5
Ananias laaua ma Safira
Tevana iaa teelaa se tanata, tana inoa ko Ananias. Laaua ma tana aavana, Safira, ni mee aaraa kerekere laaua ni tauia aaraa tama. Araa nei laaua hai aavana ku tuku laaua taratara ki taaohi a ia ni mane aa ku hookii aaraa mane raa ki naa aposol. Teenaa ki mee ake Peter kiaa ia, “Ananias, ai koe ku mee are ma ki hanatu Satan no usuusuhia koe ki hakarereesia TeAitu Tapu ka taaohi ki aaraa mane i oo mane ni too naa? Te saaita te kerekere naa seki tauia raa, teenaa se kerekere aau; aa te saaita te kerekere naa ni tauia raa, oo mane ni too raa ni mane aau. Ai koe ni maanatu are ma ki mee too vana naa? Koe ni see hakarereesia a koe se tamavare; koe ni hakarereesia a koe TeAtua!”
Te saaita koi Ananias ni lono i naa taratara nei raa, leiho lokoi a ia ki laro no mate. Naa tama hakkaatoa ni llono i te mee nei ni mattaku hakallika iloo. Teenaa oo ake iloo naa tama taane raa no miinia tana haitino ka saaua no tanumia.
See rooroa koi raa, te aavana Ananias raa ku uru ake, aa a ia naa ni see iloa i te vana ni mee ake naa. Teenaa vasiri ake iloo Peter, “Taratara mai, teenei ko te kooina katoo naa mane koorua ni too i te kerekere koorua ni tauia?”
Safira ki mee ake, “Uee, teenaa te kooina katoo maaua ni too.”
Teenaa ki mee ake Peter, “Ai koorua ma too aavana naa ni mannatu are ma ki haaiteria koorua TeAitu Tapu TeAriki? Naa taanata ni tanumia laatou too aavana raa ku ttuu mai i te tootoka raa ki saaua hoki koe ki haho!” 10 Te ffine naa ni leiho lokoi i te saaita naa no mate imua Peter. Naa tama taane raa ni uru ake no kkite maa te ffine raa ku mate, teenaa saaua iloo laatou te ffine naa no tanumia i te vasi tana aavana. 11 Naa tama hakkaatoa te lotu raa aa ma aaraa tama teelaa ni llono i te vana ni mee nei ni mattaku hakallika iloo
Naa aposol e hakassura naa mahi TeAtua
12 Naa aposol raa ni hakassura te lopo mahi TeAtua imua naa karamata te henua. Teenaa naa tama katoo e lotu raa ni kkutu iloto te Hakaseke i-taha Solomon. 13 Niaaina maa te henua ni taratara hakanau i laatou raa, ni see hai tama i naa tama see lotu raa ni mannatu ma ki hakauru atu no lotu laatou hakapaa. 14 Iaa turaa taanata ma naa haahine ni lotu i TeAriki ka oo ake no hakapaa ki te kaavena naa tama e lotu. 15 Naa tama i te kina naa ni kkite katoo i naa vana naa aposol naa e mee, teenaa ki sausau ake laatou naa tama e mmaki raa no hakamoe i naa moelana laatou i te ara, ki too te maru Peter i naa tama naa i ana laka ka hano. 16 E tammaki iloo naa tama ni oo ake i naa matakaaina e tauppiri ake ki Jerusalem, teenaa e oo ake ma naa tama e mmaki aa ma naa tama e tauria naa tippua hakallika; naa tama naa ni haia katoo no taukalleka.
Naa aposol raa ku mee pakavaina
17 Teenaa te Maatua Hakamau raa ma naa tama e heheuna maa ia, teenaa ni tama i te kaavena naa Sadiusi, ni ffuri no manava haaeo i naa aposol. 18 Naa tama naa ni tauhia laatou naa aposol naa no ponotia ki loto te hare karapusi. 19 Araa nei te ensol TeAtua raa ni tarakina a ia naa tootoka te hare karapusi raa i te poo naa no hakauruhia naa aposol raa ki haho. Teenaa te ensol raa ki mee ake peelaa ki laatou, 20 “Kootou oo no ttuu iloto te Hare Tapu raa aa kootou ku hakaea ki te henua i naa tiputipu te ora hoou nei.” 21 Naa aposol raa ni hakannoo ki naa taratara te ensol naa. Teenaa naa tama naa ni oo atu ki loto te Hare Tapu raa i te tahaata naa no kaamata te akonaki te henua.
Te saaita te Maatua Hakamau raa ni ttae ake ma naa tama e heheuna ma ia raa, kkave iloo laatou kaunaki ki naa tama hakamaatua katoo i te kanohenua Israel ki oo ake ki nnoho laatou no taratara. Ki oti raa kkave iloo laatou taratara ki naa tama e roorosi te hare karapusi raa ki too ake naa aposol. 22 Tevana iaa i te saaita naa tama ni heunatia laatou raa ni ttae atu ki te hare karapusi raa, naa tama naa ni see llave i naa aposol. Teenaa ahe iloo naa tama naa no taratara ake peelaa ki naa tama i te Kansol, 23 “I te saaita maatou ni ttae atu raa, te hare karapusi naa e ppui hakanniti iloo aa naa wasi raa hakkaatoa e ttuu ka roorosi i naa tootoka; tevana iaa i te saaita maatou ni tarakina maatou te tootoka raa, maatou ni see hai tama ni kkite iloto te hare!” 24 Te saaita te hakamau naa wasi te Hare Tapu aa ma naa maatua hakamaatua raa ni llono i te mee nei raa, laatou ni hakatuu nataa iloo i te vana ku mee i naa aposol naa. 25 Teenaa uru ake iloo te tanata tokotasi no mee ake peelaa ki laatou, “Kootou hakannoo! Naa tama ni ponotia kootou ki loto te hare karapusi raa e ttuu i te saaita nei iloto te Hare Tapu ka akonaki te henua.” 26 Teenaa masike iloo te hakamau naa wasi raa no hano ma naa tama e heheuna ma ia raa no too ake naa aposol. Naa aposol raa ni too ake hakaraaoi iloo laatou, i te aa i laatou ni mattaku maa laatou ma ki tauatia naa tama i te kina naa ki naa hatu.
27 Naa aposol raa ni too ake naa tama naa no hakatuuria iloo imua te Kansol, teenaa ki vasirisiri ake te Maatua Hakamau raa ki laatou, 28 “Kootou ni puuia maatou ki see hakaea ki te henua iloto te inoa te tama nei, aa kootou mmata i te vana kootou ni mee naa! Naa taratara naa ku oti te hakatereina kootou ki naa kina hakkaatoa iloto Jerusalem, aa kootou e mee maa teenei ko maatou nei ni mee ma ki taia maatou ttama naa!”Mt 27.25
29 Peter ma aaraa aposol ki hakaahe ake, “Maatou see lavaa te hakannoo ki ni tama. Maatou e hakannoo koi ki TeAtua. 30 Kootou ni tuukia kootou Jesus no mate i aruna te kros, tevana iaa a Ia ni hakamasikeria hoki te Atua naa tippuna taatou raa i te mate. 31 TeAtua ni saaua a Ia te tama naa no hakanoho i tana vasi hakamaatau ma se Tuku aa maa ko te Tama e hakasao taatou, te kanohenua Israel, teenaa ki lavaa taatou te ffuri naa manava taatou aa ki uiia naa haisara taatou. 32 Maatou nei ko naa tama e tarataraina maatou naa vana TeAtua ni mee nei, aa TeAitu Tapu hoki e taratara i naa vana nei. Teenaa TeAtua e hookii TeAitu Tapu raa ki naa tama e hakannoo ki ana taratara.”
33 Te saaita te Kansol raa ni llono i naa taratara nei raa, naa tama naa ni lloto iloo. Laatou ni fiffai ma ki taaia laatou naa aposol raa ki mmate. 34 Araa nei te Faarisi tokotasi, tana inoa ko Gamaliel, a ia naa se tisa naa Loo aa e haia te henua ma se tama hakamaatua, ni masike no tuu imua te Kansol raa no vanaake ki naa tama laatou naa ki toa naa aposol raa no haia ki ttari mai i haho. 35 Teenaa ki mee ake ia peelaa ki naa tama laatou i te Kansol, “Kootou naa tama Israel nei. Poopoo tonu i te mee kootou e mee ki mee ki naa tama naa. 36 Kootou e illoa maa naa setau koi peelaa raa e mee te tama, tana inoa ko Tiudas, ni sare ka meemee ki te henua maa ia se hakamau. Teelaa se haa naa rau naa taanata ni tautari atu ki te tama naa. Tevana iaa te tama naa ni taia no mate no masseu huri naa tama e tautari kiaa ia naa no seai hakaoti te kaavena naa. Teenaa mate iloo te vana te tama naa ni mee naa. 37 Kimuri koi raa, i te ssao te henua ni hakatuutuu naa inoa laatou iloto te laupepa te kaaman raa, Judas, te tama haka Galilee raa ni hakasura iho no tautari atu hoki te lopo tama kiaa ia. Tevana iaa a ia hoki ni taia no mate, aa naa tama hakkaatoa ni tautari atu kiaa ia naa ni masseu huri hoki ki naa kina. 38 Aa teenei e mee atu ai nau ki kootou. Kootou tiiake naa tama naa ki oo! Ki mee maa naa vana naa tama naa e hai raa e tautari koi ki te hakataakoto te tamavare te maarama nei raa, naa vana naa ma ki oo koi no seai. 39 Tevana iaa ki mee maa teenaa ni vana e oomai i TeAtua raa, naa tama naa ma ki see lavaa kootou te puuia. Kootou ma ki kkite maa teelaa ko TeAtua raa e hetaa kootou!”
Teenaa te Kansol raa ni tuku ki naa taratara Gamaliel. 40 Naa aposol raa ni hakaahea ake hoki naa hakamau raa ki hare no sarua, araa puuia iloo laatou naa tama naa ki seai iloo ki taratara iloto te inoa Jesus, teenaa tiiake iloo laatou naa aposol naa ka oo. 41 Te saaita naa aposol naa ni uru ki haho, naa tama naa ni fiaffia iloo. I te aa i laatou e haia hakallikaina raa i laatou e tautari i Jesus. 42 Aa i naa aso hakkaatoa raa, naa aposol raa ni akonaki ka hakaea peenaa te Lono Taukareka i Jesus te Mesaea raa iloto te Hare Tapu aa iloto naa hare te henua.

5.28 Mt 27.25