MARK
TE LONO TAUKAREKA I NAA TARATARA MARK
TE HAKATAAKOTO TE LAUPEPA NEI
Te Lono Taukareka i naa taratara Mark e kaamata maa teenei ko “te Lono Taukareka i Jesus Christ, te Tama TeAtua.” Jesus e tarataraina ma se tama e sosorina tautari ki ana taratara e mee, aa e tarataraina hoki ma se tama hakamaatua. Te tiputipu nei e hakailotia i ana akonaki e kauake ki te henua, i ana haimahi i aruna naa tippua hakallika, aa i ana lavaa te uii naa haisara te henua. Jesus maraa e taratara maa ia ko te Tama te Henua, teelaa ni au no mate ki hakasaoria te henua i naa mahi te haisara.
Mark e taratara tonu aa see kkapo i ana kaumai te lono i Jesus, aa e taratara haimahi i naa vana Jesus ni mee, see mee maa e taratara koi i naa taratara aa ma naa akonaki Jesus ni kauake ki te henua. Ttama ni sissii te laupepa nei e kaamata no taratara i te au ana John te Baptis, aa i te saaita Jesus ni too te hakaukau tapu ka usuusuhia Satan. Ki oti raa a ia ku hano tonu no taratara i te saaita Jesus ni kaamata ana heuna no akonaki te henua ka hakamasike naa tama e mmaki. I loto ana heuna naa raa, naa tama e tautari i Jesus naa ni kaamata no illoa hakaraaoi iloo iaa Ia, tevana iaa naa tama see fiffai kiaa Ia raa ni ffuri no mee te kau vana e hakallika kiaa la. Te hakaoti ana naa taratara te laupepa nei e taratara i naa vana ni ssura i naa aso hakaoti Jesus i tana noho ni noho i te maarama nei. Naa taratara naa e hakatahito ki tana saaita ni tuukia ki te kros aa i tana masike mai ana i te mate.
Naa taratara hakaoti i te Lono Taukareka nei, teelaa e hakamaatinoria ki naa mak peenei raa [ ... ], e tammaki naa tama e hai maa teenaa ni taratara telaa tama, seai ma ko ttama ni sissii te laupepa nei.
Naa takkoto naa taratara iloto te laupepa nei
Te kaamata te Lono Taukareka 1.1–13
Jesus e mee ana heuna iloto Galilee 1.14—9.50
E kaamata i Galilee no tae ki Jerusalem 10.1–52
Te wiki hakaoti Jesus i Jerusalem aa ma naa matakaaina e tauppiri ki Jerusalem 11.1—15.47
Jesus ku masike i te mate 16.1–8
Te saaita TeAriki ni hakasura ki ana disaipol aa tana saaita ni ahe ki te lani 16.9–20
1
John te Baptis e hakaea naa taratara TeAtua
(Mt 3.1-12; Lk 3.1-18; Jn 1.19-28)
1 Te Lono Taukareka i Jesus Christ, te Tama TeAtua raa, e kaamata peenei. 2 Isaiah, te pure TeAtua, ni sissii peelaa, “TeAtua e taratara peenei, ‘Nau ma ki heuna taku pure raa ki hano imua aau no penapena mai hakaoti too ara.’✡Mal 3.1 3 E mee te tama e tanitani varo mai iloto mouku,
‘Penapena mai hakaoti te ara TeAriki;
hakatonu tana ara ma ki au raa ki tonu!’ ”✡Is 40.3 (LXX)
4 Teenaa hakasura mai iloo John i mouku no sare hakaukau tapu te henua ka hakaea ake peelaa, “Kootou tiiake naa haisara kootou naa aa kootou ku mee ki hakaukau tapu ina kootou, ki uiia naa haisara kootou TeAtua.” 5 E tammaki naa tama i naa matakaaina iloto Judea aa ma naa tama i Jerusalem ni oo ake no hakannoo ki John. Naa tama naa ni oo atu no hakaari naa haisara laatou, teenaa huri atu iloo John no hakaukau tapu ina laatou iloto te Riva Jordan.
6 John e hakao ki naa hekau e llana ki naa huruhuru naa kamol, aa e tuu ki te ttuu e pena ki te kiri te manu; a ia e kai ki naa hani te vao aa ma naa manu e mee pee ko naa tama te laanui.✡2 Kgs 1.8 7 A Ia ni hakaea ki naa tama raa peelaa, “Te tanata ma ki au imuri aaku raa e hakamaatua are iaa nau, aa nau nei iloo see tau te suru atu no veetea naa uka ana taka. 8 Kootou e hakaukau tapu ina a nau ki te vai, a ia iaa ma ki au no hakaukau tapu ina kootou ki TeAitu Tapu.”
Te saaita Jesus ni hakaukau tapu ina, aa tana saaita ni usuusuhia Satan
(Mt 3.13—4.11; Lk 3.21-22; 4.1-13)
9 See rooroa koi raa, Jesus ni hanake i Nazareth, teenaa te matakaaina iloto Galilee. Teenaa a Ia ni hakaukau tapu ina hoki John iloto te Riva Jordan. 10 Saaita lokoi Jesus ni masike ake i te vai raa, a Ia ni kite i naa taaraki ake te lani ka hano iho TeAitu raa ma se rupe no takoto iaa Ia. 11 Teenaa taratara iho iloo te reo raa i te lani peelaa, “Koe naa ko taku Tama e llee ai taku manava; nau e hiahia iloo iaa koe.”✡Gen 22.2; Ps 2.7; Is 42.1; Mt 3.17; 12.18; Mk 9.7; Lk 3.22
12 I te saaita naa lokoi raa a Ia ni usuhia TeAitu raa ki hano ki loto mouku, 13 ka noho ai iloo naa aso e matahaa, aa i tana saaita ni taka vaaroto mouku raa, a Ia ni usuusuhia peenaa Satan ki tahuri tana manava. A Ia ni taka ma naa manu vao e kaittama, tevana iaa naa ensol raa ni mmata ake kiaa Ia.
Naa disaipol mua Jesus
(Mt 4.12-22; Lk 4.14-15; 5.1-11)
14 Te saaita John ni oti te ponotia ki loto te hare karapusi raa, Jesus ni hano no hakaea te Lono Taukareka TeAtua raa i Galilee. 15 Aa Ia ni hakaea peelaa ki naa tama i te kina naa, “Te aso raa ku tae mai, teenaa te Nohorana TeAtua raa ku saaita mai koi! Kootou tiiake naa haisara kootou naa, aa kootou ku hakataakoto tonu i te Lono Taukareka TeAtua!”✡Mt 3.2
16 I te aso tokotasi raa, Jesus ni sasare vaatai te Namo Galilee no kite iloo i te haanau Simon laaua ma Peter, e puipui ika ki te kupena. 17 Jesus ki mee ake ki laaua, “Koorua oomai no tautari kiaa nau, ki ako ina koorua i te haanota tama.” 18 Te takarua naa ni tiiake naa kupena laaua naa i te saaita naa lokoi, no oo atu vaamuri Jesus.
19 Jesus ni sare atu kimua hakamaarie no kite iloo i telaa haanau, James laaua ma John, naa tama Sebedii. Te takarua raa e nnoho iloto laaua poti raa ka onoono naa kupena laaua. 20 I te saaita koi Jesus ni kite i te takarua naa raa, kannake iloo ki laaua ki oo ake. Te takarua naa ni massike no tiiake iloo laaua tamana, Sebedii, ka noho iloto te poti ma naa tama ni tauia laatou ki hahaanota hakapaa laatou, aa laaua iaa ku oo vaamuri Jesus.
Te tanata e tauria te tipua
(Lk 4.31-37)
21 Jesus ma ana disaipol raa ni oo no ttae iloo ki te matakaaina Capernaum, teenaa i te aso te Sabat raa, Jesus ni hano ki te hare lotu naa Jew raa no kaamata te akonaki naa tama. 22 Naa tama ni hakannoo kiaa Ia raa ni oho iloo i te mattoni ana taratara, see mee pee ko naa tisa naa Loo. Ana taratara e kauake raa ni taratara hakamaatua iloo.✡Mt 7.28-29
23 E mee te tanata e tauria te tipua e noho iloto te hare lotu naa. Teenaa te tanata naa ni masike no tanitani varo peelaa ki Jesus, 24 “Jesus te tama i Nazareth, se aa taau e mee i maatou? E aa? Koe e au no taaia maatou? Nau e iloa iaa koe, koe naa ko te Tama e tapu TeAtua!”
25 Teenaa ki varo ake Jesus, “Ppui too pukua aa koe ku hakataha i ttama naa!”
26 Te tipua e tau i te tanata raa ni llea ka kappisi ana varo, araa uru mai iloo ki taha. 27 Naa tama i te kina naa ni oho iloo ka vasirisiri ki laatou soko laatou, “Teenei se aa ku mee peenei? E aa? Teenei ni akonaki hoou? Teenei se tama hakamaatua iloo, teenei e hakannoo ai naa tippua raa ki ana taratara!”
28 Teenaa te lono i naa vana Jesus e mee naa ni tere ki naa kina hakkaatoa iloto Galilee.
Jesus e haia a Ia te lopo tama e mmaki no taukalleka.
(Mt 8.14-17; Lk 4.38-41)
29 Jesus aa ma ana disaipol raa ni massike i te hare lotu raa ka oo tonu iloo ki te hare Simon laaua ma Andrew, teenaa James laaua ma John ni oo laatou hakapaa. 30 Te hinaona ffine Simon raa e moe ka makallilliri i ana moelana i hare. I te saaita lokoi Jesus ni tae atu raa, naa tama raa ni taratara ake i te maki te ffine naa. 31 Teenaa hanatu iloo Jesus ki te ffine naa no taaohi tana rima no hakamasike ki aruna. Te makallii raa ni mahana i te ffine naa, teenaa masike iloo ia no kaamata te tattaa naa kaikai laatou.
32 Te laasuru naa, te saaita te laa ni suru raa, te henua ni too ake naa maki hakkaatoa aa ma naa tama e tauria naa tippua raa ki Jesus. 33 Te kanohenua te matakaaina naa ni kkutu ake katoo i haho te tootoka te hare. 34 Jesus ni haia a Ia te lopo tama e mmaki i te kau maki no taukalleka, aa naa tama e tauria naa tippua raa ni haia a Ia hoki no taukalleka. Teenaa naa tippua ni tau i naa tama naa ni puuia a Ia ki see taratara, i naa tippua naa e illoa i aa Ia.
Jesus e hakaea naa taratara TeAtua i Galilee
(Lk 4.42-44)
35 I te tahaata poo, te saaita te laa seki sopo raa, Jesus ni maahuru no hano ki te kina see hai tama i taha te matakaaina naa no taku. 36 Teenaa Simon ma naa tama e ttaka laatou naa ni oo no sessee i aa Ia. 37 Saaita naa tama naa ni llave iaa Ia raa, naa tama naa ki mee ake, “Te henua katoo e sessee i aa koe.”
38 Jesus ki mee ake, “Taatou ki oo ki aaraa matakaaina i te kina nei. Nau e mee ki hakaea te Lono Taukareka raa ki naa tama naa hoki, i teenaa ko aku heuna e au no mee.”
39 Teenaa hakataka iloo Ia vaaroto naa matakaaina hakkaatoa iloto Galilee, ka hakaea naa taratara TeAtua iloto naa hare lotu naa Jew, aa ka hanahana naa tippua e tau i naa tama i naa kina naa.✡Mt 4.23; 9.35
Te tanata e maki e haia Jesus no taukareka
(Mt 8.1-4; Lk 5.12-16)
40 Te tanata tokotasi e haia te leprosi ni hanake no tuu ki ana turi imua Jesus no mee ake, “Ki mee koe e hiihai, koe ku au no hakamaaramatia taku haitino.”
41 Jesus ni aroha iloo i te tanata naa, teenaa haaroo atu iloo tana rima no ppaa i aa ia ka mee ake peelaa, “Nau e hiihai. Koe ku taukareka!” 42 Te kiri ppara raa ni seai no maarama mai lokoi te haitino te tanata. 43 Teenaa heunatia iloo Ia te tanata raa ki hano, ka hakaapo ake tana taratara peelaa kiaa ia, 44 “Koe see hakaari ki se tama ma koe ni haia a nau no taukareka. Tere tonu ki te maatua te hare lotu raa no mee ki mmata ia i aa koe; aa ki kkite te henua ma koe ku taukareka raa, koe ku hakaara ni mee maau ki TeAtua ki hakamaarama too haitino, tautari ki naa taratara Moses ni kauatu.”✡Lev 14.1-32
45 Tevana iaa te tanata naa ni hano no sare taratara ki naa tama hakkaatoa i te vana Jesus ni mee kiaa ia. Teenaa ki see lavaa ai Jesus te hano ki naa kina te henua e nnoho ai; a Ia ni taka ki naa kina teelaa see nohoria te henua, iaa te henua ni oo atu i naa matakaaina katoo no mmata i aa Ia i tana kina e noho naa.