PHILIPPIANS
TE PAS PAUL KI NAA TAMA TE LOTU I FILIPAI
TE HAKATAAKOTO TE PAS NEI
Te pas Paul ki naa tama i Filipai ni sissii ki naa tama te lotu mua Paul ni hakamasike i Masedonia; teenaa se matakaaina e takoto i laro te roorosi te kaaman Rome. Te aposol nei ni sissii tana pas nei i tana saaita ni moe iloto te hare karapusi. I te saaita naa raa, aaraa tama e lotu laatou hakapaa ni ffuri no taratara hakallika iaa ia, teenaa tana manava ni hakallika iloo i te kau taratara hakalellesi ku tarataraina iloto te lotu i Filipai. Tevana iaa iloto te pas nei raa, Paul e taratara i tana hiahia aa i te taukareka tana manava, i aa ia e iloa hakaraaoi iloo i Jesus Christ.
Paul ni maanatu ki sissii tana pas nei ki naa tama te lotu i Filipai ki taratara ake i tana hiahia, i naa tama naa ni kkave ake ana mane i tana saaita ni noho see hai mee. I loto tana pas nei raa, Paul e hai ake ki naa tama naa ki seai iloo ki tiiake naa lotu laatou. Laatou ki see ssopo naa manava laatou maa i aa ia e moe iloto te hare karapusi, aa maa i naa haaeo e ttiri i laatou. A ia e hai atu ki ttaka laatou ma te tiputipu Jesus e meemee seemuu, aa ki see sosorina tautari naa tama naa ki naa vana hakatannata laatou e oti manava ai. A ia e hakasua ake ki naa tama naa maa te ora laatou iloto Jesus Christ raa, teenaa se taukareka e hookina ake TeAtua i tana manava aroha i laatou. Te ora naa ni hookina ake TeAtua i laatou e lotu maaoni; see mee maa i laatou ni tautari ki naa Loo naa Jew. Paul e sissii no taratara ake i te hiahia ma te laaoi TeAtua e hookii ki naa tama e ttaka ma Christ.
Te pas nei e llasi ana taratara i naa tiputipu pee ko te manava hiahia, manava see ppore, te nnoho ma te manava tokotasi, aa te nnoho hakalavatoa iloto te lotu ma te ora naa tama TeAtua. Te pas nei e taratara hoki i te llee te manava Paul i naa tama TeAtua e nnoho i Filipai.
Naa takkoto naa taratara iloto te pas nei
Te hakataakoto te pas nei 1.1–11
Naa vana ni ssura i Paul 1.12-26
Te ora iloto Christ 1.27—2.18
Naa vana ki haia Timothy ma Epafroditus 2.19–30
Naa taratara hakaapo i naa tama hakallika ma naa haaeo ma ki ssura 3.1—4.9
Paul ma ana soa i Filipai 4.10–20
Naa taratara hakaoti 4.21–23
1
1 A nau Paul, maaua ma Timothy ni tama e heheuna maa Jesus Christ.✡Acts 16.12
Maaua e sissii atu te pas nei ki kootou naa tama hakkaatoa TeAtua e nnoho i Filipai, kootou naa tama e hakatina i Jesus Christ, aa ma naa tama hakamaatua te lotu ma naa tama e tokonaki ki naa heuna te lotu:
2 Nau e taku maa TeAtua taatou Tamana, ma TeAriki Jesus Christ ki roorosi hakaraaoi ki kootou ki nnoho laaoi kootou.
Paul e taku maa naa tama i Filipai
3 Nau maraa e taratara hiahia i taku Atua i te kau saaita nau e maanatu ki kootou; 4 aa i te kau saaita nau e taku maa kootou raa, nau e taku ka hiahia 5 i te ara kootou ni tokonaki mai kiaa nau i aku hakaea te Lono Taukareka, kaamata mai iloo i te aso mua no tae mai ki te ssao nei. 6 Nau e iloa hakaraaoi iloo maa TeAtua, Ttama ni kaamata te heheuna taukareka iloto naa ora kootou, ma ki heheuna peenaa i kootou ki ttonu hakaoti naa ora kootou i te aso Jesus Christ ma ki ahemai. 7 Kootou e takkoto peenaa iloto taku hatumanava, teenaa e hanotonu koi ma te llee taku manava i kootou. I te aa i kootou ni tokonaki hakapaa mai kiaa nau i te heuna TeAtua ni kaumai kiaa nau i te saaita nei, i aa nau e moe iloto te hare karapusi nei aa i taku saaita hoki ni taka i haho ka hakaea te hakamaaoni te Lono Taukareka ki illoa hakaraaoi naa tama e lotu. 8 TeAtua e iloa iaa nau, aa e lavaa te taratara atu maa nau e taratara maaoni, teenaa i taku saaita e taratara ma te llee taku manava i kootou nei raa, teenaa se tiputipu e au i te manava Jesus Christ tana tino.
9 Nau e taku peelaa maa te manava laaoi kootou i telaa tama ki tipu ake lokoi, teenaa ki illoa maaoni kootou i te tiputipu e tonu aa ki hakamattoni kootou i naa vana kootou e hai. 10 Teenaa ki ilotia kootou te tiputipu teelaa e taukareka. Aa i te aso Christ ma ki ahemai raa, naa ora kootou ma ki mataffua aa kootou ma ki see hai sara. 11 Naa ora kootou ma ki kaatoa ki naa tiputtipu e ttonu maaoni teelaa Jesus Christ soko Ia e lavaa te kauatu. Naa vana nei e ssura ki hakanau te henua i te haimahi TeAtua.
Te ora maaoni e taka ma Christ
12 Aku taaina ma aku kave nei, nau e hiihai maa kootou ki illoa maa te lopo tama ni usuhia ka oomai no illoa hakaraaoi iloo i te Lono Taukareka i laatou ni kkite i naa vana ni ssura iaa nau. 13 I te saaita nei raa, naa wasi katoo i te hare karapusi nei ma aaraa tama hakkaatoa i te kina nei ku illoa maa nau e tauhia i te hare karapusi nei i aa nau se tama e heheuna maa Christ.✡Acts 28.30 14 Aa i aa nau e moe i te hare karapusi nei raa, te mahi ana naa taaina ma naa kave taatou ku ffuri no taaohi hakaraaoi iloo ki naa hakataakoto laatou i TeAriki. Teenaa te see ppore laatou naa e tipu ake lokoi i naa saaita laatou e hakaea naa taratara TeAtua.
15 Ni maaoni, aaraa tama i laatou ni hakaea naa tiputipu Christ i laatou e manava hakallika iaa nau, aa naa tama naa e mee koi ma ki hakatauttau laatou ma aaraa tama. Aaraa tama iaa e hakaea ma te hakataakoto e tonu maaoni. 16 Naa tama naa e hakaea te Lono Taukareka raa ma te manava laaoi, i laatou e illoa maa TeAtua ni kaumai te heuna nei ki hakaea nau te hakamaaoni te Lono Taukareka. 17 Aaraa tama iaa see hakaea naa tiputipu Christ ma te hakataakoto e tonu. Naa tama naa e hakaea are ma naa manava kailallao, e fiffai koi maa te lopo haaeo ki ssura iaa nau i taku saaita e moe iloto te hare karapusi nei.
18 See hai vana e sara! Nau e hiahia koi i te tiputipu naa. Niaaina maa e tarataraina maa te hakataakoto e tonu aa seai maa see tonu, te tiputipu Christ koi ki tarataraina ki te henua. Nau ma ki taka koi ka hiahia, 19 i te aa i aa nau e iloa maa nau ma ki hakasaoria, teenaa i kootou e taku peenaa i aa nau aa i TeAitu Jesus Christ e tokonaki kiaa nau. 20 Nau e noho hakaraaoi iloo ka mmata ki see napa nau i aku vana e mee nei, teenaa i te ssao nei aa i naa saaita katoo, nau ki seai iloo ki ppore te tarataraina a nau naa tiputipu Christ. Teenaa, niaaina maa nau koi ora aa seai maa nau ku oti te mate, Christ ma ki hakanauria i aku vana katoo e mee. 21 I te aa, Christ naa ko taku ora. Aa ki mee nau e mate, te mee naa e taukareka iaa. 22 Tevana iaa ki mee maa nau koi noho rooroa ake i te maarama nei raa, teenaa e mee maa nau ma ki mee te lopo heuna e taukalleka maa Christ. Teenei nau raa ku see iloa maa te tiputipu hea teelaa e taukareka. 23 Nau ku see iloa i aku hurihuri i naa hakataakoto e lua nei. Nau e hiihai iloo ma ki tiiake nau te ora i te maarama nei, ki hano nau no noho ma Christ, i teenaa te mee e taukareka iloo iaa nau; 24 tevana iaa i te vasi ki lavaa nau te tokonaki ki kootou raa, e taukareka maa nau ki noho rooroa ake i te maarama nei. 25 Nau e iloa hakaraaoi iloo i te mee nei, teenaa nau ma ki noho rooroa ake iloo i te maarama nei. Nau ma ki noho ake iloo ma kootou, ki hakattipu ake naa manava kootou ki fiaffia kootou. 26 Teenaa, i taku saaita ma ki ahe atu hoki ki kootou raa, kootou ma ki hai ahu iaa nau, i te aa i naa ora kootou e hakapaa ma Jesus Christ.
27 Te mee hakamaatua raa, teenaa te tiputipu naa ora kootou ki hanotonu ma i naa kauatu naa taratara te Lono Taukareka Jesus Christ raa ki tautari kootou. Aa ki mee nau e lavaa te hanatu no mmata i kootou raa, nau ma ki iloa maa kootou e tuu mmau ma te hakataakoto tokotasi, aa maa kootou e heheuna hakapaa ki illoa hakaraaoi iloo te henua i te Lono Taukareka. 28 Kootou see mattaku i naa tama teelaa e hakatauttau ma kootou; kootou ki seai iloo ki ppore. Naa tama naa ma ki kkite maa laatou see ttae ki kootou, i teelaa ko TeAtua raa e tokonaki ki kootou ki haimahi kootou i aruna laatou. 29 I te aa, i TeAtua ni hiihai maa kootou ki haia kootou naa heuna Christ, see mee maa kootou e illoa koi iaa Ia; kootou e hakallono isu hoki i kootou e tautari kiaa Ia. 30 Teenei taatou ku llave hakapaa i naa haaeo nei. Teenei ko naa haaeo koi ni kkite kootou e hai mai ma nau imua, aa teenei koi llono kootou i aku hai i te saaita nei.✡Acts 16.19-40