11
Te aroha TeAtua i te kanohenua Israel
1 Nau e vasiri peelaa: Te tino kanohenua TeAtua nei ku tiiake? Seai! Te kanohenua TeAtua nei see lavaa te tiiake! Kootou mmata mai iaa nau. Nau nei se tama haka Israel. Nau se mokopuna Abraham i te manava Benjamin.✡Phil 3.5 2 TeAtua ni see tiiake tana kanohenua ni hakamaatino mai iloo imua. Kootou e illoa i naa taratara mai Te Laupepa Tapu raa i te saaita Elijah ni tani ake ki TeAtua i naa vana hakallika te kanohenua Israel raa ni ppena. 3 A ia ni tani ake peelaa, “TeAriki, oo pure nei ku oti te taaia katoo laatou ka seua oo olta. Teenei ko nau soko nau koi noho. Nau nei ku seeia hoki laatou ki taia.”✡1 Kgs 19.10,14 4 TeAtua ni hakaahe ake peenei kiaa ia, “Nau ku oti te taaohi aku tama e noto naa simata e hitu. Naa tama nei ni see lotu ki te aitu Baal.”✡1 Kgs 19.18
5 Ssao nei e takoto hoki peenaa. E mooisi koi naa tama ku nnoho ma te ora maaoni. Teenaa ko naa tama TeAtua ni hakamaatino i tana manava aroha i laatou. 6 TeAtua e hiri koi ki te tama iaa Ia e manava aroha i te kau tama. A Ia see ttoka maa ni vana e taukalleka naa tama naa ni ppena. Seai. Ki mee a Ia ni ttoka ki naa vana laatou ni ppena raa, taana raa seai se manava aroha maaoni.
7 Taatou ku kkite maa naa tama i Israel raa ni see llave te mee laatou ni mmate hakaoti te ssee ma ki ttonu naa ora laatou imua TeAtua. Naa uruai tama TeAtua ni hiri raa ni ilotia laatou te mateara TeAtua e hiihai. Te mahi ana naa tama raa ni see hii hakannoo ki te hiihai TeAtua. 8 Te Laupepa Tapu raa e mee maa, “Naa manava laatou ma naa mannatu laatou ni hakapoouritia TeAtua. Kaamata mai imua no tae mai ki te ssao nei, laatou ku see kkite ka see llono hoki ki te kau mee TeAtua e hakassura.”✡Deut 29.4; Is 29.10 9 David ni mee ake ki TeAtua:
“Tiiake naa tama naa ki hakavaarea i naa kaikai laatou e llasi,
ki maaoha laatou ki laro aa ki lonollono raaoi laatou!
10 Hakapoouritia naa karamata laatou ki see kkite laatou,
ki lonollono raaoi i naa mmaha e nnoho ma laatou
i naa saaita hakkaatoa.”✡Ps 69.22-23 (LXX)
11 Nau ma ki vasiri peelaa: E aa? Naa Jew raa ni llave naa vae laatou no maaoha hakaoti ki laro? Seai iloo! TeAtua ni huri no hakasao hoki naa tama naa henua sara ki manava haaeo naa Jew raa i naa tama naa, i te aa, i naa Jew naa ni hakassara naa vana laatou. 12 Naa tama naa henua sara raa ni ssura te kau mee e taukalleka, i naa Jew raa ni hakassara naa vana laatou imua naa karamata TeAtua. TeAtua ni huri no hookii te lopo mee e taukalleka ki naa tama naa henua sara, i naa Jew raa ni hakakkeeina laatou ana taratara. Ki mee naa Jew hakkaatoa ma ki ahe ki TeAtua, te henua ma ki tiputipu peehea i te lopo mee taukalleka TeAtua ma ki hookii ki naa Jew raa hakapaa ma naa tama te maarama nei?
TeAtua e tokonaki ki naa tama naa henua sara
13 Teenei nau ku taratara atu ki kootou, naa tama naa henua sara. Teenei ko nau nei ni tukua ki heheuna ma se aposol kootou. Nau e hakanau i te taukareka aku heuna ni kaumai TeAtua nei. 14 Nau e maanatu maa naa tama taku henua raa ma ki manava haaeo i aku heuna e mee nei. Nau e hiihai maa naa manava aaraa tama i laatou naa ki lavaa te hurisia i aku heuna e mee nei. 15 I te saaita naa Jew raa ni hakakkeeina TeAtua raa, TeAtua ni hakappae ake naa tama naa henua sara raa kiaa Ia. Saaita naa Jew naa ma ki hakaahea ake TeAtua kiaa Ia raa, laatou ma ki mee pee ko naa tama e hakamassikeria i te mate.
16 Ki mee se vasi haraoa e tohia no kauake ki TeAtua, te haraoa naa hakkaatoa se haraoa TeAtua. Ki mee naa patiaka se laakau e hookina ki TeAtua, naa laa hoki te laakau naa ni laa TeAtua. 17 Naa Jew raa e mee pee ko te laakau oliv ni toria hakaraaoi. Aaraa laa te laakau ni toria naa ni pakia no peesia, ki too atu naa laa te laakau te oliv e somovao raa no hakauu atu ki te laakau ni toria naa. Kootou, naa tama naa henua sara raa, e mee pee ko te laakau oliv e somovao. Saaita nei raa kootou e haimmahi ka llave i te lopo mee taukalleka pee ko naa Jew. 18 Tevana iaa kootou ki see fiaffia maa naa Jew raa ku tiiake TeAtua pee ko naa laa e pakia no peesia. Peehea naa fiaffia kootou? Kootou ni laa koi. Naa laa te laakau raa see tauhia laatou naa patiaka raa ki mmau. Seai. Naa patiaka raa e taaohi naa laa te laakau raa ki mmau.
19 Kootou ma ki taratara peelaa, “Maaoni, tevana iaa naa laa raa ni pakia no peesia ki suia maatou naa sao laatou.” 20 Teenaa se taratara maaoni. Laatou ni pakia no peesia i laatou ni see hakataakoto tonu i Christ. Kootou iaa e tauhia TeAtua i kootou e hakataakoto tonu i Christ. Teenei seai se mee ma ki ahu kootou; kootou ki mattaku i te mee nei. 21 Kootou mannatu hakaraaoi iloo. TeAtua ni see aroha maa i laatou ni Jew, naa laa maaoni tana laakau ni tori. Ki mee a Ia ni see aroha i laatou raa, kootou e mannatu maa Ia ma ki lavaa te aroha vare i kootou? Seai iloo! 22 Taatou nei ku kkite i naa tiputipu te manava TeAtua. A Ia e manava haaeo i naa tama ni ppena naa haisara laatou no maaoha ki laro, aa e manava laaoi ki naa tama pee ko kootou, ki mee kootou e taaohi ki tana tiputipu e hiihai. Tevana iaa ki mee kootou e hakassara ni vana maa kootou, kootou ma ki uhukkia hoki a Ia no peesia ki te vasi. 23 I te vasi naa Jew raa, ki mee laatou ku ffuri naa manava laatou no hakataakoto tonu i Christ, laatou ma ki hakaahea mai TeAtua no hakanohoria hoki ki naa kina laatou ni tukua TeAtua imua, teenaa TeAtua e lavaa te mee peenaa. 24 Kootou naa tama naa henua sara raa e mee pee ko naa laa e pakia i te laakau e ssomo vao no hakauutia ki naa laakau ni toria hakaraaoi. Naa Jew raa e mee pee ko te laakau ni toria hakaraaoi. Naa laa te laakau ni pakia raa ma ki hainauhie koi te hakaahea atu no hakauutia hoki ki te laakau naa, i teenaa ni tino laa te laakau naa.
Te laaoi TeAtua i naa tama te maarama nei
25 Aku taaina. Nau e hiihai maa kootou ki illoa i te taratara maaoni nei. Teenei se taratara huu see ilotia te henua. Nau e kauatu te taratara nei ki see nnoho kootou ka taratara maa kootou e illoa i te kau vana. Naa Jew raa koi nnoho iloo see hakannoo ki naa taratara TeAtua. Te tiputipu naa ma ki takoto peenaa ki tae iloo ki te saaita e kaatoa ake naa tama naa henua sara raa no hakappae ake ki TeAtua. 26 Te Laupepa Tapu raa e taratara peenei i te vana TeAtua ma ki mee ki hakasao te kanohenua Israel:
“Ttama ma ki tokonaki ki taatou raa ma ki hakasura iho i Zion
no uiia naa haisara hakkaatoa naa tama i te manava Jacob.✡Is 59.20 (LXX)
27 Teenei ko aku taratara hakamaatua ma ki tuku ma laatou
i taku saaita ma ki uii naa haisara laatou.”✡Jer 31.33-34
28 I te ara laatou ni see fiffai maa laatou e hakannoo ki te Lono Taukareka Christ raa, laatou ni hakataharia TeAtua i tana vasi. Teenei e sura ai te taukareka raa i kootou, naa tama naa henua sara. Tevana iaa TeAtua e llee koi tana manava i laatou, naa Jew, iaa Ia ni tuku tana taratara ma naa tippuna laatou imua. 29 Saaita TeAtua e tini tana tama ma ki oti ku kauake ana lopo mee e taukalleka raa, a Ia ma ki see lavaa te huri hoki tana maanatu imuri. 30 I te vasi kootou, naa tama naa henua sara raa, kootou ni see tautari ki naa taratara TeAtua raa imua. Kootou nei ku llave i te laaoi TeAtua, i naa Jew raa ku see hakannoo ki naa taratara TeAtua. 31 Saaita nei naa Jew raa ku see llono taratara pee ko kootou imua. Teenaa te aroha TeAtua ni kauatu ki kootou raa ma ki oti ku kauake hoki ki naa Jew. 32 TeAtua ni tiiake Ia naa tama te maarama nei ki see hakannoo ki ana taratara, ki lavaa Ia te hakasura tana manava aroha ki laatou hakkaatoa.
Taatou ki hakanau i TeAtua
33 TeAtua see taea i ana hai mee taukalleka. A Ia hoki see taea i tana atamai ma tana iloa i te kau vana. Ko ai te tama ma ki iloa te tarataraina a ia naa vana TeAtua e maanatu ma ki mee? Ko ai te tama ma ki maasaro i ana sosorina?✡Is 55.8 34 Te Laupepa Tapu raa e hakatuu mai peelaa:
“Ko ai ttama e iloa i te maanatu TeAriki?
Ko ai ttama e tau te akonaki ake kiaa Ia?✡Is 40.13 (LXX)
35 Ko ai ttama ni hookii tana mee ki TeAtua
ma ki oti ku suia ake hoki?”✡Job 41.11
36 Naa mee hakkaatoa ni mee TeAtua ni penapena. Naa mee hakkaatoa e hakatahito iaa Ia. Taatou ki hakanau i te haimahi TeAtua i te kau saaita hakkaatoa! Amen.✡1 Cor 8.6