17
Tesalonikai Viala
Namavaikana Epulu.
Paulo mai Sila deda'a Amepipoli mai Apolonia kanotai dekeini deda'a Tesalonika, ua'i 'eva Iuda kauta eta lo'e ka. Paulo ena koakoa dainai, eda'a lo'e laloanai edodo. Ua'i melala kabukabuta koi laloatai kau ita delovaku Puka Kabukabunai deleleia luvata umautai eluvaluva, eluvavaita kave'i mai luvata evala'asita kave'i Keliso 'eva beanana mai ba ai beko'isi 'udai, ediaka, “Iesu kanania oi kevamuiai lau valina akakava kauna 'eva Keliso.” Iuda kauta vaida nuata devadai Paulo mai Sila ita devaka'onamo, 'Elene kauta Dilava makauna demakau kauta doutamo vaka ia ita devaka'onamo maivaka lovia 'a'ateta doutamo vaka ia ita devaka'onamo.
Beia Iuda kauta vaida 'eva demama, kanaua 'ounai tavatava 'abunai mia 'avaea kauta eta koa desi'avana vaika kauta vaida devalalota, kau doutamo devabouta 'eva vanua namana laloanai viala namavaikana devapulua. Deda'a molaumolau maibaduta kau ka vana Iasoni ena lumai Paulo mai Sila bekavuta bevuata bela'asi kau mato vailatai. Beia sia dedavalita 'ounai Iasoni mai abiveni kauta vaida luma kanaua'i develita asi devuata deasi vanua namana de'olavaia kauta vailatai, devaoi dediaka, “Kau vaida kanobata itoinai devalipulipua kauta vali'u 'ani deasi eta vanua namana laloanai, inoku Iasoni eabita dae ena lumai evadodota. Kau kataua 'eva Kaisala ena talavatu deva'alamala, ia dediaka 'eva Lovia 'olana edeana ka emimia, ia vana 'eva Iesu.” Kau mato mai vanua namana de'olavaia kauta luva kanania deika koanai, 'ulu namavaikana devavuala. Vanua namana de'olavaia kauta deta'u Iasoni mai banona ita de'outa moniai valuva tavana deveni inoku devikanita deda'a.
Veauneke Kauta Deda'a Belea.
10 Boni kanaua laloanai abiveni kauta deta'u Paulo mai Sila desinita deda'a Belea. Ua'i dela'asi koanai, komolotai deda'a Iuda kauta eta lo'e. 11 Iuda kauta Beleai demimia kauta kataua 'eva maieta leleika vakaia Tesalonika kauta, nuata umautai vali nama'ina deika inoku melala boutai Puka Kabukabuna luvata demalele vaita beikabasi Paulo eluva luvata 'eva momo'ai. 12 Kanaua 'ounai ia doutamo deabiveni, 'Elene lovia 'a'ateta doutamo mai 'Elene kauta doutamo vaka deabiveni.
13 Beia Iuda kauta Tesalonikai demimia kauta luva deika Paulo 'eva Dilava ena luva Belea laloanai eilolo vaia koanai, ia deasi ua'i kau mato nuata deani va'eva devapulu. 14 Komolonaimo abiveni kauta deta'u Paulo desinia 'atu duasi eda'a, beia Sila mai Timoteo 'eva Beleai demia. 15 Kau vaida Paulo devuaia deda'a Atene, inoku ia 'eva demue deda'a Belea, Paulo ena luva deabia deda'a Sila mai Timoteo kevatai beda'a kaokao beda'a Paulo kevana.
Paulo Ateneai Eilolo.
16 Paulo 'eva Sila mai Timoteo Ateneai e'imata laloanai, vanua namana laloanai dilava dedeta evonu vaika eikata 'eva nuana eanana vaika. 17 Kanaua 'ounai Paulo Iuda kauta eta lo'e laloanai Iuda kauta mai 'Elene kauta Dilava makauna demakau kauta ita delovaku, maivaka melala bounai dedada'a ua'i tavatava 'abunai kauta ita delovaku. 18 Epikulo kauta mai Stoiko vaikabasi kauta vaida Paulo ita devi'oudoli. Vaida delavuai dediaka, “Luva 'avaea 'avaea kauna kanania dava e'oua?” Vaida dediaka, “Ia 'eva kanobata edeata dilavata lovata e'aku.” Luva kanania deluvaia 'olana Paulo 'eva Iesu mai ena ko'isi 'udai valina nama'ina eilolo vaia. 19 Kanaua 'ounai Paulo deabia devuaia deda'a do'u 'abuna ka vana Aleopako, ua'i de'ouia dediaka, “Lai a'ula lai baikabasi oni vaikabasi makamakana kanania davana lovana oakua? 20 Dava vaida o'oulai lai kevamaiai 'uluta lai aika 'eva dedeana vaika, kanaua 'ounai lai a'ula lai baikabasi dava kataua anita 'eva dava.” 21 (Atene kauta boutai mai 'abu edea kauta ua'i demimia kauta 'eva sia dava edeata vaida lovata de'aku, ia melala bounai dava makamakata valita de'ika mai lovata de'aku.)
22 Paulo 'eva Aleopako kauta dedo'u vailatai eko'isi elavadivo inoku eluva ediaka, “Oi Atene kaumui e, lau aikamui 'eva oi okula'ila vaika kukudivo vinaulata dalata boutai laloatai. 23 E'u da'a to'ato'a emui vanua namana laloanai emui kukudivo 'abuta aikata laloanai, emui kabukabu vakana ka akanai kanania boina deleleia ‘Sia kaikabasi Dilavana kevana’ davana adavalia. Oi sia oikabasia kauna oi okukudivo venia, 'ounai vali'u oi kevamuiai bailolo vaia.
24 “Dilava kanobata mai laloanai davata boutai evavai kauna 'eva vutuvutu mai kanobata Loviana namana inoku kau imatai devavai lo'eta laloatai sia emimia. 25 Maivaka ia sia dava ka etatabu ita dava imatai kamavenia davana sia elalovaia, 'olana ia sibona mauli, ladae mai dava edeata edeata boutai eveveni kau boutai kevatai. 26 Kau ka'onamo enai kanobata kauta boutai evavaita 'eva kanobata itoina akanai bemimia. Ia sibona eta'u ia eta melala mai eta mia 'abuta umauta eva'olu makava. 27 Dilava vinaula katania evavai 'eva kau boutai be'asi ia bekavua 'eva bedavalia, luva umauna Dilava ita ka ka kevatai 'eva sia edau'a. 28 Kau vaida kanania deluva koma,
‘Ia enai kamauli, ka'iuvai'iuvai
mai kamimia.’
Itani emui sisiba kao kauta deluva boina,
‘Ita 'eva ia nakuna.’
29 Inoku ita Dilava nakuna melalanai, Dilava 'eva sia kolo 'o siliva 'o bika'a aoneka kauta imatai devavaita kataua boitai ekavaoa.
30 “'Ana'inai Dilava 'eva kau ia sia deikabasia koanai, eta bo'o 'eva eikata vadai, beia vali'u 'eva 'abu boutai kau boutai e'outa pasisi belalo'udai. 31 Ia valuva melalana ka 'ani eva'olua, ia 'ani edilaia kauna betata'u kanobata itoina dala komolonai bevaluvala. Dilava eta'u kau kanaua ba ai evako'isia 'udai 'eva vinaula kanania kau boutai vailatai evamomo'aia.”
32 Bai ko'isi 'udai luvana Paulo eluvavaia deika koanai, kau vaida ia demamai vaia, beia vaida dediaka, “Lai a'ula luva katania boluvavai lai baika 'udai.” 33 Kanaua'i Paulo ia evikanita eda'a. 34 Kau vaida deabiveni inoku Paulo ita deda'a. Ia viloatai 'eva valuva kauna ka vana Dionusio, ia valuva 'abuna Aleopako de'olavaia kauta ka, maivaka ateate ka vana Damali mai kau vaida vaka deabiveni.