1 Ma vurta itiŋa Yesu ook looce o kazi Judiya, ma akɔ abaayiz liil o kazi Jordan. Ma ŋinaante alotak kɔlɛ nɔɔnɔ bodo, ma adɛmɛz niini nɔɔgɔ eo gɔɔn adɛmzi ɔl laadun.

2 Ma avunak nɔɔnɔ ɔl ogɛn ole o Parici arɔɔŋ ka kicinta nɔɔnɔ. Ma ajin niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Mayo gɔɔn lotinowa ogaac aziiknek eet kɔtɔɔk ŋaa cin labak?”

3 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Ma da baale Mosis zooze nico anekuŋ nɛ?”

4 Ma azi niigi nɛ, “Aneket Mosis nɛ, Mã arɔɔŋ ɛɛti kɔtɔɔk ŋaa cin, abon labak, olla zin abon ayɛɛdak niini nɔɔnɔ waragɛ ci ŋeronto.”

5 Ma anek Yesu nɔɔgɔ nɛ, “Ayeedekuŋ Mosis zɔɔz nico o, eeci adoknuŋ igeet zinzeeti kak, ma alaŋ arooŋnyu iziiktɔ. 6 Maje laadun waanbaal ɛɛnycanɛ Jooi looc e, ɛɛnyca niini eet ci mac ki ŋaa. 7 Zin nici gi o gɔɔn ooŋni ɛɛti yaatin ki baatin, ma akɔ aromɛn ki ŋaa onin o nɛɛn. 8 Ma gole nico alaŋaan bodo niigi eegin ram, bar iziti ɛlɛ codoi ṯɔr nɔkɔ. 9 Zin giye o oromi Jooi ɔl nicoko kodoye, akɔm bodo eet ci deer ci ka kɛŋɛr nɔɔgɔ.”

10 Mazi avɔ aavtiz nuyawa ki Yesu niigi doon ceeza, ijinit niigi nɔɔnɔ kɛŋ ci zɔɔz nico. 11 Ma anek niini nɔɔgɔ nɛ, “Mã atɔɔk ɛɛti ŋaa cin, ma arɔca bodo ŋaa oma, adoma niini zoocmaz. 12 Buk mã aaryai ŋaa eete cin, ma akɔ arik bodo eete oman, adoma niini zoocmaz.”

13 Ŋinaanto anyaaktak ɔl ogɛnɛ Yesu dɔl ci miliny ka kamayuk niini nɔɔgɔ. Maje nuyawa bar agernyek ɔl nicoko kɛdɛyai. 14 Mazi acin Yesu gi nico, otobor nɔŋ, ma anek nuyak nɛ, “Anycek dɔl kivitayan aneet. Má alamnyu nɔɔgɔ, eeci baliin o Joowo abilnek ɔl ci anyek eleeti kiyo dɔlya ci miliny noko. 15 Didilɛ kaduwakuŋ igeet, ma ɛɛti calaŋ agama baliin o Joowo zinize onin kiyo dole o miliny o, alaŋ akɔ niini baliinte nico been nɛɛn.” 16 Ma alotek Yesu dɔl kɛŋ, ma ataadek nɔɔgɔ azɛɛn, ma amayuk.

17 Mazi iŋaaz Yesu keronnye onin, ivirak ɛɛti oman nɔɔnɔ, ma aku akani kozoŋti looc nɔɔnɔ kɛŋa. Ma ajin anek nɛ, “Gayoi o abona, mayo kutugu naa ka kojowa rogɛt o abil been nɛɛn?”

18 Ma ajin Yesu nɔɔnɔ anek nɛ, “Akɔ ma awuyan kizi eet ci kabona o naa? Akɔm eet ci abon. Jook doon ci abon. 19 Aga niina lotinok o Joowo azi nɛ, Má amony eet ci deer. Má adoma zoocmaz. Má agɔrzɛ. Má avoloŋ. Má adayɛ ɔl looc. Tɔŋɔlɛ baatun ki yaatun.”

20 Ma anek ɛɛti nici Yesu nɛ, “Gayoi, lotinok nicoko dook kazoonɛ baale kidiczɛta e laadun.”

21 Ma agɛlɛm Yesu nɔɔnɔ talniinta, ma anek nɛ, “Anyak zin gi codoi ṯɔr nɔkɔ ci abon agoon. Bitɔ taalɔi kaal ugun anyei dook ka ŋerek guruc ɔl o amaat, ka ija nowawan niina aneet. Ŋaan akɔ katin jowa niina arɔkzɛt tamma.”

22 Mazi azii ɛɛti nici zɔɔz nico, alaca ɛlɛ, ma awɔ ŋaati inoni ziniza gi nico ɔrɔɔt ɛlɛ, eeci anyak niini kaal ci meelik.

23 Ma agɛlɛm Yesu nuyak ogin, ma anek nɛ, “Ɔl ceen arɔk adɔi kak ŋaati avɔyi niigi baliinte o Joowo.”

24 Ma abiir nuyak ooti zooze nico. Bodo anek Yesu nɔɔgɔ nɛ, “Dɔl ogan, adɔi kak ŋaati akɔyi ɛɛti baliinte o Joowo. 25 Ɔl ceen arɔk adɔi ɔrɔɔt ŋaati avɔyi baliinte o Joowo kiyo alaŋ nyakale adunyonek nyibira ŋino vɔlɔŋ o.”

26 Enico mazi azii nuyawa gi nico, ibiirit nɔɔgɔ ooti ɔrɔɔt ɛlɛ, ma ajinɔ niigi maany anɔ nɛ, “Mazi yo ŋɛnɛɛn ci ka kɛɛlyai korok?”

27 Ma agɛlɛm Yesu nɔɔgɔ, ma anek nɛ, “Ma ɛɛti ci deer alaŋ anim korogoz ɛlɛ dɔyize cin doon, bar Jook nɛɛn o arogoz nɔɔnɔ, eeci kaala dook Joowa alaŋ adɔi.”

28 Itiŋa ni Pitɔr, ma anek Yesu nɛ, “Mazin yo naaga ci kotoŋteya kaal ogaacak dook looc, ma kivita kunuyin ineet, kakana inin?”

29-30 Ma anek Yesu nɔɔgɔ nɛ, “Didilɛ kaduwakuŋ igeet, ma ɛɛti ci ooŋ kɔrɔk cin, karabɔŋ een gɔtɔnɔgi ki ŋɔɔnɔgi, karabɔŋ een baatin ki yaatin, karabɔŋ een dɔl cigin, kibeen mana cin giye ci atuyan niini aneet, ki giye ci akati kaviyak o Joowo, ajowa niini loota ŋina kaal ci meelik kujuk kaal ci ooŋ niini o lak eet tur. Ajowa niini gɔtɔnɔgi, ŋɔɔnɔgi, yaatigin, dɔl been manɛɛn. Ma buk ajowa niini piryakzɛt liŋliŋonte nico, bar zin katin ŋaan ajowa niini rogɛt o abil been nɛɛn. 31 Ma ɔl o titiny inoko, eegin niigi katin kaal ci labak. Maje ɔl o cɛlbɛz inoko, katin niigi titinyɛ.”

32 Ma awɔ Yesu kibeen nuyak avɔ Jerusalɛma. Arayin niini nuyak ɔɔwa, maje nuyak baraŋɛ nɔɔgɔ zinzeeti nɔkɔ. Buk ɔl ci ano nɔɔnɔ o anyak ŋoliin. Ma awa bodo Yesu nuyak ogin amɔtɔ ramana ka kuduwak nɔɔgɔ doon kaal o ka kivitak nɔɔnɔ. 33 Ma anek nɔɔgɔ nɛ, “Iziiktɔ di! Inoko kavɔ naaga Jerusalɛma. Zin tiŋeere ŋinaante kakɔ kanyonei naana Ŋɛɛrti Eeto alaat o ceez o Joowo kibeen ɔl o demziinto. Ma avɔ apayekan niigi aneeta daayiz. Ma avoyan ole ween modɛn. 34 Ma avɔ ararnan ɔl nica aneet, ma oortekan amot, ma arukan nyaboyɛn, ma vurta ɔɔt ni uruktan kadaak. Bar zin iinyaye ceen iiyu, ŋaan kiŋaaz bodo daayiza.”

35 Ma avunak Jemis ki Jɔn ween lɔgɔz o Zebedi Yesu, ma avu ajin nɔɔnɔ anek nɛ, “Gayoi, karooŋnyin da tuguweyet gi ci karooŋnya ce.”

36 Ma ajin Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Arooŋnyaŋ kutuguweyuŋ naa?”

37 Ma anek niigi nɔɔnɔ nɛ, “Katin waanci aavɛ niina lecere unun alaazetu baliinte o Joowo titiny tammu tadena, karooŋnya koromtɛ naaga kibeen ineet ŋaati anyekɛ gɔɔn eet codoi ŋaatinaaŋ kaavu ineet aza, maje codoi aavi ineet kaŋeta.”

38 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Alaŋ agayu niiga gi ci ajinaŋ o. Animnyu kini niiga ipirta kiyo tiŋeere kakɔ kapirna naana o? Ma buk kini animnyu daayiz kiyo tiŋeere kakɔ kadaai naana o?”

39 Ma anek niigi nɔɔnɔ nɛ, “Ii, kanimnya labak.”

Ma anek Yesu nɔɔgɔ nɛ, “Ŋɛdɛt zin avɔ apirnanu kiyo tiŋeere kapirna naana o, ma avɔ adaaŋnu kiyo kakɔ kadaai naana o. 40 Bar zin gi ci ka kaavɛ ŋaatunooŋ ɛɛti codoi aneet aza, maje codoi aavi kaŋeta o, alaŋ een gi can ka kanyuŋ. Eeci ɛŋɛra Jooi ɔl ci ka kaavtiyɔ vitɛnane nicoko laadun.”

41 Mazi azii nuyawa ween amɔtɔ gi nico, otobortek niigi Jemis ki Jɔn nɔŋ. 42 Otowa ni Yesu nɔɔgɔ dook ŋaatodoi, ma anek nɛ, “Agayu niiga alaata o ɔl o alaŋ atu Jook, abal niigi ɔl ugeec dɔyiza. 43 Ma zin gi nici alaŋ ŋaatunooŋ abil nɔkɔ. Mã ɛɛti ci arɔɔŋ kizi titiny ŋaatunooŋ, abon niini een gabaren ci gonoginu. 44 Mã ɛɛti ci arɔɔŋ karayɛ ɔɔwa, abon niini een gabaren ci ɔl dook. 45 Eeci yo nuun een aneet ɛlɛ Ŋɛɛrti Eeto, alaŋ kakun ka kiiya kiliŋliŋtozeyan ɔl aneet, bar kakun ka kiliŋliŋozek nɔɔgɔ, ma kadaai ka korogoz ɔl ci meel.”

46 Ma bodo avunak niigi kutur o kazi Jeriko. Mazi awɔ Yesu kibeen nuyak ki kɔlɛ kuture nico, anyak eet ci ruben aavi gɔl kabanyca ŋinaante alaye. Kazi eet nico zaar nɛ Bartimeyas. Niini ŋɛɛrti eet ci kazi Timayos. 47 Mazi azii niini nici Yesu ween eet o Nazarɛt, ɛgɛrɛny izi nɛ, “Yesu ween ŋɛɛrti Devid, tiritan da!”

48 Ma agernyek ɔl ci meelik nɔɔnɔ ka kajawɔ. Bar enico agɛrɛny niini ɔrɔɔt ɛlɛ kujuk we azi nɛ, “Ŋɛɛrti Devid, tiritan da!”

49 Ibil ni Yesu, ma anek ɔl nɛ, “Utuyayaŋ di nɔɔnɔ kiiya.”

Ma avɔ awa niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Talɔ! Tiŋa je. Awoyin Yesu.” 50 Ma ajukek niini rum onin malkinto looc, ma iŋaaz jena taman, ma akunak Yesu.

51 Ma ajin Yesu nɔɔnɔ anek nɛ, “Arooŋ kutuguweyin naa?”

Ma abɛdɛkɛ niini noko nɔɔnɔ anek nɛ, “Gayoi, karooŋ kɔlan kɛbɛrɛ kicinɔ bodo.”

52 Ma anek Yesu nɔɔnɔ nɛ, “Bitɔ zin. Anyin tuwɛn unune ineet cinɔ.” Kataman nɔkɔ ɔkɔltɛ nɔɔnɔ kɛbɛrɛ oginɛ, ma ano niini Yesu gɔla.