1 Ma iinyaye niceke itoon alaani o Rom adikir kazi Agostos molok kook ole o loocok ogin dook ka keteyeede ɔl o abaak loocowe o abal niini dook zaara. 2 Akanai yeedinɛt ci zaaru noko iinyaye o ɛɛnɛ Kiriniyas alaan o abal looc o kazi Siriya. 3 Imiirtozek ni ɔl dook kuturyok ugeec ka gɔɔn ɛɛti kook kɛtɛyɛɛt zaar kuture onin ɛlɛ.

4 Itiŋa ni Josev kuture o kazi Nazarɛt abil looce o kazi Galili, ook kuture o kazi Bɛzilɛm looce o kazi Judiya ŋaabaal aritan alaani o kazi Devid e. Akɔ niini ŋinaante o, eeci een niini borit ci tatok o Devid. 5 Orkorit ni niini kibeen Meri o agam ka kiriyi. Maje Meri anyake. Avɔ niigi dook ka kɔɔt keteyeedit zaar ŋinaante. 6 Mazi avɔ arum Bɛzilɛm, amun Meri dole. 7 Otowa ni niini logo onin een abuu, ma abuŋ rumanɛn, ma abayek looc luwawa giye ceen taava gɔɔn ɛɛlni artɛ ci maalawu, eeci akɔm ŋinti ka kɔɔt kataŋguzɛ ḏoorya.

8 Ma iitene nice anyak ɔl ci tuwawinto ci gɔɔn abɛk ɛɛza baal looce nice tuuwa. 9 Ma akunak toonnyaiti ci Joowo nɔɔgɔ. Ma ayelzak Jooi nɔɔgɔ diŋdiŋɔn onin ŋaati atarani nɔɔgɔ baal, makacin ɔtɔŋɔltɛ niigi looc ɔrɔɔt ɛlɛ.

10 Bar anek toonnyaiti ci Joowo noko nɔɔgɔ nɛ, “Má aŋolinu looc gaga. Eeci kakunakuŋ ka kiiya kuduwayuŋ igeet zɔɔz ci abon ci ka katalɔi ɔl dook ɔrɔɔt. 11 Itiryai waanico kuture o Devid ruguzoiti cunooŋ. Niini Kiristo ween Manyi onai. 12 Gɔl zin ci ka agayi zɔɔz nico een didi nɛɛn ce. Ɔɔtɔ zɛɛ mazi ajowanu dole o abuŋe rumanɛn, ma abawonek taava o, nɔɔnɔ nɛɛn.”

13 Taman nɔkɔ anai toonnyawa ci Joowo meelik boyoŋyoŋ, ma aromonek toonnyai ona oowu e. Ma abene niigi dook anaat Jook azi nɛ, 14 “Kanaatit Jook o aavi tammu tadena. Abil ganɔn loota ole o arɛɛz niini.”

15 Mazi avɔ amiiri toonnyawa avɔ tammu tadena, izitɔ ɔl ci tuwawinto o nɛ, “Kɔɔtɔ di Bɛzilɛma ka kɔɔt kicinit gi ci agooni aduwaket Jooi o.”

16 Iyiiyit ni niigi ɔɔt Bɛzilɛma, ma avɔ ajowa Meri kibeen Josev. Maje dole abawonek looc taava. 17 Mazi avɔ acin ɔl ci tuwawinto noko dole, uduktak niigi Meri kibeen Josev zoozok ona aduwak nɔɔgɔ toonnyaiti o Joowo akati dole e dook. 18 Maje ɔl dook o azii kaal ci aduwa ɔl ci tuwawinto noko, abiir nɔɔgɔ ooti kaale nicoko ɔrɔɔt ɛlɛ. 19 Maje bar Meri abaaban kaal nicoko dook, ma azooni ziniza. 20 Ma amiiri ɔl o tuwawinto ŋaati abɛni beniinok ci anaati Jook kaale o azii kibeen kaale o acin niigi, eeci didi eelit tɔ ebaal aduwaki nɔɔgɔ toonnyaiti e.

21 Mazi adica dole iinya turge, eteedit ɔl nɔɔnɔ kul keere uneeŋ Juz. Ma akanek nɔɔnɔ zaar ci kazi Yesu ebaal aduwaki toonnyaiti o Joowo nɔɔgɔ iŋaan buk Meri kanyawɔ e.

22-24 Mazi izi iiten o gɔɔn avɔ ataabi ɔl Jook ŋaati aritan dole eo aduwan lotinowa o Mosis, ɔɔt Josev been Meri ceeze o Joowo ka kɔɔt kataabit Jook yɛɛlaye ceen ram karabɔŋ een joroye ceen ram ci yɛɛla o korgu. Ma buk avɔyi niigi dole ka kɔɔt kanycek nɔɔnɔ Jook eo ayeedinɛ lotinowe o Joowo azi nɛ, “Anycek lɔgɔz ween abuunya Jook ka kiziti niigi dɔl cigin aliŋliŋonek nɔɔnɔ.”

25-26 Maje waanice iinyaye niceke anyak eet ci kazi zaar nɛ Simiyan ci abaak Jerusalɛma. Niini eet ci abon, ma adiŋdiŋan Jook ɔrɔɔt. Ma aavi Vɔŋizi o Joowo ŋaatin, ma anek nɔɔnɔ nɛ, “Alaŋ niina adaai rak iŋaan cin Kiristo ween ruguzoi o ka kitoona Jooi.” Ma giye nico areyi waanice niini ka kicin ruguzoi o ka kiiya korogoz ɔl o Israyil. 27 Ma iitene nice ooyi Vɔŋizi o Joowo nɔɔnɔ ceeze o Joowo. Ma akɔ arumɔ niini ki Josev been Meri avɔyi niigi dole ceeze o Joowo ka kɔɔt kutuguzek nɔɔnɔ kaal o aduwa lotinowa o Joowo. 28 Ɔdɔŋ ni Simiyan dole azɛɛnɛ, ma anyek Jook zany azi nɛ, 29 “Manyi, Inoko nyan kadaak labak. Katalnɛ ɔrɔɔt, eeci utugu gi baal aterkedekan e. 30 Kicina naana keberene ogan ɛlɛ ruguzoi o itoona niina ka kiiya korogoz ɔl loota. 31 Utugu niina gi nico kicinit modɛna dook. 32 Ma ruguzoiti nici vooritin ci ka keyelek modɛn o alaŋ een Juz gɔl unun, ma anyaak ɔl o Israyil titinyɔn.”

33 Ma abiir Meri kibeen Josev ooti kaale ci aduwak Simiyan dole noko. 34 Ma amayuk Simiyan nɔɔgɔ, ma anek niini Meri nɛ, “Aŋɛra Jooi dole nico o ka kɔdɔŋ ɔl o agama nɔɔnɔ, ma iinanɛ ɔl o abor nɔɔnɔ ole o Juz. Ayelza tiŋeere niini Jook, ma bar abor nɔɔnɔ ɔl ci meel tiŋeere. 35 Zin giye nico abɔryai tiŋeere baabani o gɛrzɛ aroodi zinzeetine ci ɔl ci meel. Maje niina Meri giye nico katin akati culum ɔrɔɔt ɛlɛ kiyo anyei tuben ziniza o.”

36 Buk ŋinaante anyak ŋaa ceen matuwoc ceen nyakaŋan ci kazi zaar nɛ Ana. Niini tinati eet ci kazi Vanuwel ceen borit ci ɔl o kazi Acar. Ariyi ɔl nɔɔnɔ, ma anyak kibeen eet irkitok torgɛrɛm nɔkɔ adaak ɛɛti. 37 Ma aavi niini kizi bɔyɛ nɔkɔ irkitok eet wec ki tiin wec (84). Ma ŋaan kotoŋ niini ceez o Joowo been nɛɛn. Adiŋdiŋan gɔɔn niini Jook baalinok ki waazinok ŋaryiinta ŋaati alaŋ adayin. 38 Ma iitene ci baal anyaakɛ Josev ki Meri dole ceez o Joowo neke, iiya buk Ana oromozek nɔɔgɔ ŋinaante, ma anaat niini Jook Ma azɔɔz kaal ci akati dole. Aduwak niini kaal nicoko ɔl dook o arɛ Jook ka korogoz ɔl o Israyil.

39 Mazi avɔ adica Josev kibeen Meri kaal o aduwa lotinowa o Joowo dook, imiiriye niigi ɔɔt kuture uneeŋ kazi Nazarɛt abil looce o kazi Galili. 40 Maje dole iroktai juruŋ kɔdɔk ma agɛny ɔrɔɔt, ma aavi mayuwɛnɛt o Joowo ŋaatin.

41 Gɔɔn irkitok dook avɔ Josev kibeen Meri Jerusalɛma iitene o gɔɔn alotɛn ɔl o Juz ka kaadai niigi iiten baal avardaŋi toonnyaiti o Joowo ceezi ugeec e. 42 Mazi akɔ een Yesu irkitowa amɔtɔ ram, ooti Josev kibeen Meri nɔɔnɔ Jerusalɛma bodo eo gɔɔn avɔyi niigi laadun. 43 Mazi akɔ adicai iinya ci lotento noko, itiŋgaza niigi abada kɔrɔk. Maje bar tɛ Yesu otoŋozek looc Jerusalɛma calaŋ baatinɛ ki yaatin aga ŋaan aavi niini Jerusalɛma o. 44 Bar abaaban niigi anɔ nɛ, “Coma aavitɔ ole baal ɔrkɔra ki nɔɔgɔ noko.” Ma adica niigi iiten codoi calaŋ arumɔnɛ ki Yesu nɔkɔ zɛɛ makacin orooŋit niigi nɔɔnɔ ole ugeec een atenok kibeen ole ween laŋotigeec. 45 Ma ŋaan kojokta niigi nɔɔnɔ, ma vurta imiirtozek niigi Jerusalɛm ka kɔɔt korooŋit nɔɔnɔ ŋinaante. 46 Mazi avɔ adica niigi iinya iiyu rooŋinta, ivita ojokta nɔɔnɔ aromɛ kibeen ɔl o gɔɔn ademzek ɔl lotinok ceeze o Joowo. Aziirar niini nɔɔgɔ, ma buk ajin niini nɔɔgɔ zoozok. 47 Maje ɔl dook ci azii zoozok ci abarzek niini nɔɔgɔ gɛnyiza noko, abiir ooti ŋaatin ɔrɔɔt. 48 Mazi acin baatinɛ ki yaatin nɔɔnɔ aromɛ kibeen ɔl nicoko nɔkɔ, ibiirit buk nɔɔgɔ ooti ɔrɔɔt. Ma anek yaatinɛ nɔɔnɔ nɛ, “Dole onan, agooneket gi nico naa? Cin di, aneeta kibeen baatun aviryet zinzeeti ŋaatun ɔrɔɔt, ma kagenygenya karooŋnyin.”

49 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Kodi! Naa tɛ akɔ zɛɛ ma agenygenyu arooŋnyaŋ o? Alaŋ agawu kaavɛ naana ceeze o baaba ŋina o?” 50 Bar niigi alaŋ aga kɛŋ ci zɔɔz ci aduwa niini noko akati inin.

51 Enico uduna Yesu iiya orkorit ki nɔɔgɔ ɔɔt Nazarɛta. Ma azii niini nɔɔgɔ kaale o aduwak niigi nɔɔnɔ kutugu dook. Maje yaatinɛ azooni kaal nicoko dook ziniza. 52 Ma aroktai Yesu juruŋ, ma buk agɛny ɔrɔɔt. Ma atalnɛ Jooi kibeen ɔl buk ŋaatin.