1 Ma iitene oman abil Yesu liil o kazi Genezaret otoga. Ma avunak nɔɔnɔ ɔl ci meel zɛɛ ma ajukɔ, eeci arɔɔŋ niigi kiziiyit zɔɔz o Joowo. 2 Ma acin Yesu kavoolɛt ceen ram ɛɛl dɔwɔna. Maje ɔl ci detiinto o udunta ɔɔt otoonyit cabayɛt. 3 Ma akɔ Yesu atɔɔt kavoolete nicoko o Saiman. Ma anek Yesu nɔɔnɔ nɛ, “Toyooteyan di liil kɛdɛyai dɔwɔna kidicilim.” Aavu ni niini kavoola ŋinaante, ma adɛmɛz ɔl.

4 Mazi akɔ adotiz niini demziinta, enek Saiman nɛ, “Tɔyɔɔt kavool kook boloca ka ɔɔt ujuktek cabayɛt cugooc o liil ŋinaante ka agamit kuluk.”

5 Ma abɛdɛkɛ Saiman nɔɔnɔ anek nɛ, “Manyi, ŋaan ona kadetina baalin dook e, akɔm gi ci kagamana kina. Bar zin giye o aduwaket niina, ŋaan kacinana bodo.” 6 Mazi avɔ ajuk niigi cabayɛt didi, agamit kuluk ci meel ɔrɔɔt kook zɛɛ ma arɔɔŋ atɛɛt cabayɛt. 7 Makacin alakada niigi gɔnɔgi o aavtiz kavoole o abil dɔwɔna e ka kivita kitiritit nɔɔgɔ. Ma avu abitiz niigi kavoolɛt dook ramantiya tɔc ci arɔɔŋ adodɛ. 8 Mazi acin Saiman gi nico, iiya akati kozoŋti looc Yesu ŋuma, ma anek nɔɔnɔ nɛ, “Manyi, dɛyai ŋaatan, eeci keen naana eet ci gɛr oŋenu.”

9 Ma abiir Saiman kibeen gɔnɔgi ci ɔrkɔr ki nɔɔnɔ o ooti tɛt kuluge ci meelik agama niigi noko. 10 Buk Jemis kibeen Jɔn ween lɔgɔz o Zebedi o gɔɔn adete kibeen Saiman abiir ooti giye nico.

Ma anek Yesu Saiman nɛ, “Má anyei ŋoliin. Inoko alaŋaan bodo adeti niina kuluk, bar akatai waanico ka detek ɔl Jook.”

11 Utugurtak ni niigi kavoolɛt dɔwɔn, ma ŋinaante otoŋtek kaal ugeec dook looc, oneec Yesu.

12 Mazi akunak Yesu kutur oma, iiya ɛɛti ci amɔɔr mɔɔriz o gidaŋ ɔrɔɔt. Mazi acin niini Yesu, aavu loota kɔpɔkpɔk, ma ilalek nɔɔnɔ anek nɛ, “Manyi, Mã arooŋ rogozan kizi maya, rogozan.”

13 Ma adɔŋa Yesu aziit, ma uum nɔɔnɔ, ma anek nɛ, “Karooŋnyin rok. Inoko zin rogɔ.” Enico ɛlɛ urugun didi niini mɔɔrize onin.

14 Iricanek ni Yesu nɔɔnɔ enek nɛ, “Má akɔ aduwai eet oma gi nico, bar iyiik kataman bitɔ yelek ɛlɛ alaan o gɔɔn anyek Jook kaal o ataabi ɔl ka kagawin niini ineet obona. Biti zin buk taabinɛt o gɔɔn orogi ɛɛti mɔɔriza kiyo aduwa lotinowa o Mosis o, ka kagayin ɔl urugu didi.”

15 Bar enico adala kaviyawa o Yesu ŋinite dook ɔrɔɔt, ma avunak ɔl ci meel nɔɔnɔ ka kivita kiziiyit zoozok ogin, ka buk korogoztɛ niigi moorizowe ugeec. 16 Maje Yesu akɔ gɔɔn balala lak ci meelik gɛr, ka kook kaŋarowɔ ŋinaante niini doon.

17 Ma iitene oman adɛmɛz Yesu ɔl. Maje ɔl o kazi Parici kibeen ɔl o gɔɔn ademzek ɔl lotinok aavtiz buk niigi tɔ ŋinaante. Avu niigi kuturyowe o Galili dook ki kuturyowe o Judiya dook been Jerusalɛma. Maje Yesu arogoz ɔl o amɔɔr dɔyize o Vɔŋiz o Joowo. 18 Ivitak ni nɔɔnɔ ɔl ci adɔŋa eet ci ŋanyŋany kuwena. Arɔɔŋ niigi kooti nɔɔnɔ ŋaati Yesu ceeza eecitɔ, maje ɔl ceeza eecitɔ mɛɛlɛ gɛr. 19 Mazi acin niigi gɔl kaŋkaŋ nɔkɔ giye o meelini ɔl ceeza, otoodi eet ci amɔɔr noko ceez taden, ma avɔ abɔr ceez kuwet, ma abɔranɛ nɔɔnɔ ceez tadena kolocak looc ɔl kɔrgɛna ŋaati ona aavɛ Yesu o. 20 Mazi acin Yesu tuwɛn cineeŋ o, enek niini eet ci ŋanyŋany noko nɛ, “Laŋo, aaryai baciinowa ugune.”

21 Mazi azii ɔl o Parici e kibeen ɔl o demziinto zɔɔz nico, abaabanit niigi izitɔ nɛ, “Ma dim niini ŋɛnɛɛn ci aduwa zɔɔz ci ayayizi Jook noko? Ŋɛnɛɛn ci anim kaara baciinok? Aara ri baciinok Jooi doon. Amomoz ri ɛɛti nici Jook.”

22 Maje Yesu aga baabani cineeŋ o nɔkɔ, ma anek nɔɔgɔ nɛ, “Akɔ ma abaabanu kaal nicoko nɔkɔ o naa? 23 Mayo aboke jaŋ kenek nɛ, Aaryai baciinok ugune, yo da kenek nɛ, Tiŋa jena, tɔ? 24 Inoko zin abon kayelekuŋ naana Ŋɛɛrti Eeto kanyei dɔyiz ci kaaranɛ baciinok loota ŋina.”

Enek ni niini eet ci ŋanyŋany noko nɛ, “Kanekin nɛ, Tiŋa jena. Doma kuwen cun o. Bitɔ ɔlɔ.”

25 Enico ɛlɛ itiŋa ɛɛti o ŋanyŋany e jena nɔɔgɔ kɛbɛrɛn ŋina. Odoma kuwen onin ona ɔɔŋɛ e, ɔtɔɔ ŋaati anaati Jook, ook ɔlɔ. 26 Mazi acin niigi gi nico, ibiirit nɔɔgɔ dook ooti. Ma anaat Jook ŋoliinta, ma anɔ nɛ, “Kicinit zin kaal ci ateedet biye waanico.”

27 Ma vurta udun Yesu ceeza ook bitaala. Ma acin eet ci kazi Livai ci gɔɔn alot meeri aavi ŋaa onin gɔɔn aliŋliŋi. Ma anek Yesu nɔɔnɔ nɛ, “Nowawan.” 28 Ma iŋaaz Livai kodotek kaal ogin dook ki liŋliŋɔn onin buk looc, ma ano Yesu. 29 Ma akɔ agoonek Livai Yesu dayiin ci meelik ole onin, ma awa buk niini gɔnɔgi oogi ci meelik ole o meeryo been buk ɔl oogi. Ma avɔ azɔlɔ niigi dook ki Yesu. 30 Maje bar ɔl ogɛnɛ ole o Parici kibeen gɔnɔgi o gɔɔn ademzek ɔl lotinok o Mosis anyori giye nico, ma ajin niigi nuyak o Yesu anek nɛ, “Ma dim niiga azolonu ki ɔl ci alot meeri o been ɔl ci oŋenu o naa?”

31 Mazi azii Yesu gi nico, ɛbɛdɛkɛ niini nɔɔgɔ enek nɛ, “Gɔɔn ɔl ci akɔm mɔɔriz ŋaatineeŋ alaŋ arɔɔŋ akim. Bar zin gɔɔn arɔɔŋ akim ɔl o amɔɔr doon. 32 Alaŋ zin naana kakun o ka kiiya kotowa ɔl ci abon, bar kakunai ɔl o anyak baciinok ka keteedɔi niigi baciinok ugeec.”

33 Ma anek ɔl ogɛn Yesu nɛ, “Gɔɔn nuyawa o Jɔn ooŋ dayiin, ma aŋaryɛ ka kidiŋdiŋanit Jook. Buk nuyawa o Parici agɔɔn nɔkɔ. Maje bar nuyawa cugune o alaŋ agɔɔn nɔkɔ. Adake gɔɔn niigi, ma awodɛ iinya dook labak o naa?”

34 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Mã ŋaan ɛɛti o rociinto aavitɔ o, alaŋ rak bacowa ooŋ dayiin. 35 Bar zin tiŋeere ma iiya iiteni o aaryanɛ niini ŋaatineeŋ, enice ŋaan ooŋ niigi dayiin kibeen wodɛn.”

36 Ma aduwak Yesu nɔɔgɔ yabziin oma anek nɛ, “Akɔm laadun eet ci arɛɛc rum ci colai ka kubutani gɔn ci rɛɛn. Mã agɔɔn niini nɔkɔ, uulali koca niini rum ci colai o gaga nɔkɔ, eeci rum ci colai o kibeen gɔn ci rɛɛn o alaŋ aganɔ. 37 Akɔm buk eet ci arek iira buru ci rɛɛn. Mã agɔɔn niini nɔkɔ, adɛ koca iirana, ma alip buru kuḏuute iirana, ma akoloz niini iira kibeen buru buk. 38 Abon zin aronek iirana buru ci colai. 39 Inoko zin bar ɔl ogɛn arɛɛz demziin uneeŋ rɛɛn doon, ma alaŋ arɔɔŋ niigi demziin ci colai o. Anɔ niigi nɛ, Abon demziin onaaŋ rɛɛn.”