Luva Anita
ABELA
'eva Kaino kadina.
ABELA'AMO
'eva Isalaela kanobatana kamata lava'ana'ina. Makavana umaunai Dilava eta'u Abela'amo e'ouia, ia betata'u kano makamakana ka Abela'amo bevenia ua'i bemimia. Abela'amo ia sibona ena kano umauna bevikania beda'a kano kanaua bekavua. Abela'amo Dilava lelena eda'avai. Inoku ekalima, eda'a dau'ai vaika, vikau doutamo vaika ekalima, eda'amo kano kanaua edavalia. Inoku kanaua'i 'eva kano kanaua vali'u vana de'aea Isalaela.
Dilava ena luva'ana'i namana lava'ana'ina 'eva Abela'amo kevanai evavaia. Dilava Abela'amo e'ouia ena kau ita Ia dainai bedadai koanai ia 'eva Dilava ena ikakao kauta umautai be'ao.
Abela'amo 'eva ateate vana Sala eadavala. Melo siaka devapulua eda'amo laluana demotu dokadoka. Epua Dilava koa ka evavaia kanaua'i Sala melo ka evapulua. Melo de'aeia Isako.
Isako e'aida'aida 'eva ateate vana Lebeka edadavala. Lebeka melo lua evapuluta, inoku melo laluana 'eva vi'apala, vata 'eva Esau mai Iakobo. Iakobo vana ivaluana 'eva Isalaela. Iuda kauta eta va 'eva Iakobo kevanai easi inoku dediaka, ‘Isalaela kauta’.
Iakobo 'eva a'a kadi lua eadavata, vata 'eva Lea mai La'ela, mai da'ala abi 'a'ateta lua eadavata. Ia eta'u melo bouta 'ouka lua evapuluta, inoku ia 'eva Isalaela iduvuna 'ouka lua vitaitata. Vata 'eva Ivala'asina 7.4 - 8 ai ua'i ilele'auta.
Melo 'ouka luana kataua deta'u melo doutamo devapuluta, inoku ia nakuta melota deta'u melo doutamo devapuluta, kanauamo boina eda'amo Isalaela kauta demato si'asi'a. Inoku ia boutai 'eva Abela'amo kubuna 'ava'avana kauta.
ADAMU
1. Adamu eva kau lava'ana'ina, Dilava eta'u ia evavaia kanobatai. Dilava eta'u pekoai Adamu evavaia.
2. Makavana umaunai 'eva Adamu adana Eva ita Dilava lelena sia deda'avai inoku devavai si'asi'a, melala kanaua'i easi vali'u 'eva kau boutai devavai si'asi'a do'o.
3. 1 Kolinto 15.45 laloanai Iesu Keliso 'eva ka'aea Adamu mulinai, 'olana ia eta'u eta si'avanai evamaulita. Adamu evavai si'asi'a 'eva kau evuata eda'a devavai si'asia. 'A Iesu eta'u kau eta si'avanai evamaulita maivaka mauli makamakana evenita.
AIKUPITO
'eva kanobata ka Isalaela kanobatana kevanai, 'ana'inai 'eva Isalaela kauta 'eva Aikupito ai da'ala deabi vikau boutai vani navui (400). Veauneke 7.34 - 38.
AIOLE KABUKABUNA
Makavana umaunai Isalaela kauta kano'akunai deda'a to'ato'a laloanai, Dilava Mose e'ouia aiole kabukabuna ka bevavaia. A bevavaia koma 'eva dalana bounai evaikabasia. Kanaua 'eva tubu'a mediana umaunai mai sisi avatai, aiole kabukabuna kanaua laloanai 'eva talavatu mauana ua'i laloai de'uleia. Maua laloanai 'eva bika'a kikita lua kataua akanai 'eva Dilava ena talavatu 'ouka eleleta 'au davata, maivaka dava kabukabuta vaida.
‘Talavatu mauana’ boikala.
Iuda kauta ua'i aiole kabukabuna laloanai Dilava dekukudivo venia, maivaka kanaua'imo eta veniveni sisita de'abuta Dilava devanama'inala, eda'amo Solomona Lo'e Kabukabuna makamakana evavaia.
Aiole kabukabuna naduna
‘Nadu’ 'abuna boikala.
'ALELUIA
Iuda kauta deula Dilava bevanama'inala 'eva de'ae'ae dediaka, ‘'Aleluia’. Luva kanania anina 'eva, ‘Yawe ivanama'inana’ kanaua 'eva dediaka, ‘Dilava ivanama'inana’.
ALEOPAKO
'eva lolo kikina ka vana, ua'i Atene vanuanai. Vanua namana kau namata lolo kanaua akanai demia. Inoku kau kataua eta miado'u vana de'aeia Aleopako.
ALEPA
'eva lelelele lava'ana'ina 'Elene kauta malatai ivakuna laloanai, vitaitana itani A 'eva lelelele lava'ana'ina bilitani malatai ABC ivakuna laloanai. Kanaua 'ounai 'ani deleleia vitaitanai, ‘Lovia namana Iesu Keliso 'eva Alepa,’ kanaua anina 'eva ia 'eva lava'ana'ina, dava boutai iabilamata kauna. 'Elene kauta malatai ivakuna laloanai lelele to'ona umaunai 'eva vana Omeka. Iesu 'eva dava boutai iabilamata kauna, vitaitanamo, ia 'eva dava boutai 'olatai emimia kauna, dava boutai 'eva ia enai bepupua.
ALONA
'eva Levi 'ava'avana ka inoku Levi 'eva Iakobo nakuna 'ouka lua banota ka. Ia 'eva kau lava'ana'ina deabia isi kabukabu vinaulata bevavai. Inoku Isalaela kauta 'o Iuda kauta viloatai 'eva Dilava eta'u Alona kubuna kauta edilata kabukabu vinaulata bevavai.
Melala ka Isalaela kauta vaida deta'u Mose mai Alona ita leleta sia deika koanai, Dilava eta'u evala'asia kave'i ia laluana 'eva 'ana'iavai kauta Ia eta'u edilata. Dilava e'outa Isalaela iduvuna 'ouka lua de'ana'ia vaita kauta ka ka eta ikoko'a deabita Dilava ena lo'e kabukabuna laloanai de'uleta. Elani 'avu'avuni Alona ena ikokoa ekubu maivaka evelavela mai evua. Dilava ediaka, melala kanaua beda'a vaia 'eva Alona ena ikoko'a 'eva talavatu mauana laloanai bemimia ua'i Dilava ena luma kabukabuna laloanai vitaitana koa ka boina. Numela 17.1 - 10, 'Ebelu 9.4, boikata, maivaka Levi mai Mose vaka boikata.
AMEN
'Ebelu leletai ‘Amen’ anina 'eva, ‘Kanaua ekoma’, ‘Kanaua epulu koma’, 'o ‘Luva umauna’. Kau emeamea koanai banona boutai nuata edaia bediaka ‘Amen’.
ANELU
'eva Dilava ena veauneke kauta ua'i vutuvutu ai ia vailanai demimia. Veauneke katania 'eva sia kau, 'a ia 'eva idume. Ia 'eva sia eka ikata bedaia, 'a ia sibota bevala'asita 'eva eka ikata.
Dilava ena anelu esinita ena vinaula devavaia. Ia eta vinaula 'eva Dilava ena kau beikata kao (Veauneke 12.6 - 11, 27.23, 'Ebelu 1.14). Melala vaida 'eva Dilava esinita dedada'a ena kau kevatai ena luva devenita.
Anelu eta lovia 'eva vana Mikaela (Iuda 9). Maivaka anelu namana ka 'eva vana Kabiela (Luka 1.19, 26)
ATEMI
'eva dilava ateatena ka. Kau doutamo ua'i Asia kanonai 'eva dilava kanaua dekukudivo venia.
'ATU 'AOLANA
'eva Isalaela mai Aikupito viloatai emimia. ‘Mose’ 'abuna boikala.
AU IDO'O VALAUKUNA
Loma eta koakoa laloanai kau vinaula si'avana ka evavaia, itani eaku aku 'o vinao vinaulana si'avana vaika evavaia kauna ena mekau bekoala 'eva au ido'o valaukuna akanai bevabala.
Au lua deabita dedo'ota valauku inoku vavai si'asi'a kauna 'eva ua'i au ido'o valaukuna akanai dekokoa 'au, 'o valoai dedo'oa 'au. Epupua 'eva au ido'o valaukuna devalavala inoku kau kanaua 'eva ua'i au ido'o valaukuna akanai devikania emimia edada'amo ebaba. Kau au ido'o valaukuna akanai kanania dekokoa 'au koma 'eva eanana vaika inoku ebaba. Koa kanania boina 'eva malalai koana umauna.
BAALA
'eva kaivakuku ka. 'Ana'ina umaunai Isalaela kauta ua'i Isalaela kanonai asido devanua laloanai, kau 'abu kanaua'i demia kauta 'eva Baala dekukudivo venia. Melala vaida Isalaela kauta vaka Dilava ikukudivo venina devikania ia Baala dekukudivo venia, kanaua 'ounai Dilava ebadu venita si'asi'a.
BABULONIA
'eva vanua namavaikana ka vana. 'Ana'ina umaunai vanua kanaua kauta Isalaela kauta ita dekuali inoku deva'ekota. Isalaela kauta doutamo deabita da'ala abi kautai devaaota, devuata deda'a Babulonia kanonai ua'i vikau kalokoi ka navui demia. (Mataio 1.11, 12, 17. Veauneke 7.43)
Ivala'asina pukana laloanai (14.8, 17.5, 18. bounai) 'eva vanua namana vana Babulonia lovana e'aku. Kanaua 'eva ivavitaitana ai ediaka ia 'eva Loma e'oua. 1 Petelo 5.13 laloanai vaka Babulonia 'eva Loma e'oua.
BALAK
'eva Isalaela kauta eta 'ana'iavai kauna namana ka. Ia eta'u Isalaela kauta e'ana'ia vaita deda'a kuali laloanai dedodo inoku eta 'ou kauta deakuta. (Judges 4 - 5)
BALAM
'eva Dilava ena enolea kauka ka. Melala ka 'eva Isalaela eta 'ou kauta vaida, ia 'eva 'abu vana Boaba kauta. Eta lovia 'olana kauna vana 'eva Balak. Inoku Balak 'eva eula Balam betata'u Isalaela kauta besivadata, kanaua'i Balak eula Isalaela beakuta. Makavana 'eva Balam sia eula, beiamo nuana evavaia kave'i Balak kevana eda'aia laloanai, anelu ka eta'u ia dalana elavaia avu. 'A doniki Balam akanai emia'au davana makana eda'a anelu dala elavaia avu eikaia 'eva evuakao, sia eula beda'a ilulao, 'a Balam 'eva ena doniki eakuia 'udai'udai. Inoku doniki ekai'udai Balam e'ouia pasisi.
Balam Isalaela kauta besivadata 'eva sia edaia 'olana eikabasi Dilava ena vanama'ina 'eva ia akatai emimia 'ounai. Luva'ana'i namana makamakana pukana laloanai ilelena Balam luvana deluva 'eva, ia eta'u moni elaloa'au venia 'ounai eula Balak ita bevinaula ka'ona, beiamo Balak 'eva Balam ena kau eta 'ou kauna. (Numela 22 - 24)
BALI
'eva witi boina. Kau bali keana deabia palaoa devavaia, beiamo palaoa witiai devavaia davana 'eva enama'ina vaika vakaia palaoa bali ai devavaia davana.
BEA
'eva sisi namana ka, kano vaida eta la'uka laloatai demimia. Eta kanobata (PNG) laloanai bea sia ka emimia.
BELESEBULO
'eva ka'uba si'avana vaika ka vana, iduvu vaida Isalaela kauta kele'etai 'eva ka'uba kanaua dekukudivo venia. Vana umauna 'eva Baal-sebulo. Ia vaka Satani deko ka'ubana, ka'uba si'avata eta lovia ka.
BENIAMINA
'eva Iakobo nakuna 'ouka lua banota ka, ia 'eva Iuda iduvuna 'ouka lua kubuta 'ava'avata ka. ‘Abela'amo’ boikala.
BIKA'A NAMA'ITA VAIKA
Ivala'asina 21: laloanai 'eva Ioane vanua kabukabuna makamakana eikaia davana lovana eakuia. Vanua kanaua i'alavuna 'eva bika'a nama'ita vaika boutai 'ouka lua ai ena lava'ini 'abuna devavaia. Bika'a katania edeata edeata boutai 'ouka lua 'eva bika'a nama'ita vaika, de'amale'amale ikata edeata edeata.
Bika'a edeata edeata boutai 'ouka lua vata katania.
1. Daiamond
kauna e'ailala.
2. Sapaia
kauna egreen.
3. Kalakedo
kauna e'apulolo.
4. Emelalde
kauna e'uma'uma.
5. Sadonu
kauna e'aola'aola.
6. Rubi
kauna e'aola.
7. Krusolito
kauna ilelena.
8. Berulio
kauna e'uma'uma.
9. Topasio
kauna e'ailala.
10. Krusoparaso
kauna sia e'uma'uma dokadoka.
11. Huakinto
kauna egreen.
12. Ametuso
kauna epepol.
DAVIDA
'eva Isalaela kauta eta lovia 'olana kauta 'olatai kauna. Kamana vana 'eva Iese inoku Davida 'eva Iese nakuna, mulikaiana umauna. Lovia 'olana koana sia eabia laloanai, ia 'eva kamana ena mamoe eikata kao. Davida ena puluai e'ovu easi eda'avaia 'eva Iesu epulu. (Loma 1.3, Ivala'asina 22.16) 'Ana'ina umaunai 'eva dediaka, Keliso vamauli kauna kanaua Dilava besinia kauna 'eva Davida kubuna 'ava'avana e'ovu easi kauta kele'etai be'asi.
DILAVA ENA MAMOE NAKUNA
Ioane 1.29, 36 laloanai 'eva Ioane vaidi'u kabukabu kauna eta'u Iesu vana e'aeia, ‘Dilava ena Mamoe Nakuna’. Iuda kauta eta koakoa 'eva mamoe nakuna deaku bala inoku ainama davanai devaaoa de'abua Dilava kevana, kanaua'i Dilava eta si'avana e'ou kao 'ounai. Mamoe nakuna lalana etata'u ia evakabukabuta mai evamakamakata Dilava vailanai.
Iesu 'eva Dilava ena Mamoe Nakuna, 'olana sibona ena mauli eveni veniveni davanai evaaoa, au ido'o valaukuna akanai deaku bala, kanaua'i Dilava eta'u ita eta si'avana boutai e'ou kao 'ounai.
DRAGONA
'eva sisi si'avana vaika ka. Ivala'asina 12.3 - 13.4 laloanaia 'eva sisi kanania lovana eakua. Kau vaida dediaka sisi vana dragona davana 'eva itani kau'asi boina, mai imana mai aena vaka mai'ailalata. Ena kula'ila 'eva namavaikana. Dragona 'eva Satani luvana eluluva, ia 'eva ka'uba si'avata vaika eta lovia.
'EBELU
'eva Iuda, luva anina 'eva ‘Iuda’ 'abuna boikala. Kau kataua de'aeta 'Ebelu kauta 'eva Abela'amo kubuna 'ava'avanai e'ovu kauta. Isalaela kauta 'eva 'Ebelu kauta. Va kanania, ‘'Ebelu’ 'eva kubuta 'ava'avata ka vana ‘Ebel’ kauna kevanai easi. Iuda kauta leletai 'eva vana 'Ebelu.
'ELEME
'eva dilava ka vana, ia 'eva 'Elene kauta dekukudivo venia dilavana ka. 'Elene kauta dediaka ia 'eva dilava vaida eta veauneke kauna.
'ELENE
'eva kano vana. Vali'u 'eva de'aea Kilisi. 'Elene kanonai vanua namana vana 'eva Atene, maivaka Kolinto vanuana vaka kano kanaua laloanai emimia.
'Elene kauta 'eva malele kave'i kauta, inoku eta lalovai komolo 'ounai kau ia 'olata deaku. Kau doutamo 'eva 'Elene kauta malata deikabasi, mai Iesu kanobatai emia laloanai, malele kave'i kauta bouta 'eva 'Elene kauta malatai deluvaluva. Makavana umauai vali nama'ina pukana kanania deleleia 'eva 'Elene kauta malatai deleleia.
ELIA
'eva Dilava ena enolea kauna ka. Ia sisibana ka 'eva Iakobo 5.17 laloanai bovakua.
ELISA
‘Namana’ 'abuna boikala.
'ELODA
Vali nama'ina pukana kanania laloanai 'eva kau vani vata 'eva 'Eloda.
1. Lava'ana'ina 'eva 'Eloda lovia 'olana. Ia 'eva Iuda eta lovia 'olana kauna melala kanaua Iesu kanobatai epulu melalanai. Ia mo kanania eula Iesu beakubala Iesu melonai laloanai. (Mataio 2.2 - 22, Luka 1.5)
2. Ivaluana 'eva 'Eloda Antipa. Ia 'eva 'Elene kauta eta lovia kauna, melala kataua'i 'eva Iesu eilolo mai vatabulovo koata evavai. 'Eloda mo kanania 'Elodia eadavala inoku Ioane inoku Ioane vaidi'u kabukabu kauna 'atona etauia uku. Melala kanaua'i Iesu devakovoa 'eva devuaia deda'a 'Eloda vailanai deluvala.
3. Ivakoina 'eva lovia 'olana kauna vana 'Eloda Akilipa namana. Ia 'eva Dilava ena lo'e lava'ana'ina laloanai kau Iesu Keliso deabivenia kauta kataua evaivivita. Ia eta'u Ioane bo'akalana Iakobo eakubala. (Veauneke 12.1 - 23)
4. Ivavanina vaka lovia 'olana kauna vana 'Eloda Akilipa kikina. Ia 'eva Paulo evaluvala inoku esinia eda'a Loma, ua'i Kaisa vailanai belavuai.
ENOLEA KAUNA
'eva kau kanaua Dilava kevanai luva eabia inoku eluvala odaoda Dilava ena kau kevatai kauna. Ia 'eva Dilava vanai kau e'outa. 'Ana'inai Dilava enolea kauta doutamo esinita, itani Samuela, Isaia mai Ielemia, Dilava eta'u dava vaila umaunai bepupulu davata enolea kauta kele'etai evala'asita.
Vikau doutamo vaika, Iesu kanobatai asido'o epulu laloanai, enolea kauta deta'u Iesu ena asi lovana deakuia maivaka dava bevavai davata mai kevanai bepupulu davata devala'asita.
Maivaka kanobata ena melala to'otai dava bepupulu davata lovata deaku. Kanaua 'eva Iesu asido'o bemumue kanobatai bevaluva laloanai.
EPIKULO
kauta 'eva vata ‘stoiko’. Ia 'eva malele kave'i kauta, eta lalovai namana 'eva ikabasi mai luva umauna delalovaita. Melala doutamo dava katania delova aku vaita.
ESAU
Isako nakuna 'eva melo vi'apala lua. Vata 'eva Esau mai Iakobo. Esau 'eva 'aida'aidana, beiamo melala vikolo eaku si'ala 'eva sibona 'aida'aida komolona kadina Iakobo kevanai etavatava vaia. Ia nuana edaia Iakobo betata'u 'aida'aida komolona vanama'inana itoinai beabia 'abunai ianimo be'ani elalovaia.
EVA
'eva Adamu adana, Dilava kanobata evavaia koanai Adamu evavaia makava, epua Adamu duluna kuliana ka eabia Eva evavaia. Beiamo Eva eta'u kau'asi kanaua Satani lelena eabia dae, inoku au vuana kanaua Dilava etalavatua davana eabia eania. Ia vaka au vuana kena Adamu evenia eania. Ia laluana 'eva kau lava'ana'ita Dilava lelena deda'avai, inoku melala kanaua'i easi vali'u 'eva kau boutai si'avana devavai. Adamu mai Eva melo koi devapuluta, vata 'eva Kaino, Abela mai Seta.
GIDEON
'eva Isalaela kau eta 'ana'ia vai kauna namana ka. Ia ena abiveni Dilava kevanai 'eva namavaikana. Ia Dilava eabivenia ia be'imala kave'i. Ia 'eva Isalaela momoluaneta e'ana'ia vaita deda'a dekuali, inoku Dilava ena kula'ilai 'ou kauta deakuta, 'a ia kauta 'eva sia douta, kauta vidamo.
GOMOLA
‘Sodom’ boikala.
HAGALA
'eva da'ala abi ateatena ka Sala ena lumai emia. Sala 'eva Abela'amo adana. Sala melala kanaua'i sia melo ka evapulua 'ounai Hagala e'ouia Abela'amo ita be'eno. Inoku Abela'amo eta'u Hagala melo evenia vana de'aeia Ismaela. Dilava eluva'ana'i Abela'amo melo ka bevenia nakunai be'ao, beiamo Ismaela 'eva sia luva'ana'i melona, maivaka Dilava dava kanaua eluva'ana'i vaia Abela'amo kubuna 'ava'avanai e'ovu kauta etai kauta Ismaela kubuna 'ava'avanai e'ovu kauta 'eva luva'ana'i kanaua sia deabia. Muliai Sala eta'u melo ka evapulua vana de'aeia Isako. Isako 'eva Dilava ena luva'ana'i melona Abela'amo mai Sala etai.
Sala Isako evapulua mulinai, Hagala ebadu venia 'ounai elo'oia asi. Hagala lolo vana Sinai kevanai emia. Vikau doutamo vaika deole mulinai, Dilava ena talavatu lolo kanaua akanai Mose evenia. Kanaua 'ounai Kalatia 4: laloanai ediaka, Hagala da'ala abi ateatena 'eva kau Dilava ena talavatu da'alana de'abi kauta kataua ikaikata.
Ia 'eva da'ala abi kauta 'olana eta abiveni 'eva ‘Kau ka Dilava ena talavatu beabita kave'i 'eva Dilava ia bevamomo'aia komolo kauna.’
'A Dilava ena luva 'eva sia deabivenia, Dilava ediaka, kau Iesu Keliso enai deabiveni kauta kataua boutai 'eva eabitadae komolo kauta.
IAKOBO
ia vana ka 'eva Isalaela. Ia nakuna boutai 'ouka lua, inoku ia 'eva Isalaela iduvuna 'ouka lua kauta kubuta 'ava'avata.
‘Abela'amo’ 'abuna boikala.
IBANONA KAUTA
Iesu ibanona kauta 'eva kau boutai kataua Iesu devamomo'aia mai lelena de'ika maivaka lelena deda'avai. Veauneke eta vinaula pukana laloanai Iesu ibanona kauta vaka vata vaida de'aeta, vitaitana itani, ‘Iesu deabivenia kauta’ mai ‘bo'akalata’.
Mataio, Maleko, Luka mai Ioane laloatai 'eva Iesu ibanona kauta vaka lovata deaku, Katania 'eva Iesu ibanona kauta 'ouka lua ia ita eabitadae kauta ia ita demia. Vaka ena veauneke kautai evaaota esinita ena vinaula devavai, vitaitana itani Mataio 10.1-4 laloanai boina.
IDI'U KABUKABU
Puka kabukabuna laloanai deleleia 'eva Ioane eta'u kau doutamo Iolidana nutunai evaidi'uta kabukabu. E'outa eta si'avanai belalo'udai inoku beidi'u kabukabu, inoku kau boutai beikabasi ia 'eva 'ani delalo'udai.
Kau Iesu Keliso deabivenia kauta viloatai, idi'u kabukabu 'eva ikaika kanaua kau bevaikata, idi'u kabukabu eabia kauna 'eva Keliso ena kau.
Vaidi'u kabukabu anina 'eva kanania boina;
1. Kau kanaua idi'u kabukabu eabia kauna 'eva sibona ena si'avanai 'ani elalo 'udai.
2. Ia 'eva Iesu Keliso eabivenia, Iesu 'eva kau Ia deabivenia kauta kataua eta si'avana e'oukao kauna, kanaua eluva 'ana'i koma.
3. Kau kanaua idi'u kabukabu eabia kauna 'eva e'ula Iesu Keliso mulinai bedada'a mai lelena beda'avai.
IDUME KABUKABUNA
'eva Dilava Idumena, ia kau Iesu Keliso deabivenia kauta kataua nuatai emimia. Ia ena vinaula 'eva katania boita;
1. Ia etata'u kau Dilava ena evaikabasita. (Ioane 16.13, 1 Kolinto 2.10-13).
2. Kau Iesu Keliso deabivenia kauta kataua daitai emeamea Dilava kele'enai. (Loma 8.26)
3. Kau e'ana'ia vaita Dilava beikabasia. (Veauneke 13.2, 16.6, 7)
4. Kau siavu evenita Dilava ena luva beluvala mai ena vinaula bevavaia. (1 Kolinto 2.4, 5)
5. Ia etata'u kau ka ka siavu evenita, inoku ia detata'u Dilava ena lo'e ivakula'ilana vinaulata devavai. (1 Kolinto 12., 14.)
IELEMIA
'eva Dilava ena enolea kauna ka. Ia eta'u Keliso Vamauli kauna Dilava eluva 'ana'i besinia be'asi kauna kanaua, ena melala ai dava dava bepupulu davata lovata eaku makava vakaia muliai depulu.
IESE
'eva Davida lovia namana kamana, ia 'eva Iesu Keliso kubuna 'ava'avana ka. Makavana umauna enolea kauna vana Isaia ena lelelele ai Keliso lovana eakuia 'eva ediaka ‘Keliso 'eva Iese mai Davida kubuta 'ava'avata.’
IESU
anina 'eva ‘Vamauli kauna,’ 'o ‘Dilava 'eva ita ivamaulita kauna.’ Iesu vana vaida katania; Iesu Keliso, Dilava Nakuna, Kau Nakuna, Davida Nakuna.
INSENSE
'eva mulamula ka vana, bonana 'eva ekula'ila vaika. Ia 'eva au ka ukonai deabia maivaka uauanai mai lamunai vaka deabia. Lo'e kabukabuna laloanai kau Dilava dekukudivo venia laloanai mulamula kanania de'abua bonana mediana ele'au.
IONA
'eva Dilava ena enolea kauna ka. Melala ka Dilava ia esinia eda'a vanua namana ka vana Nineva, Dilava ena luva ua'i beluva vaia. 'A Iona aunakoi ka akanai ele'au beda'a 'abu edeana ka ekoma inoku aunakoi kanaua'i deveau laloanai Dilava eta'u lani namana ka esinia eunu. Aunakoi kauta deikabasi, ua 'eva Iona dainai lani namana laloanai dedodo, kanaua 'ounai Iona 'atu ai dekapoia uku. Sisi namana ka Iona edonoia, inoku ua'i sisi kanaua bo'anai boni koi emia, inoku sisi namana eda'a nabua akanai Iona e'ulaia asi. Kanaua mulinai Iona eta'u Dilava lelena eda'a vai eda'a Nineva ua'i Dilava ena luva eilolo vaia.
IOSEPA
Vali nama'ina laloanai kau vata Iosepa 'eva keta douta.
1. Iosepa ka 'eva Iakobo nakuna 'ouka lua banota ka.
Ia 'eva Isalaela kauta kubuta 'ava'avata ka. Iosepa kanania 'eva Beniamina a'ana. (Veauneke 7.9-14, Ioane 4.5, 'Ebelu 11.21, 22, Ivala'asina 7.8)
2. Iosepa ka 'eva Malia adana.
3. Iosepa ka 'eva Iesu kadina ka vana. (Mataio 13.55, Maleko 6.3)
4. Iosepa ka 'eva Iakobo a'ana. (Mataio 27.56, Maleko 15.40, 47)
5. Alimatea kauna ka vana Iosepa 'eva lavo kauna.
Ia 'eva Iuda kauta eta talavatu de'ana'ia vaia kauta banota ka. Ia 'eva kau nama'ina ka, vaka Iesu mulinai eda'a. (Mataio 27.57-60, Maleko 15.42-46, Luka 23.50-53, Ioane 19.38-42)
6. Iosepa Basaba (Veauneke 1.23)
'eva Iesu ibanona kauna ka mai kevanai emia. Melala ka veauneke kauta deula Iesu ibanona kauta ka beabia isi Iuda (Iesu venina eveni kouna ekou kauna) 'abuna beabia, inoku Iosepa kanania mai Matia viloatai punipuni ai 'eva Matia deabia isi.
7. Balaba
Vaka de'aeia Iosepa. ( Veauneke 4.36)
IOSUA
Mose eba mulina 'eva Iosua eta'u Isalaela kauta e'ana'ia vaita. Deda'a Kanana kanonai deda'adodo, kanaua 'eva Dilava eluva 'ana'i Isalaela kauta bevenita kanona. Kau ua'i demia kauta deakuta. Inoku Iosua eta'u kano kanaua ekoleia epua e'ana'ia vaita iduvuta ka ka eta, 'a Levi iduvuna 'eva kano sia ka evenita, Ia 'eva kabukabu kauta. Iosua 'eva 'ana'ia vai kauna namana ka mai ia eta'u kau e'outa Dilava mulinai bedada'a. Eluva ediaka, “Lau mai e'u luma kauta ita 'eva Dilava mulinai lai badada'a.”
ISAIA
'eva Dilava ena enolea kauna namana ka. Makavana umaunai Iesu asido'o kanobatai emia laloanai 'eva Isaia dava doutamo Iesu kele'enai bepupulu davata lovata eaku.
ISAKO
'eva Sala mai Abela'amo nakuta. Va kanania Isako anina 'eva ‘mamai’. ‘Abela'amo’ 'abuna boikala.
ISALAELA
Dilava eta'u Iakobo vana e'aeia Isalaela. Iakobo 'eva Isako adana Lebeka ita nakuta, ia 'eva Esau ita depulu. Iakobo kubuna 'ava'avanai e'ovu easi 'eva vata de'aeta Isalaela kauta, mulinai de'aeta Iuda kauta, epua de'aeta 'Ebelu kauta. ‘Iuda’ 'abuna boikala. eta kano demiavaia 'eva vana Isalaela. 'Ana'inai vana 'eva Kanana, Vali'u vaka de'aea Palestine kanona.
IUDA
'eva Iakobo nakuna ka. Ia 'eva Isalaela iduvuna vana Iuda kubuta 'ava'avata. Kano kanaua ia kubuna 'ava'avanai e'ovu easi kauta demia vaia kanona vana Iudea, kano kanaua'i Ielusalema emimia. Iesu 'eva Iuda iduvunai epulu.
IUDA KAUTA
kau kataua de'aeta Iuda kauta 'eva Abela'amo kubuna 'ava'avana. ‘Abela'amo’ 'abuna boikala.
Va kanania ‘Iuda kauta’ 'eva ‘Kau Iuda kanonai demia kauta kataua.’ Kanaua 'eva Iuda iduvuna kauta, iduvu kanania 'eva Isalaela iduvuna 'ouka lua banota ka. Beiamo muliai va kanaua'i Isalaela kauta de'aeta. ‘Isalaela’ 'abuna boikala.
Ioane vali nama'ina eleleia laloanai Iuda kauta eleleia 'eva Iuda eta 'ana'ia vai kauta e'outa.
IUDA KAUTA ETA LO'E
vanua boutai Iuda kauta eta kanoai 'eva maieta lo'e. Kanania 'eva ia eta mia do'u 'abuna, melala doutamo 'o Melala kabukabutai 'eva 'abu kanania'i demia bou. Lo'e kanania laloanai 'eva Puka kabukabuna devakua, Dilava ena luva mai devaikabasi vai, maivaka demeamea, mai Dilava devanama'inala. Melala vaida vaka nia'i devaluva.
IVA
Iuda kauta eta koakoai 'eva nakuta melo kikita boutai depupulu bonita kalavani 'eva deivata. Dilava Abela'amo e'ouia kanaua bevavai koma. (Genese 17.9-14)
Iva koana anina 'eva, melo iva eabia 'eva Iuda melona. Kau iva deabia kauta 'eva de'aeta Iuda kauta. Melala kanaua'i kau vali nama'ina deilolo vaia melalanai Iuda kauta vaida dediaka, kau kanaua 'eva sia Iuda kauna, 'a e'ula Keliso ena kauai be'ao koanai, ia iva beabia makava. Koa kanania'i 'eva ia 'ani Iuda kaunai eao, inoku kanaua mulinai Keliso ena kauai be'ao. 'A Paulo 'eva luva kanania sia eulavenia, inoku ena malele eleleia eda'a Kalatia kauta kevata mai kano edeata kauta kevata koanai kanania lovana eaku. Ediaka, kau be'ula mauli beabia koanai dava ka'onamo mo bevavaia, kanaua 'eva Iesu Keliso mo beabivenia.
KABUKABU KAUTA
'eva kau kataua Dilava eabita isi kabukabu vinaulata bevaai. Ia 'eva Isalaela kauta vatai ainama davata vala kabukabuna akanai de'abuta Dilava devanama'inala, Iesu ena melala ai 'eva eta vinaula katania Lo'e kabukabuna laloanai devavaita, Ielusalemai. Kabukabu kauta 'eva Alona kubuna 'ava'avanai e'ovu vaia easi kauta, maivaka Levi iduvuna kauta. ‘Alona’ mai ‘Levi’ 'abuta bo'ika.
Kabukabu kauta 'olata kauna
'eva kau namana umauna kabukabu kauta boutai viloatai. Kabukabu kauna ka deabia isi kabukabu kauta 'olatai e'ao vikau ka'onamo laloanai. Lo'e kabukabuna laloanai ikekebili kanaua vana ‘'Abu kabukabuna umauna’ laloanai 'eva kabukabu kauta 'olatai kauna sibonamo edododo. Vikau ka'onamo laloanai 'eva melala ka'onamo mo edododo edada'a ainama vinaulata evavai Dilava kevana, kanaua 'eva Dilava etata'u ia mai Isalaela kauta boutai si'avana devavai kauta eta si'avana be'oukao 'ounai.
KAINO
'eva Adamu mai Eva nakuta melona 'aida'aidana. Ia 'eva kadina melona kikina vana Abela emama venia, 'olana Dilava eta'u Abela mamoe e'abuia veniveni davanai evaaoa davana eabiadae, beiamo Kaino vadovado davata vuata veniveni davatai evaaota Dilava enai davata Dilava eta'u evasi'avanata 'ounai. Kanaua 'ounai Kaino eta'u Abela eakubala. Kanania 'ounai Dilava ediaka, Kaino 'eva kanobata akanai bealu 'avaea alu 'avaea mai kau boutai 'eva ia bevasi'avanala.
KAISA
'eva Loma kauta eta lovia 'olana kauta e'ana'ia vaita kauna. Loma kauta 'eva kano doutamo eta kuali kauta deakuta inoku Kaisa 'eva bouta eta lovia kauna. Loma kauta eta lovia namata kataua boita 'eva de'aeta Kaisa.
KAMELA
'eva sisi namana ka kau detata'u akanai dele'au kanaua. Ia 'eva mekau namavaikana evuala. Melala vaida Kamela vuina debia tubu'a mulina pasisina devavaia. Kamela va'ava'ana ka 'eva puka kanania laloanai bodavalia.
KANANA
'eva kano kanaua Dilava eluva'ana'i ena kau Isalaela kauta bevanita eta kanoai be'ao. Melala katania'i kano kanaua de'aea Isalaela, 'a melala vaida de'aea Palestine.
KA'UBA SI'AVATA VAIKA
'eva Satani mulinai dedada'a ka'ubata. Ia eta vinaula namana 'eva kau bevavaita si'asi'a mai kau bevada'ata ovo Dilava lelena be'uku ia Satani lelena beda'avai. Melala vaida kau nuatai dedododo, Kau kataua Satani ena vinaula si'avata vaika devavai kauta.
KAU NAKUNA
'ana'ina umaunai kau ka vana Daniela eta'u Dilava ena Vamauli kauna ka besinia be'asi kauna lovana eakuia laloanai ediaka, Vamauli kauna 'eva ‘Kau Nakuna’. Luva kanania anina 'eva itani Keliso boina. ‘Keliso’ 'abuna boikala.
Iesu vaka sibona lovana eakuia 'eva va kanania vaka e'ouia, Iesu sibona vana e'aeia, ‘Kau Nakuna’, 'eva ediaka Dilava 'eva Ia esinia mai Dilava kevanai siavu eabia. Ia 'eva kau, ia maivaka Dilava.
KELISO
Bilitani malatai Keliso vaka de'aea Mesia. Luva kanaua Keliso 'eva 'Elene malatai 'a Mesia 'eva 'Ebelu malatai, inoku luva anina 'eva; ‘kau 'olana deolo ai desisia kauna.’ Kanania 'olana 'eva, Makavanai Dilava kau ka eabi isi Iuda kauta eta lovia 'olanai be'ao kauna kau kanaua 'olana deoloai desisia inoku koakoa kanaua 'eva ia 'ani deabia isi Lovia 'olana kaunai be'ao.
Dilava vaka eluva'ana'i, Vamauli kauna ka besinia be'asi, inoku ia betata'u ena kau bevamaulita mai bevuata beda'a ena iakao venunai bemimia. Kau kanania vana 'eva ‘Keliso’, 'olana Dilava eta'u ia eabia isi mai esinia kauna.
KELISO ENA KAU
'eva bilitani malatai ‘Christian’, 'a ita malatai 'eva Keliso ena kau, inoku anina 'eva ‘Kau kanaua Iesu Keliso mulinai edada'a kauna.’
KOLA
'eva kau vaida e'ana'ia vaita Mose mai Alona devaivi ivita. Dilava ebadu si'asi'a kano eva'alamaia Kola mai mulinai deda'a kauta boutai de'ekouda kano e'alavuta.
LA'ABA
'ana'ina umaunai Isalaela kauta devakovo kano kanaua Dilava eluva 'ana'i bevenita laloanai beda'adodo dekoma 'eva eta sinisini kauta deda'a kano kanaua laloana deikaia. Inoku eta 'ou kauta kano kanaua'i a beakuta koma dalata deva'olu. La'aba 'eva vavai 'avaea ateatena ka kano kanaua'i emia. Isalaela eta sinisini kauta ua'i dela'asi koanai eduluta mai evapodeta, 'olana 'eva eikabasi dokadoka Dilava ena ula 'eva ena kau Isalaela kauta betata'u kano kanaua beabia. Kanaua 'ounai Isalaela kauta deta'u vanua kanaua kauta boutai deaku bata, beiamo vavai 'avaea ateatena kanaua 'eva sia deakuia. Ia 'eva ateate mo kanaua vana puka kabukabuna laloanai deleleia, Mataio 1.5. Iesu kubuna 'ava'avana ka.
LABI
'eva va kanaua, Iuda kauta deta'u viloatai vaikabasi kauna namana 'o 'ana'iavai kauna namana 'eva vana de'aea ‘labi’. Kau namata 'o nuakomolo kauta 'eva de'aeta ‘labi’. Va kanania ‘labi’ 'eva itani ‘laboni’ boina. Luva anita 'eva ka'onamo.
LA'ELA
'eva Iakobo adana ka vana. Iakobo 'eva adana kanania elalo'au venia vaika. La'ela 'eva Iosepa mai Beniamina sinata. Ia 'eva Iuda kauta boutai sinatai devaaoa.
LALO 'UDAI
anina umauna 'eva;
1. Kau eikabasi ia 'eva si'avana kauna Dilava vailanai.
2. Inoku nuana itoinai ediaka ena koa si'avata maulina bevikania, inoku Dilava ena ula maulinai bemauli.
3. Maivaka Dilava enoia ena si'avana boutai be'oukao.
LEBEKA
'eva Isako adana, Isako 'eva Abela'amo nakuna. Lebeka 'eva Esau mai Iakobo sinata. Ia laluana 'eva vi'apala depulu, Esau 'eva epulu makava, beiamo Dilava Iakobo eabia isi be'ana'ia, inoku ia kaunai Iuda kauta depulu. ‘Esau’ mai ‘Iakobo’ 'abuta bo'ika.
LEVI
'eva Iakobo natuna 'ouka lua banota ka. Iakobo nakuna 'ouka lua kataua Isalaela iduvuna 'ouka lua kubuta 'ava'avata kauta. Levi kubuna 'ava'avanai e'ovu vaia easi 'eva Dilava eta'u e'ana'ia vaita Lo'e kabukabuna laloanai Dilava ena kabukabu vinaulata mo bevavai. Levi iduvuna 'eva kabukabu kauta deabita isi, ia 'eva Alona ena luma kauta. ‘Alona’ 'abuna boikala.
Iesu ibanona kauta 'ouka lua banota ka 'eva vana Levi. Ia vana vaka Mataio. (Mataio 9.9-13, Maleko 2.14, Luka 5.27-29)
LO'E KABUKABUNA
'eva Isalaela laloanai vanua namana vana Ielusalemai ua'i emimia. Iuda kauta deda'a ua'i 'abu kanaua'i nadu namata delalonama vaika mai eta ainama sisita de'abuta maivaka eta veniveni Dilava kevanai davata devuata deda'a ua'i.
Sia Iuda kauta kataua 'eva ikekebili muliai davana laloanai dedododo. Lo'e laloana umaunai 'eva Dilava ena dava kabukabuta de'uleta, kabukabu kauta 'olatai kaunamo sibona edododo 'abu kanaua laloanai, vikau ka'onamo laloanai 'eva melala ka'onamo mo edododo. Ikekebili tubu'ana imusina namana ka 'eva Ekabukabu Vaika 'Abuna kanaua da'adodona 'abuna e'alavua. Iesu eba 'eva ikekebili tubu'anamo kanaia kukuanai e'idi, akaiai e'idia eda'amo venuai epua. (Mataio 27.51, Maleko 15.38, Luka 23.45). Koakoa kanania epulu 'eva melala kanaua'i Dilava eta'u dala ka 'ani eluvuia. Kanaua'i kau Iesu Keliso deabivenia kauta beda'a Ia kevana.
Lo'e kabukabuna ivakabukabuna naduna
‘Nadu’ 'abuna boikala.
LOMA
'eva kanobata vana Italia ena vanua namana. Iesu kanobatai emia laloanai, Loma kauta deta'u kano doutamo kauta deakuta mai de'olavaita, Isalaela vaka de'olavaia. Kanania 'ounai Isalaela kauta 'eva Loma kauta ulata sia deula, deula eta kanoai belo'ota asi. Loma eta lovia 'olana kauna de'aea Kaisa 'eva lovia 'olana kauna namana kanobata laloanai melala kanaua'i.
LOTA
'eva 'Alana nakuna. 'Alana 'eva Abela'amo kadina. ‘Abela'amo’ 'abuna boikala. Dilava eluva 'ana'i, kano makamakana ka Abela'amo bevenia, inoku Abela'amo kano kanaua ikavuna eda'a 'eva Lota vaka ia ita deda'a. Kano kanaua'i dea'a dodo mulinai, melala ka 'eva Lota eda'a Sodoma vanuana namanai emia. Vanua kanaua kauta 'eva koakoa si'avata vaika doutamo devavai. Kanania 'ounai Dilava ediaka vanua kanaua besiua.
Lota ena luma kauta ita vanua kanaua devikania, mulinai Dilava eta'u vanua kanaua esiuia. Dilava ena anelu Lota e'ouia vanua kanaua bevikania laloanai sia bekai'udai. Beiamo Lota adana ekai'udai 'eva komolonai kauanina epasisi pasisi, damena kaivakukunai eao.
LUVA 'ANA'I NAMANA
'eva kau lua viloatai nuata devaka'onamo 'eva luva'ana'i namana devavaia. Kau luva'ana'i namana evavaia koanai eluva 'ana'i vitaitana kevanai dava mediana ka bevavaia, inoku ivamuenai 'eva banona kanaua vaka ia kevanai dava mediana ka bevavaia.
Vali'u Dilava ena luva'ana'i namana 'eva Dilava eta'u evapulua, inoku eluve 'ana'i ena kau ia mulinai bedada'a koanai ia 'eva ena kau Kamata mai eta Lovia namanai be'ao.
Luva'ana'i namata Dilava evavaita 'eva luamo. Lava'ana'ina 'eva Dilava Mose kevanai evavaia, inoku ediaka, kau ia ena talavatu luvata beda'avai kave'i 'eva Ia sibona ena kau umautai bevaaota, kanaua 'ounai luva'ana'i namana lava'ana'ina laloanai 'eva kau ka Dilava vailanai sia edaia.
Luva'ana'i namana ivaluana laloanai 'eva Dilava eluva ediaka, Kau ka Iesu Keliso enai beabiveni kauna 'eva Dilava ia bevamomo'aia komolo kauna, vitaitana itani ia 'eva sia evavai si'asi'a kovo 'o Dilava ena talavatu sia ka deukuia kova boina.
MAMOE
'eva sisi ka vana. Iuda kauta 'eva melala kataua'i mamoe devananita easimo vali'u mamoe devanani do'o. Puka kanania laloanai mamoe va'ava'ata boikata. Iuda kauta eta mamoe 'ima koata 'eva katania boita;
1. Melala kataua'i kau ka'onamo 'eva mamoe doutamo vaika evananita. Mamoe vanuaimo sia de'imata, devuata deda'a 'abu davatai duvu dedoutamo 'eva ua'i de'imata duvu deani.
2. Mamoe 'ima kauta 'eva kano kataua'i eta mamoe de'imata. Ia 'eva mamoe deikabasita kave'i kauta, eta mamoe deikabasita mai mamoe vaka ia leleta deikabasi.
3. Mamoe 'ima kauna etata'u mamoe alana ka evavaia, inoku boni laloatai 'eva mamoe e'imata elani. Maivaka ala nutualanai e'eno. Melala vaida vinao kauna ka asi'i ala kukuanai emalovo keini, mamoe ka emavinaoa 'ounai.
4. Iuda kauta 'eva mamoe deabita, veniveni davatai devaaota, de'abuta Dilava devanama'inala. ‘Dilava ena Mamoe Nakuna’ boikala.
MANA
'ana'ina umaunai Isalaela kauta Aikupitoai dela'asi 'eva vikau vani navui (40) kano'akunai dealu'avaea alu'avaea. Melala kanaua'i 'eva Dilava eta'u iani evenita. Iani kanaua vana 'eva ‘mana’. Iani kanania 'eva melala boutai 'eva vutuvutuai e'ekoasi easi kano, beiamo eta kukudivo melala ka'onamo Melala kabukabuna 'eva iani sia de'ekoasi. Kau deda'a eta iani debita. Iani kanania 'eva Esodo 16.13-36 laloanai lovana eakuia.
MELALA KABUKABUNA
'eva Palaide melalana mai Masi melalana viloatai melala kanaua de'aea Satade. Kenese pukana laloanai deleleia 'eva Dilava melala boutai kalakoi 'eva kanobata evavaia, epua melala ivakalakoi kana 'eva lana eani 'olana ena vinaula 'eva eole 'ounai. Dilava ediaka kau boutai 'eva masi ka ena melala lava'ana'ita kalakoi 'eva eta vinaula bevavai, beiamo melala ivakalakoi kana 'eva lata be'ani mai Dilava bekukudivo venia.
Iuda kauta eta Melala kabukabuna talavatuna 'eva doutamo. Dediaka melala kanaua'i 'eva sia kau ka vinaula ka bevavaia kovo, inoku kau talavatu kanaua deukua 'eva debadu si'asi'a. Kanaua 'ounai Iesu eta'u 'olele kauna ka Melala kabukabunai evanama'inala, mai Iesu ibanona kauta Melala kabukabunai witi debukuta be'ani 'eva Iuda kauta debudu si'asi'a. Dediaka kataua 'eva vinaula.
MELIKISEDEKI
'eva sia kaikabasia kave'i, 'a 'Ebelu elena 5 eda'a 7 laloanai 'eva ia lovana kena deakuia. Maivaka puka 'ana'inai Kenese 14.17-20 laloanai deleleia. Melala ka 'ou kauta deasi Abela'amo uana Lota mai ena luma kauta ita deabita. Ena dava boutai vaka deabita. Inoku Abela'amo eda'a 'ou kauta katania ekualita inoku eakuta. Epua Lota mai ena luma kauta ita evamaulita, eta dava boutai vaka eabita 'udai. Abela'amo emue laloanai, dala kukuanai Melikisedeki ita devidavali. Melikisedeki eta'u Abela'amo palaoa mai waini evenia inoku evanama'inala, akanai emeamea inoku Dilava betata'u ia bevanama'inala. Inoku Abela'amo eta'u dava kataua kualiai eabita davata ekoleta 'ouka 'ouka laloatai ka ka eabita isi Melikisedeki evenia. Inoku kanaua mulinai evuaia easi Isalaela kauta deta'u eta dava dekoleta 'ouka 'ouka laloata ka ka deabita isi eta kabukabu kauta devenita. Kanaua 'ounai 'Ebelu kauta dediaka Melikisedeki 'eva kabukabu kauna ka. Beiamo Dilava ediaka kabukabu kauta 'eva Levi iduvunai beabita isi. 'A melala kanaua'i Abela'amo Melikisedeki ita devidavali laloanai Abela'amo kubuna Levi 'eva asido'o epulu. Kanaua 'ounai 'Ebelu pukana laloanai dediaka Abela'amo eta'u ena dava ekoleta 'ouka 'ouka laloatai ka ka eabita isi Melikisedeki evenia, inoku kanaua ikakikana 'eva itani Levi iduvuna kauta vaka eta dava deveni, 'olana ia 'eva muliai Abela'amo enai depulu davata.
MILA
'eva mulamula ka vana, inoku eka tavatava vaia eva tavana namavaikana, bonana vaka ekula'ila vaika. Ia 'eva au ka ukonai deabia. Iuda kauta 'eva mulamulai devaaoa, kanaua'i kau devamuinai tabua, asi'i ema anaana si'asi'a 'ounai. Vaka mulamula kanania deabia kau 'ani deba kauta kauanita deukuta inoku dekoleta.
MOSE
'eva Isalaela kauta eta 'ana'ia vai kauna namana ka. Melala kanaua'i Isalaela kauta Aikupitoai da'ala deabi laloanai Dilava eta'u Mose eabi isi Isalaela kauta be'ana'ia vaita Aikupito ai bela'asi bemumue beda'a kano kanaua Dilava eluva 'ana'i bevenita davanai bemimia. Dilava 'eva koakoa namana ka evala'asia, Mose ita devidavali. Mose makana eda'a au ka mai 'alovana eikaia, beiamo au kanaua 'eva sia ebo'o. Inoku Mose eikabasi Dilava 'eva 'ani ua'i. Dilava kanaua'i Mose evaikabasia ia 'eva 'ani eabia isi beda'a ena kau Aikupito kanonai be'ana'ia vaita bemumue beda'a eta kano umaunai.
Dilava eta'u Mose imanai dava edeata edeata evala'asita. Melala ka Aikupito kauta deta'u Isalaela kauta de'ana'ia vaita, deda'a nutu namana ka vana ‘'Atu 'Aolana’. Dilava eta'u nutu kanaua aluna eva'oloa, vei eva 'alamaia lua inoku Isalaela kauta eta dala eva'olua, kano ladanai dekeini, dekeini mulinai 'eva Aikupito kauta devakovo bekeini, beiamo vei mune'e ealu 'udai boutai evadono bata.
Dilava ena talavatu Isalaela kauta etai 'eva Mose kele'enai evavaia. Melala ka kano 'akunai demia laloanai Mose eta'u lolo ka vana Sinai akanai ele'au eda'a ua'i kena bemimia mai bemeamea Dilava kevanai ua'i Dilava sibona Mose kevanai evala'asia inoku ena talavatu Mose evenia, maivaka Dilava ena talavatu namata boutai 'ouka 'eva bika'a palapalata lua akatai eleleta 'au. Bika'a katania 'eva Lo'e Kabukabuna laloanai kabukabu 'abunai ua'i de'uleta. Dilava ena talavatu kataua Mose evenia 'eva puka kabukabuna laloanai. Puka 'ana'ina laloanai puka makavata ima (5) 'eva vata Mose ena puka. Pukata 'eva, Kenese, Esodo, Levitika, Numela, Diutelonomi. Maivaka puka vana Talavatu vaka.
NADO
melala ka ateate ka eta'u deolo ka eabia easi Iesu aena beukuta. Deolo kanania 'eva dava ka vana nado ai devavaia, inoku ia 'eva au vana sipikenado ukonai deabia.
NADU
Iuda kauta 'eva vikau ka'onamo laloanai nadu namata vaida devavai nadu katania devavaita melalatai 'eva Dilava ena vanama'ina mai dava vaida 'ani siako ia kevatai evavaita davata delalovaita. Nadu vaida vata 'eva katania;
Lo'e kabukabuna ivakabukabuna naduna. (Ioane 10.22)
Nadu kanania 'eva Iuda kauta ka vana Iuda Makabi delalovaia. Ia 'eva 'ani siako vaika umaunai Dilava ena Lo'e kabukabuna evavaia kave'i, eva'olua inoku kau Dilava bekukudivo venia 'ounai. vinaula kanaua evavaia 'olana eta 'ou kauta mai vaila makamakata lo'e laloanai dedododo Lo'e kabukabuna devavaia si'asi'a 'ounai. Iuda kauta vaka nadu kanania de'aea ‘'Ailala naduna’. Kanaua 'ounai Iesu eluva ediaka, “Lau 'eva kanobata ena 'ailala.” (Ioane 9.5)
La'aukeini naduna
'eva Iuda kauta eta nadu namana umauna ka. Nadu kanania laloanai 'eva Iuda kauta makavana umaunai Aikupitoai da'ala deabi inoku aboina dela'asi kanaua delalovaia. Melala kanaua'i 'eva Dilava ena anelu esinia eda'a Aikupito kauta eta luma ka ka laloatai edodo nakuta pulu makavata boutai eaku ba paluta. Ia Dilava Iuda kauta e'outa eta luma ka ka laloatai mamoe nakuta deaku bata inoku lalata deabita eta nutuala kovolotai deukuta. Inoku lala eika koanai luma akatai ekeini, inoku melo kataua sia eaku bata.
Kanaua 'ounai la'aukeini naduna laloanai luma ka ka laloatai mamoe nakuta deaku bata deaniani ka'ona.
Palaoa sia ivakubuna naduna
'eva la'aukeini naduna ita melala ka'onamo devavaia. 'Olana 'ana'ina umaunai Iuda kauta demolau Aikupito ai dela'asi laloanai palaoa be'imala bekukubu inoku be'abua 'eva melala asi'i. Kanaua 'ounai nadu kanania laloanai 'eva Iuda kauta detata'u palaoa sia ivakubuna davana deania.
Aiole naduna
'eva Iuda kauta delalonama 'olana 'ua'ua mai 'ali'ali melalata 'eva 'ani deole 'ounai. Nadu kanaua laloanai 'eva aiole devavai inoku ua'i venutai demimia vuia ka, kanaua devavai koma 'eva kubuta 'ava'avata makavana umaunai kano'akunai dealu 'avaea alu 'avaea vikau vani navui (40) mulinai 'eva Dilava eluva 'ana'i kanona bevenita davana laloanai deda'adodo davana delalovaia.
Pentikose naduna
'eva Iuda kauta eta nadu namana ka. Va kanaua ‘Pentikose’ anina ‘imanavui (50)’. Iuda kauta eta nadu kanania 'eva La'aukeini mulinai melala imanavui de'ole 'eva denanadu.
Pentikose naduna laloanai 'eva Iuda kauta witi i'alina delalonama vaia. Vaka makavana umaunai Dilava ena talavatu Sinai lolona akanai Mose evenia Iuda kauta eta davana vaka delalonama vaia. Melala katania'i Pentikose melalanai 'eva Keliso ena kau deta'u melala kanaua'i Idume Kabukabuna e'ovu kau Keliso deabivenia kauta kataua akatai davana delalovaia.
NAMANA
'eva kuali kauta e'ana'ia vaita kauna ka. Ia 'eva Silia kauna. Ia 'eva sia Iuda kauna. Ia kuali 'ola kauna namana ka, beiamo kauaninai 'olele vana loki eabia. Melala ka eda'a enolea kauna vana Elisa kevana, inoku enoia ena 'olele bevanama'inala. Beiamo Elisa ia e'ouia beda'a Iolidane nutunai melala boutai kalakoi ka beidi'u. Namana eda'a kanaua ekoma 'eva kauanina itoinai enama'ina.
NINEVA
'eva vanua namana ka kanaua Dilava eta'u Iona esinia beda'a ena luva beilolo vaia vanuana. ‘Iona’ 'abuna boikala.
Dilava ediaka Nineva vanuana bevaolea 'olana koakoa si'avata vaika devavai 'ounai. Nineva kauta vali kanania deika koanai dekani mai delalo'udai. Kanania devavai koma 'ounai Dilava eta si'avana e'oukao mai sia evaoleta.
NOA
'eva 'ani makavana umaunai emia kauna. Adamu kau makavana kubuna 'ava'avanai e'ovu easi ivakalakoi kanai 'eva Noa epulu.
Noa ena melalai 'eva kanobata kauta boutai koakoa si'avata vaika doutamo devavai. Kanaua 'ounai Dilava ediaka abaka namavaikana besinia, kanobata be'alavua, kau mai kanobata davata boutai bevaoleta. Beiamo Noa 'eva kau nama'ina mai Dilava lelena eda'avai kauna. Kanaua 'ounai Dilava Noa e'ouia aunakoi namavaikana umauna ka bevavaia, vaka Dilava eta'u Noa evaikabasia dala davai aunakoi bevavaia. Epua Dilava Noa e'ouia adana mai nakuna momoluaneta koi adata ita aunakoi ai bele'au maivaka sisi edeata edeata viloatai moluane ka mai ateate ka bevaeleta'au, 'a sisi viloatai vaida 'eva moluane kalakoi ka mai ateate kalakoi ka beudata'au. Noa Dilava ena luva eabivenia 'ounai dava boutai Dilava e'outa vinaulata umauta evavai. Noa ena kau ita aunakoi ai deda'adodo mulinai, Dilava eta'u lamu mekauna umauna eva akua, abaka namavaikana ela'asi, lolo vaka ekavunita. Kanobata kauta boutai dedono deba palu, ia Noa mo ena luma kauta ita 'eva demauli. Vuia dounamo deole mulitai abaka e'ovu, vei e'oba. Kanobata elada 'udai. Noa ena luma kauta ita aunakoi ai dela'asi. Inoku Noa ainama ka evavaia Dilava ena 'olana evamaulita 'ounai. Dilava eluva 'ana'i abaka kanaua boina sia ka bevala'asia 'udai kanobata akanai, maivaka ediaka boualo 'eva ia ena luva'ana'i koana, melala kanaua beda'a vaia 'eva boni mai lani bemimia, 'elu namana mai siavu namana, maivaka avala melalana mai kano be'a'olo melalana, vaka 'ua'ua mai 'ali'ali melalana.
'OAPAEA
Nao malatai 'eva de'aea ‘hisop’. Kabukabu kauta detata'u kanania deabia lala 'o vei ai dekaoa uku inoku kau 'o eta dava vaida akatai desibulia, veiveina e'ovu, kanaua devavai koma 'eva Dilava vailanai kabukabu vinaulana devavaia.
OLIVE
'eva au ka vana. Au kanania 'eva maivuana. Ikana 'eva itani tuava auna boina beiamo uauana 'eva kikita komolota. Puka kanania laloanai olive auna va'ava'ana boikala.
Iuda kauta olive vuana deabia deolo devavaia. Deolo kanaua deabia denadunadu vaia maivaka vinaula doutamo edeata edeata devavai. Iuda eta mauli laloanai, olive deolona 'eva dava namana. Olive lolona 'eva Ielusalema kevanai lolo ka vana. Lolo kanaua akanai 'eva olive auta dekukubu.
OMEKA
‘Alepa’ 'abuna boikala.
OSANA
'eva vanama'ina luvana, kau eta 'ola aku koana kau ka kevanai 'eva luva kanania kau kanaua devenia. Luva anina 'eva, ‘Dilava ia bevamaulia,’ 'o ‘iabidaena’.
PALADAISO
anina 'eva ‘loba nama'ina vaika’. Kau eta nama'ina vaika kanaua Edene laloanai 'eva vana de'aea Paladaiso. Kanobata asido'o epulu 'eva Dilava Adamu mai Eva ita ua'i e'uleta. Vali nama'ina kanania laloanai 'eva Paladaiso lovana eakuia 'eva itani vutuvutu vanuana boina. 'A vutuvutu vanuana 'eva 'abu nama'ina vaika, kau Iesu Keliso deabi venia kauta kataua kanobata kanania'i bebaba mulinai 'eva beda'a 'abu kanaua.
PALAO
'eva Aikupito eta lovia 'olana kauta e'olavaita kauna. Aikupito eta lovia 'olana kauta de'olavaita kauta boutai 'eva de'aeta Palao.
Palaoa sia ivakubuna naduna
‘Nadu’ 'abuna boikala.
PALISEA
kauta 'eva kau namata vaida Iuda kauta viloatai. Ia 'eva talavatu 'olavai kauta ita devinaula ka'ona. Talavatu 'olavai kauta 'eva talavatu devaikabasivai kauta. Inoku talavatu kataua Dilava eta'u Mose evenia davata deikabasita kave'i, beiamo Dilava ena talavatu akatai sibota eta koakoa mai talavatu vaida dene'eta 'au. Melala doutamo de'apa sibota delalovaia ia 'eva denama'ina vaika vakaia kau vaida. Ia eta koakoa devavai itani kau nama'ita. Beiamo eta lalovalalovai 'eva desi'avana. Mataio elena 23 laloanai Iesu Palisea kauta lovata eaku maivaka e'aeta ‘apa kauta’. Palisea kauta 'eva Iesu devaiviivia maivaka dala dekavu beaku bala dekoma.
Pentikose naduna
‘Nadu’ 'abuna boikala.
PULU EDEA KAUTA
'eva sia Iuda kauta. 'Elene kauta malatai luva kanania deluvala anina 'eva ‘kano boutai’ inoku kano kanaua anina 'eva kano boutai kanobata akanai, beiamo Iuda kauta 'eva asi'i. Iuda kauta 'eva deapa vaika 'olana Dilava 'eva ia edilata ena kau umautai be'ao, inoku ia 'eva kano edeata kauta ulata sia de'ula.
SADUKEA
kauta 'eva Iuda kauta viloatai kau namata matota vaida. Ia 'eva kau devamaleleta Dilava ena talavatu kataua Mose evenia davata beda'avai, mai Iuda etakoakoa vaka beda'avai kave'i. Ia 'eva vitaitana Palisea kauta boita. ‘Palisea’ 'abuna boikala. Beiamo melala doutamo Sadukea kauta 'eva Palisea kauta ita deluva vai'ade, 'olana Palisea kauta eta abiveni 'eva kau ka bebaba mulinai 'eva mauli makamakanai bemauli 'udai, ia Sadukea kauta 'eva luva kanaua sia devamomo'aia.
SALA
'eva Abela'amo adana. Vikau doutamo vaika 'eva sia melo ka evapulua, beiamo 'ani emotu laloanai Isako evapulua. ‘Abela'amo’ 'abuna boikala.
SALAMO
pukana 'eva Dilava ivanama'inana pukana. Davida mai banona vaida eta lalo'au Dilava kevanai masita mai Dilava ivanama'inana masita deleleta.
SALPA
'eva bika'a laolina ka. E'ani koanai esiavu si'asi'a, e'ailala vaika bonana epasisi vaika.
SAMALIA
'eva 'abu ka vana. Samalia kauta 'eva sia Iuda kauta umauta 'olana 'ana'ina umaunai 'eva pulu edea 'a'ateta deadavata. Iuda kauta 'eva ia ulata sia de'ula.
SAMUELA
'eva enolea kauna namana ka. Ia eta'u Davida 'olana deolo ai esisia evakabukabua lovia 'olana kaunai be'ao. Ia 'eva kau eta 'ana'iavai kauna namana ka.
SAMUSONI
'eva Iuda kauta eta 'ana'iavai kauna 'ani siako vaika. Dilava eta'u kula'ila namavaikana evenia. Samusoni kauaniai 'eva ekula'ila si'asi'a.
SATANI
'eva ka'uba si'avata vaika e'ana'ia vaita kauna. Ia 'eva Dilava evaiviivia, kanaua 'ounai kau elebata, ena ula 'eva koakoa si'avata bemavavai. Ia etata'u kau Iesu deabivenia kauta melala boutai eta si'avana evalalota, kanania evavai koma 'olana ena ula 'eva deabiveni kauta belalovaia Dilava eta si'avana sia be'oukao. Satani vana vaka ‘diabolo’, kanobata kanania loviana.
SI'AVANA
kau ka Dilava ena luva'ana'i evavaia si'asi'a eva si'avana evavaia. Kau vailatai koakoa kanaua boina 'eva dava namana 'o kikina beia, Dilava vailanai ia 'eva si'avana kauna.
SINAI
'eva lolo ka vana. Lolo mo kanania tolinai Dilava ena talavatu Mose evenia Isalaela kauta eta. ‘Mose’ 'abuna boikala.
SINAPI
'eva au ka vana, nao malatai 'eva ‘mustard’, ia keana 'eva kikita vaika, 'a ekukubu koanai 'eva au namavaikana itani au boina. Ikana 'eva itanai tuava boina.
SINEMONI
'eva au ka ai devavaia. Bonana ekula'ila vaika mai detavatava vaia 'eva tavana namavaikana melala kanaua'i. Kau sinemoni deabia deolo ita devaka'onamoa, deolo bonana bevakula'ilala 'ounai, inoku deolo kanaua deabia kau 'olatai desisia, iabisina koana, mai melala vaida 'eva ba 'abutai devavaia.
SIONA
lolo kanaua akanai Ielusalema emimia 'eva vana Siona. Lo'e kabukabuna 'eva lolo kanaua akanai emimia, maivaka Ielusalema vanuana laloanai 'abu kanaua 'eva ekabukabu vaika. Melala vaida Ielusalema vaka de'aea Siona.
Melala vaida 'eva Ielusalema vutuvutu ai emimia davana vaka vana de'aea Siona, kanaua 'eva vutuvutu vanuana de'oua. Inoku kanaua anina 'eva Dilava ena mia 'abuna. ('Ebelu 12.22, Ivala'asina 14.1)
SODOMA
'eva vanua namana ka vana. Lota 'eva ua'i emia. ‘Lota’ 'abuna boikala. Vanua namana ka ua'i Sodoma kevanai 'eva vana Komola.
Sodoma mai Komola kauta 'eva koakoa si'avata vaika devavai, kanaua 'ounai Dilava eta'u 'alovai vanua katania luana evaoleta.
SOLOMONA
'eva Davida nakuna. Ia 'eva Isalaela kauta eta lovia 'olana kauna namana ka.
Melala ka Solomona ena nivi ai Dilava easi ia kevanai inoku e'ouia ena ula ainamana 'eva dava Dilava ia bevenia. Inoku Solomona Dilava enoina lalovai komolo bavenia, kanaua'i ena kau be'ana'ia vaita kave'i. Inoku Dilava eta'u Solomona lalovai komolo namana evenia. Ia lovia 'olana kauta boutai eta lalovai komolo 'olana kaunai eao. Dilava vaka Solomona lavo namana evenia Solomona 'eva lavo ai elovia si'asi'a.
Solomona eta'u Lo'e kabukabuna makavana evalavala. 'Ana'inai Iuda kauta 'eva Aiole kabukabuna devavaia, kanaua'i Dilava dekukudivo venia. Lo'e kabukabuna kanania 'eva ikana mediana vaika umauna.
SUKE
'eva au ka vana, nao malatai 'eva ‘fig’, vuana 'eva edia'a vaika.
TALAVATU
Dilava ena talavatu 'eva puka 'ana'ina laloanai puka lava'ana'ita ima. Katania 'eva Dilava ena talavatu Mose kevanai evala'asita ena kau eta.
TALAVATU MAUANA
maua kanania 'eva au ai devavaia inoku kolo ai kauanina itoinai demataia kaiu. Laloanai 'eva bika'a namata palapalata lua kataua akatai Dilava ena talavatu 'ouka eleleta'au davata. ('Ebelu 9.4, 5) Isalaela kauta kano'akunai dekalima laloanai maua kanania devuaia deda'avaia, mai Dilava ena luma kabukabuna laloanai de'uleia, maua kanania laloana davata 'eva dekabukabu vaika 'olana kataua 'eva Dilava ena luva 'ana'i talavatuna ivavitaitana.
TALAVATU 'OLA KAUTA
'eva kau kataua 'eva Dilava ena talavatu kataua Mose evenia Iuda kauta eta davata kau devaikabasi vaita. Ia detata'u dava kataua Mose ena puka ima laloatai eleleta davata devaikabasivai. ‘Talavatu’ mai ‘Mose’ 'abuta bo'ika.
VAMAULI KAUNA
Iesu 'eva ‘Vamauli kauna’ 'olana Ia eta'u dala ka eluvuia, kanaua'i kanobata kauta eta vavai si'asi'a mekauta asi'i demakoa 'ounai bemauli. 'Olana Iesu eba 'eva kau boutai eta mekau ekoaia, kanaua 'ounai Dilava etata'u kau Iesu deabivenia kauta kataua eta si'avana e'oukao, eabitadae, evamomo'aita, komolo kautai evaaota ia vailanai mai Iesu dainai.
VEAUNEKE KAUTA
Iesu eta'u mulinai deda'a kauta 'ouka lua eabita isi ia bebanoa ena veauneke kautai be'ao. (Mataio 10.1 - 4, Maleko 3.13 - 19, Luka 6.12 - 16)
Kau kataua 'eva Ia kevanai demia mai Ia eta'u evaikabasita. Iesu eba inoku eko'isi 'udai 'eva ia sibota makata umaunai deikaia. Ia 'eva kau Iesu deabivenia kauta kataua de'ana'ia vaita.
Veauneke eta vinaula pukana laloanai 'eva, Paulo, Banaba mai kau vaida vaka de'aeta veauneke kauta. Ia vaka Iesu e'aeta esinita ena vinaula bevavaia kauta.
La'au keini naduna
‘Nadu’ 'abuna boikala.
VINE
'eva au vuana ka. Au vuana kanania va'ava'ana 'eva puka laloanai bodavalia. Au kanaua vuana kanania boina evapulua davana 'eva vana vine. Vine 'eva deabita waini devavai. Iuda kauta 'eva eta vinaula kanotai vine auta doutamo devadota inoku de'imata kave'i namata de'ao 'eva kataua'i ia betata'u nadu bevavaia.