1 Ma iitene oman ademzek Yesu ɔl kaviyak o Joowo abon ceeze o Joowo. Ivitak ni nɔɔnɔ alaata o ceez o Joowo, ki ɔl o demziinto, been ɔl o adikir baayizo. 2 Ma avu anek nɛ, “Duwayet di, ma dɔyiz ci agɔɔnɛ kaal nicoko dook noko ajowa ŋaa? Ŋɛnɛɛn ci anyin ineet dɔyiz nico o?”

3-4 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Anycaŋ zin di buk kijinuŋ naana igeet. Baale dɔyizi o Jɔn o oonyi aku Joowa, yo aku da eete ci deer?”

5 Ŋinaanto adaŋtɔ niigi maany izitɔ nɛ, “Kayo kiziti nɛ? Mã kazi nɛ, Aku Joowa, azi koca nɛ, Alaŋ zin da baale atuyu Jɔn naa? 6 Bodo mã kazi nɛ, Aku ole ci deer, avacet koca kɔlɛ nici dook ageet biyɛnɛ zɛɛ ma kadaai, eeci atu niigi Jɔn anyek kizi nyakaŋan.”

7 Ɛbɛdɛkɛ ni niigi Yesu enektek nɛ, “Alaŋ kagaya ŋinti da akuni dɔyizi ci Jɔn o.”

8 Ma anek Yesu nɔɔgɔ nɛ, “Alaŋ zin buk naana kaduwakuŋ igeet dɔyizi can kagɔɔnɛ kaal nicoko dook o.”

9 Uduwak ni Yesu ɔl yabziin ci anek nɛ, “Anyak baale eet ci aḏowa kɛɛn ci amadi kɛbɛrɛ ɔrɔɔt ɛlɛ. Ma anyek niini ɔl oogi keevit mana nico ka ma abiir, ka keŋerit niini been nɔɔgɔ. Ɛɛrɔn ni niini ook ŋaati rɛɛn many. 10 Ma iinyaye o teedinto, itoonak niini gabaren cin ɔl o keevinto ka kiiya kooyɛkɛ nɔɔnɔ kɛbɛrɛ cigin. Bar ɔl ci keevinto noko uruyit gabaren nico, ma anyek nɔɔnɔ kimiire nɔkɔ kɔkɔm gi ci akɔyi. 11 Bodo akɔ itoona niini gabaren oma, bar ɔl ci keevinto noko ŋaan amɛna bodo aruk buk gabaren nico. Ma amomoz nɔɔnɔ ɔrɔɔt, ma anyek kimiire nɔkɔ kɔkɔm gi ci akɔyi. 12 Bodo aku itoonek niini nɔɔgɔ gabaren oma, ma avu aruk niigi nico ɔrɔɔt ɛlɛ zɛɛ ma atooyek bitaalin.

13 Abaabanun ni ɛɛti ci mano noko izi nɛ, “Kayo kutugu ku? Abon kitoonei nɔɔgɔ ŋɛɛran onan kareez ɛlɛ. Kaga nɔkɔ aŋole tiŋeere niigi nɔɔnɔ.”

14 Bar mazi avɔ acin ɔl ci keevinto noko nɔɔnɔ, izitɔ nɛ, “Nicini ŋɛɛrti eet o mano nɛɛn. Abon karuk nɔɔnɔ kadaak ka kaala ciginɛ o dook kizi cigaac.” 15 Agamit ni niigi nɔɔnɔ, ma avɔ aruk kadaak mana bawuca.”

Ma ajin Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Inoko zin tiŋeere ɛɛti ci mano noko aku agoonek ɔl nicoko naa? 16 Bar kanɛ aku tiŋeere niini, ma aku aruk ɔl ci keevinto noko kadaayitɔ, ma anyek mana ɔl oogi.”

Mazi azii ɔl yabziin nico, izitɔ nɛ, “Alaŋ ri bai abil nɔkɔ.”

17 Ɛgɛlɛm ni Yesu nɔɔgɔ, ma anek nɛ, “Mazi yo zɔɔz o ayeedi waragewe o Joowo akati naa? Azi niini nɛ, Ma bɛ o abor ɔl o gɔɔn ɛɛnyɛt ceezi biyɛnɛ, ma apɛz kizi gi ci labak, bar bɛ o titiny ɔrɔɔt kujuk biyɛn o eenycinto dook nɛɛn. 18 Ma ɛɛti ci iinak bɛ nici aduuli yivyiv. Maje ɛɛti ci iinak bɛ nico nɔɔnɔ uurti kututut.”

19 Ma arɔɔŋ ɔl o ademzek ɔl lotinok kibeen alaat o ceez o Joowo kagamit Yesu ziite nice, eeci aga niigi ariik niini nɔɔgɔ zooze nico, bar olla eeci aŋole niigi ɔl.

20 Orooŋit ni gɔl ci ka kagamti nɔɔnɔ. Ma avɔ atɔlɔk ɔl oogi guruci, ka kɔɔt kedetit Yesu ŋaati agɔɔni eleeti kizi ɔl ci abon, ka kalabta nɔɔnɔ kijinit kaal gɛnyiza zɛɛ mazi anyak gi ci gɛr aduwa, ka kooti nɔɔnɔ rooni alaane o Rom. 21 Ma avu anek roote nici Yesu nɛ, “Alaan o demziinto, kagayin naaga ineet kaala ci aduwa niini, ma ademez o dook kaal ci alɛɛmnyai. Ma akɔmnin ineet tɛl, bar ademez ɔl gɔl o Joowo een didi. 22 Inoko zin di duwayet. Mayo aganɔ ŋaati karuwɛki alaan o Rom meeri, yo akɔm da?”

23 Maje Yesu aga zɔɔz cineeŋ adɛti niigi nɔɔnɔ o nɔkɔ, ma anek nɔɔgɔ nɛ, 24 “Anycaŋ di gurucoc kicin. Ma riritɔni kibeen zaar ci anyak gurucoc nici o ci ŋɛnɛ?”

25 Ma abɛdɛkɛ niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Ci Sizar.”

Enek ni Yesu nɔɔgɔ nɛ, “Anycek zin Sizar kaal o akati nɔɔnɔ. Maje Jook anycek kaal o akati nɔɔnɔ.”

26 Buk enico ɔkɔm zɔɔz ci ka kagamti niigi nɔɔnɔ ɔl kɔrgɛna ŋina. Ma abiir nɔɔgɔ ooti zooze ci abarzek niini nɔɔgɔ o, olla kapaŋantɛ kɔkɔm gi ci aduwa.

27-28 Ma avunak ɔl ogɛn ole o kazi Sajuzi Yesu. Niigi ɔl o gɔɔn adaŋnye azi nɛ, Alaŋ bodo ɔl iŋaaz daayiza. Ma avu ajin niigi Yesu anek nɛ, “Alaan o demziinto, ayeedeket baale Mosis lotinɛt ci azi nɛ, Mã adaai ɛɛti ci ɔrɔcɔ maŋaan akɔm ŋaa cin o dɔl, abon gɔtɔnnya ci ŋaan arogi o anyak ŋaa cin o ka kitirak nɔɔnɔ dɔl. 29-30 Anyak zin baale ɔl ceen gɔtɔn een torgɛrɛm. Ɔrɔcɔ ni ceen abuu o, ma adaai iŋaan kitira dole. Iiya ni anyawun gɔtɔnnya ci anowɔ ki nɔɔnɔ o ŋaa, ma adaai buk nici iŋaan kitirak ŋaa dole. 31 Ma bodo buk aku agɔɔn gɔtɔnnya ceen kɔrgɛn o nɔkɔ. Ma akɔrkɔranɔn niigi dook ŋaa nɔkɔ zɛɛ been tir logote ceen tutur o. Ma adaai niigi dook kɔkɔm dɔl ci arita. 32 Ma vurta adaak buk ŋaa. 33 Mayo zin tiŋeere ma iŋaaz ɔl daayiza, ŋaa nici akati ŋɛnɛɛn giye o niigi dook torgɛrɛma anyakti ŋaa nico?”

34 Ma abarzek Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Arɔcɔ ɔl loota ŋina inoko o doon. 35 Maje bar ɔl o tiŋeere iŋaaz daayiza, ma avɔ rogete o abil been nɛɛn, alaŋ bodo niigi arɔcɔ. 36 Ma alaŋ buk bodo niigi adaai, eeci otobtɔ niigi ki toonnyak o Joowo. Iziti niigi dɔl ci Joowo giye o tiŋeere iŋaani niigi daayiza. 37 Ma ɔl o adaai iŋaaz bodo tiŋeere niigi daayiza. Uduwa baale Mosis gi nico waragewe o Joowo ŋaabaal acini niini lugurgoc o alanyit e. Ma awo niini Jook azi nɛ, Jook o Ibrayim, ki Aizak, been Jakob. 38 Ma kɛŋ ci zɔɔz nico akati gi o alaŋ ɛɛnɛ Jooi Jook ci ɔl ci adaai, bar niini Jook ci ɔl ci arogi, eeci ɔl dook ŋaatin arogi.”

39 Ma abɛkɛkɛ ɔl ogɛnɛ ole o ademzek ɔl lotinok nɔɔnɔ anek nɛ, “Alaan o demziinto, abarzeket gi ci abon.” 40 Azi nɔkɔ o, eeci otoŋole niigi nɔɔnɔ, ma alaŋaan arɔɔŋ kijinit niigi bodo nɔɔnɔ gi oma.

41 Ma ajin Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Ma dim gɔɔn niiga anonu nɛ, Kiristo niini katin dole ci dɔl o Devid o, ku? 42-43 Kajine o, eeci azi Devid alya waragewe onin beniinowu nɛ, Anek Jooi Manyi onan nɛ, Aavu libire can azo o zɛɛ ma kanyin ineet rocek modo ugun amarninin ineet looc zɔɔnɛ. 44 Mazi awo Devid niini alya Kiristo kizi Manyi cin o, ka zin bodo kizi dole ci dɔl cigin ku?”

45-46 Mazi ŋaan azii ɔl dook zɔɔz nico nɔkɔ, enek Yesu nuyak ogin nɛ, “Egenyit ole o ademzek ɔl lotinok. Arɛɛz niigi gɔɔn ŋaati aborcɛki rumanɛ ci alina, ma arɛɛz ŋaati azaawi ɔl nɔɔgɔ titinyɔnta ŋaati awɔyi golowɛ, ma gɔɔn avɔ arayek niigi eleeti lɛcɛrɛ o abon ceezine o lotento been vitɛnane o gɔɔn azɔli ɔl dayiin. 47 Ma buk gɔɔn avɔ aavtiz niigi ki ŋaai o bɔi ka kadakti nɔɔgɔ looc. Ma arɔɔt gerzitin uneeŋ ŋaati ajini Jook ŋinti wun kal kɔlɛ kɔrgɛna. Bar zin katin payiin cineeŋ gɛrzɛ ɔrɔɔt kujuk ɔl dook.”