ cinɛ gitaz?”

37 Mazi akɔ een iiten o aṯornɛkɛ lotɛn o adikir, itiŋa Yesu jena, ma azɔɔz molowe ci appe azi nɛ, “Mã alam eet ci aruk kɔr, anyek nɔɔnɔ kiiyayan ka kowodɛ. 38 Kiyo azi waragɛwi o Joowo nɛ, Mã anyak eet ci atuyan aneet, zinize cino ariik maama ci rogeto.” 39 Zin Yesu ŋina azɔɔz zɔɔz o akati Vɔŋiz o ka kanyek Jooi ɔl o atu nɔɔnɔ. Maje waanice Vɔŋizi ŋaan kanyozozek ɔl, eeci Yesu ŋaan buk kitiŋa daayiza ka kanyozozek nɔɔnɔ diŋdiŋɔni.

40 Mazi avɔ azii ɔl ogɛn zɔɔz o Yesu, izitɔ nɛ, “Didi ri ɛɛti nici nyakaŋan ci Joowo gi.” 41 Maje ɔl ogɛn anɔ nɛ, “Niini ri Kiristo gi.” Bar bodo ogɛn azi nɛ, “Alaŋ Kiristo ka kiiya Galiliya. 42 Azi waragɛwi o Joowo nɛ, Aku katin Kiristo dolene ci dɔl o Devid. Aritai zin katin niini kuture o kazi Bɛzilɛm baal abaai Devid e.” 43 Zin giye nico ɛŋɛrtɔ ɔl kɔrgɛna giye ci akati Yesu. 44 Ɔl ogɛn arɔɔŋ kagamit nɔɔnɔ, bar akɔm eet ci ataadek nɔɔnɔ aziit kagam.

45 Mazi avɔ amiiri takirnya, ɔɔt ijinit alaata o ceez o Joowo kibeen ɔl o Parici nɔɔgɔ enektek nɛ, “Alaŋaan anyaanu naa?”

46 Ma abɛdɛkɛ niigi nɔɔgɔ anek nɛ, “Ŋaan baal rɛɛn akɔm eet ci azɔɔz kiyo ɛɛti nici o.”

47 Ma abɛdɛkɛ ɔl o Parici nɔɔgɔ anek nɛ, “Alabawuŋ niini igeet buk. 48 Inoko alam eet codoi ŋaatinaaŋ karabɔŋ een alaate o Juz ci atu nɔɔnɔ tɔ? 49 Ma ɔl ci azii zɔɔz cin o alaŋ aga niigi lotinok o Mosis. Inoko zin niigi anyak toriin o Joowo.”

50 Ma anek ɛɛti codoi ŋaatineeŋ ci kazi Nikodimos baal rak akɔ ŋaati Yesu e nɔɔgɔ nɛ, 51 “Gɔɔn lotinowa ogaac alaŋ anyet kapaktek eet gerzitin maŋaan kiziiyit gi ci aduwa niini otoge onin ɛlɛ.”

52 Ma abɛdɛkɛ niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Awaaŋ! Een buk niina eet ci Galili? Kɛɛp zin di waragɛ o Joowo ka ga akɔm laadun nyakaŋan ci ka kiiya Galiliya.” 53 Enico azaantozek ɔl dook korogjok ugeecik.