1 Daidʌ ʌSuusi vuusai ʌgʌʌ quiuupaigadʌaiñdʌrʌ ʌjudidíu dai caimia agaitadai tai miaadʌrʌ guuquiva aatʌmʌ mamaatʌrdamigadʌ ʌgai dai aagidi sai aliʌ chigiamaasi ʌgʌʌ quiuupai. 2 Taidʌ ʌSuusi gʌraa noragi dai povʌrtʌtʌdai:

―¿Nʌidimʌsi aapimʌ vʌʌsi idi? Ismaacʌdʌ gʌnaagidi aanʌ ʌrvaavoi sai tomali ʌmo odai maiviiya agai ʌmai daama, vʌʌsi siaa gʌduuñimu goovai ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

3 Amaasi iji aatʌmʌ Oliivosi giidiamu dai ami daiva ʌSuusi. Mosʌcaasi ʌSuusi ʌʌmadu aatʌmʌ mamaatʌrdamigadʌ ʌgai ami daacatadai tʌtai aatʌmʌ itʌtʌdai:

―Aatʌmʌ ipʌlidi pʌsgʌraagida aapi siʌʌscadʌ ʌpʌduñia agai gomaasi ismaacʌdʌ aagai aapio. ¿Duucatai maatʌcamu oodami iscayo divi agai aapi dai cayo ugitimu oidigi? ―tʌtʌdai aatʌmʌ.

4 Amaasi ʌSuusi povʌrtʌtʌdai:

―Gʌnnuucadacavurai vai tomali ʌmaadutai maitʌnvupuiirumadaiña. 5 Muidutai dadia agai daidi caitiadamu ʌgai: “Aanʌ anʌrCristo”, dai muidutai vupuiirumadadamu ʌgai. 6 Cajiomacamu ʌoodami muiyapʌrʌ cocodi, dai aa cayo gʌncocoda ʌʌpʌ, maitavʌr duduaadicuda gomaasi ʌpʌduñia agai ʌpʌga, dʌmos maiquia aayi cuugatʌrʌ tasʌrʌ. 7 Ʌmo dʌvʌʌriʌrʌ oidacami cocuadamu ʌmai dʌvʌʌriʌrʌ oidacami dai oidacamu biuugigai dai coocodagai aipacoga dai aliʌ cavami gigivucudamu ʌʌmapʌcʌrʌ gooidigi. 8 Vʌʌsi gomaasicʌdʌ utudama gʌaagacai soimaasi taatamu oidigi daama oidacami.

9 Dai amaasi ʌoodami tʌʌgidamu ʌvaavoitudadami dudunucamiʌrʌ mʌsaidʌ gʌʌgʌna dai coodana. Dai vʌʌsi oidigi daama oidacami cʌʌdadamu giñvaavoitudaitai ʌgai. 10 Siʌʌscadʌ aiyagi amaasi tasʌrʌ muidutai camaitiñvaavoitudada agai, dai aipaco gʌncʌʌdadamu dai aipaco gʌntʌtʌgiadamu dudunucamiʌrʌ. 11 Dai oidacamu mui yaatavogami ismaacʌdʌ pocaitada agai saidʌ ʌrDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ dai vupuiirumadadamu mui oodami. 12 Dai sʌʌlicʌdʌ oidacamu soimaasi dai cascʌdʌ mui oodami camaitʌnoigʌadamu aipacoga. 13 Dʌmos ʌgai ismaacʌdʌ apiagiñvaavoitudadagi siʌʌsi uucami oidacagi oidigi daama ʌgai gia cʌʌgacʌrʌ vuvaquimu. 14 Dai vʌʌsi oidigʌrʌ gʌaagadamu gocʌʌ caidacʌdʌ isducatai Diuusi soicʌi oodami sai cʌʌga gʌntʌtʌgitocana sipoduucai vʌʌsi oidigi daama oidacami maatʌcamu. Dai amaasi gia caugitimu oidigi.

15-16 Tai Daniel ʌmo Diuusi ñiooquituldiadamigadʌ poduucai ooja sai divia aagai ʌmoco ismaacʌdʌ sʌʌlicʌdʌ soimaasi iduñia agai ʌmo istumaasi ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ judidíu ʌrana. Siʌʌscadʌ nʌijada oodami ispomaasi ʌpʌvuimi, amaasi ʌgai ismaacʌdʌ tami Judeeʌrʌ daraajagi gʌaagai isvoopiagi gigiidiamu ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

Sioorʌ nʌijadagi idi oojai gʌaagai ismaatʌ caʌcagi. 17 Daidʌ ʌSuusi potʌtʌdai ʌʌpʌ:

―Sioorʌ vaaqui daama daacagi aidʌ tasʌrʌ aliʌsi gʌaagai isotoma voopiagi maivuvaidacai gʌvustuidaga tuucavidʌrʌ, 18 dai sioorʌ dʌjiana ajioopadagi maitʌaagai isʌpamu iimiagi gʌnquiiquiamu dai vuiyagi gʌnyuucusi. 19 Siʌʌ soimaa taatamu ʌooqui ismaacʌdʌ noonoacagi siʌʌpʌ viaacagi aali siisiʌdami, aidʌ tasʌrʌ. 20 Aliʌsi gʌaagai isdaanʌdagi Diuusi vai maitʌrtoomococana mʌsiʌʌscadʌ voopiagi, tomali maitʌrʌmo ibʌstaragai tasʌrʌcana. 21 Aliʌ soima taata agai ʌvaavoitudadami cascʌdʌ. Vaamioma soimaasi gʌtaatamu amaasi sitomali ʌmo imidagai aidʌsi abiaadʌrʌ Diuusi idui oidigi dai gooquiʌrʌ tomali ʌmo imidagai maipomaasi gʌtaatamu. 22 Isbai tʌvʌpi ʌpʌduñiagi gomaasi aidʌ gia vʌʌsi coiyantada oodami dʌmos Diuusi maidagitomu istʌvʌpi ʌpʌduñia gomaasi ʌgai aliʌ oigʌdai ismaacʌdʌ ʌcovai vuvaitu cascʌdʌ.

23 Amaasi isʌmaadutai povʌntʌtʌadagi: “Dañi tami daja ʌCristo”, mʌsiʌpʌ povʌtʌtʌadagi: “Dañi mʌʌca daja”, maitavʌr vaavoitudada. 24 Dadia vagai yaatavogami dai pocaitiada agai saidʌ ʌrʌCristo dai pocaitiada agai saidʌ ʌrDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ, daidʌ ivuaada agai naana maasi gʌgʌrducami dai poduucai vupuiirumadada agai asta ʌgai ismaacʌdʌ Diuusi ʌʌgi ʌcovai vuvaitu isistutiadagi. 25 Dʌmos aanʌ ʌʌquiasdʌrʌ abiaadʌrʌ gʌaagidi. 26 Cascʌdʌ isaagiada ʌgai dai povʌtʌtʌadagi: “Dañi mʌʌca oidigana daja ʌCristo”. Maitʌaagai isiimiagi ʌoodami daida isaagiadagi ʌgai dai povʌtʌtʌdai: “Dañi tami quiiyʌrʌ daja”, maitʌaagai isvaavoitudadagi. 27 Poduucai ismaascana siʌʌscadʌ vʌpʌdocʌdagi oidigi poduucai ʌʌpʌ vʌʌsi oodami giññʌida agai siʌʌscadʌ ajiagi istuigaco diviagi aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami. 28 Tomasiaaco siaaco caatʌcagi baabaidi duvaligadʌ ami gʌnʌmpaidiña nuunui, poduucai ʌrvaavoi ʌʌpʌ saidʌ ʌpʌduuñi agai vʌʌsi istumaasi aagai aanʌ.

29 Dai amaasi siʌʌscadʌ cadaivuñiagi gosoimaa taataragai tasai tucapi viiya agai dai masaadai gʌiiña agai, dai sisiaavugai suuligia agai tʌvaagiaiñdʌrʌ, dai vʌʌsi istumaasi oidaga tʌvaagiʌrʌ gigivucudamu. 30 Dai amaasi tʌʌgimu oodami tʌvaagiʌrʌ ʌmo istumaasi dai poduucai maatʌmu iscadivia aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami dai vʌʌsi oidigi daama oidacami suaanʌda agai daidʌ giñtʌʌgimu ʌgai istʌvaagiaiñdʌrʌ imʌdamu aanʌ icomai saagidaiñdʌrʌ guvucadagaicʌdʌ dai Diuusi dadadaquigadʌ ʌʌmadu. 31 Dai ootosamu aanʌ giñtʌtʌaañicaru vai ʌgai cavami iivana trompeetacʌdʌ dai poduucai ʌmpaida aagai vʌʌsi ʌoodami ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu vʌʌsi oidigiaiñdʌrʌ dai vʌʌsi tʌvaagiaiñdʌrʌ.

32 Maatʌvurai aapimʌ idi ñiooqui ismaacʌdʌ gʌnaagidia iñagai aanʌ aagaitai ʌiigosi. Siʌʌscadʌ momiacagi iigosi maamaradʌ dai iipoidagi aagadʌ poduucai camaatʌca iscamiaadimi taaco. 33 Poduucai ʌʌpʌ mʌsiʌʌscadʌ nʌijadagi iscasi ʌpʌvuidagi gomaasi ismaacʌdʌ caaagidi aanʌ camaatʌca iscayoga ugidagai oidigi. 34 Ismaacʌdʌ gʌnaagidi aanʌ ʌrvaavoi sai gomaasi ʌpʌduñia agai maiquiaa ugitʌcai oodami sivi oidacami. 35 Tʌvaagi dai dʌvʌʌrai ugitimu dʌmos giññiooqui maiugitimu.

36 Dʌmos tomali ʌmaadutai maimaatʌ siʌʌscadʌ tomali siuu duucu tomali Diuusi tʌtʌaañicarudʌ tʌvaagiʌrʌ daraajatai maimaatʌ, tomali aanʌ Diuusi maradʌcatai. Mosʌʌgi gʌrooga Diuusi ʌgai dai maatʌ.

37 Poduucai isduucai ʌpʌdui aidʌsi oidacatadai ʌNoé poduucai ʌpʌduuñimu ʌʌpʌ siʌʌscadʌ cadivia iñagada aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami. 38 Ʌʌqui aidʌsi maiquiaa cavami duudu dai maiquiaa gʌiiña oidigi suudagicʌdʌ ʌoodami gacuaadana dai gayʌʌdana dai cuucuntaiña, dai gamamaacaiña gʌnmaamara ooqui mʌsai ooñtaiña asta aidʌ uucami sivaa ʌNoé gʌvaarcugʌrʌ. 39 Sai moduu maimaí ʌgai asta aidʌsi caduuquimi tai vʌʌsi ʌoodami coi. Poduucai ʌpʌduuñimu ʌʌpʌ siʌʌscadʌ divia aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami. 40 Dai amaasi gooca cʌcʌʌli oidigana daraajamu siDiuusi vaidacaimu ʌmoco dai ʌgʌmai viaamu. 41 Dai gooca ooqui gatuaadamu siDiuusi vaidacaimu ʌmoco dai ʌgʌmai viaamu.

42 Vʌʌscʌrʌ gʌaagai isbaigʌnduca aapimʌ maimaatʌcatai tomali siuu duucu divia aagai ʌtʌaanʌdami. 43 Dʌmos cʌʌga maatʌ aapimʌ sai isʌmo oodami maatʌcagi siuu duucu ami quiidiʌrʌ divia agadagi ʌmo ʌʌsivogami maicosian tada ʌgai nuucadacatai sai maivaacʌna quiidiʌrʌ dai ʌʌsidana. 44 Poduucai ʌʌpʌ aapimʌ aliʌsi gʌaagai mʌsbaigʌn ducagi, siuu duucu siooma maitʌgitoca aapimʌ iñsidivimu aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami ―tʌtʌdai ʌSuusi.

45 Daidʌ ʌSuusi itʌtʌdai ʌʌpʌ:

―Ʌmoco gaaamu vʌʌscʌrʌ gaagaiña ʌmoco ʌʌgidaracami dai saituduacami saidʌ ʌrtʌaanʌdamigadʌcana pipiooñigadʌ dai bibidiña siuu duucu gʌaagadagi. 46 Baigʌʌliadamu ʌtʌaanʌdami ismaacʌdʌ iducagi vʌʌsi cʌʌga siuu duucu diviagi ʌaamudʌ. 47 Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi saidʌ ʌaamudʌ tʌaanʌdami duucai viituldamu vʌʌsi istumaasi viaacagi. 48 Dʌmos siʌpiooñi ismaacʌdʌ tʌaanʌdami duucai viaagi ʌaamudʌ maicʌʌga tuigacagi dai povʌʌldagi siʌaamudʌ maiotoma divia aagai 49 dai gʌaagacai soivuaadagi ʌgaa pipiooñi dai ʌgai gacuaadagi dai gayʌʌdagi dai navamuagi aa navacoidadʌ ʌʌmadu. 50 Dai poduucai ʌaamudʌ diviagi siuu duucu ʌpiooñigadʌ siooma mainʌnʌracagi dai siuu duucu ʌgai maimaatʌcagi. 51 Dai sʌʌlicʌdʌ soima taatatuldamu ʌgai daidʌ iduuñimu ʌgaicʌdʌ isducatai ʌpʌvueeyi ʌgaicʌdʌ ismaacʌdʌ aagai ʌmo istumaasi dai ʌma maasi ivueeyi. Amaasi susuaaquimu ʌgai dai aliʌ soimaasi taata agai.