1 Aidʌsi canaato aa ʌSuusi vʌʌsi gomaasi, ʌgai povʌrtʌtʌdai aatʌmʌ mamaatʌrdami:

2 ―Cʌʌ maatʌ aapimʌ sigoo tasaicʌdʌ aiya agai ʌsiaa duudagai ismaacʌdʌ pascua tʌʌgidu, siamaasi giñbʌimu ʌoodami dai mʌʌca iñtʌʌgidamu mʌsaidʌ giñsiisana curusiaba poduucai iñmuaamu aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami ―gʌrtʌtʌdai ʌgai.

3 Amaasi ʌbaitʌguucacamigadʌ ʌpapaaligadʌ ʌjudidíu daidʌ ʌmamaatʌtuldiadami Diuusi sʌʌlicamigadʌ ʌʌmadu ʌpipiscaligadʌ ʌjudidíu Caifási quiidiana tuisicana gʌnʌmpagi. Ʌgai ʌrbaitʌcʌaacamigadʌcatadai papaaligadʌ ʌjudidíu. 4 Dai vʌʌscatai ʌgai gʌnaatagi isducatai yaatagidagi ʌSuusi dai bʌjiagi dai muaagi. 5 Daidʌ icaiti:

―Baiyoma nʌnʌraca aatʌmʌ vai daivuñiagi gosiaa duudagai tʌtaida bʌiya aatʌmʌ vai maitʌrvui baacoagi oodami ―ascaiti.

6 Vaidʌ ʌSuusi Betaaniʌrʌ daacatadai Simuñi quiidiʌrʌ. ɅSimuñi ʌʌquioma viaacatadai ʌmo coocodagai ismaacʌdʌ duvaldi gatuucuga dʌmos cadueeyi ʌgai. 7 Tai ami divia ʌmo ooqui dai bʌʌcati ʌmo tucayu alavastrocʌdʌ duñisicami suudacami asaiti sigian uuvadami sʌʌlicʌdʌ namʌacami. Daacatadai ʌSuusi mesa abaana taidʌ ʌooqui tʌi ʌasaiti moodʌrʌ. 8 Aidʌsi tʌʌ aatʌmʌ ʌSuusi mamaatʌrdamigadʌ gomaasi aliʌ baacoi aatʌmʌ dai aipaco gʌraatagidimi daidʌ icaiti:

―¿Istuisidʌ siaa doodai goovai goasaiti? 9 Cʌʌga gʌgagaramudai goovai mui tumiñsicʌdʌ dai ʌcʌdʌ soiñamudai soitutuigami ―caiti aatʌmʌ.

10 Vaidʌ ʌSuusi caʌ istumaasi aagai aatʌmʌ mamaatʌrdamigadʌ ʌgai daidʌ povʌrtʌtʌdai:

―¿Tuimʌsi pocai nʌidi aapimʌ idi ooqui? Gomaasi ismaacʌdʌ giñduñi goovai ʌrʌmo istumaasi cʌʌgaducami. 11 Soitutuigami vʌʌscʌrʌ viaacamu aapimʌ gʌnsaagida dai aanʌ gia maisiu vʌʌscʌrʌ giñnʌijadamu aapimʌ. 12 Idi ooqui giñtʌi asaiti giñmooana otoma muquia iñagai aanʌ cascʌdʌ. 13 Ismaacʌdʌ gʌnaagidi aanʌ ʌrvaavoi sai tomasiaacoga siaaco gaagiadagi Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ Diuusi ñiooquidʌ vʌʌsi oidigi daama gaaagiadamu ʌʌpʌ istumaasi idui idi ooqui sipoduucai vʌʌsi oodami maatʌcamu ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

14 Tai amaasi ʌUudasi Iscaliote, ʌmoco ʌbaivustaama dan gooca mamaatʌrdamigadʌ ʌSuusi ii dai gaaataga ʌgai ʌbaitʌguucacamigadʌ ʌpapaaligadʌ ʌjudidíu ʌʌmadu, 15 daidʌ itʌtʌdai:

―¿Mʌʌqui giñmaquiagi tumiñsi isgʌntʌʌgida aanʌ ʌSuusi? ―astʌtʌdai.

Tai ʌgai aa namʌqui ʌmo coobai dan baivustaama piisu plata. 16 Aidʌ abiaadʌrʌ ʌUudasi gaagai isducatai gatʌʌgidagi ʌSuusi.

17 Tai aayi ʌsiaa duudagai istuigaco gʌtʌgitoi ʌjudidíu aidʌsi Diuusi cʌʌgacʌrʌ vuvaidi Ejiipituaiñdʌrʌ. Tai aatʌmʌ ʌSuusi mamaatʌrdamigadʌ miaadʌrʌ guuquiva ʌSuusi dai tʌcacai daidʌ itʌtʌdai:

―Vaacoga ipʌlidi aapi tʌsbaiduñiagi cuaadagai idi siaa duudagai vʌʌtarʌ ―tʌtʌdai aatʌmʌ.

18 Tai ʌgai povʌrtʌtʌdai:

―Iimivurai mʌʌca gʌgʌr quiiquiʌrʌ dai aagida ʌcʌʌli ismaacʌdʌ caaagidi aanʌ dai aagidavurai sai aanʌ pocaiti sai camiaadimi mʌsiʌʌscadʌ giñmua aagai sai quiidiʌrʌ gaugia ragai aatʌmʌ aanʌ ʌʌmadu aapimʌ idi siaa duudagʌrʌ cuaadagai ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

19 Tʌtai aatʌmʌ mamaatʌrdamigadʌ ʌgai idui isducatai gʌraagidi ʌSuusi dai baidui ʌcuaadagai siaa duudagʌrʌ vʌʌtarʌ. Idi siaa duudagʌrʌ tʌtʌgitoi ʌjudidíu aidʌsi Diuusi cʌʌgacʌrʌ vuvaitu Ejiipituaiñdʌrʌ.

20 Dai aidʌsi catuca mesa vuidʌrʌ daacatadai ʌSuusi ʌʌmadu aatʌmʌ ʌbaivustaama dan gooca mamaatʌrdamigadʌ ʌgai. 21 Dai gacuaadatadai aatʌmʌ taidʌ ʌSuusi povʌrtʌtʌdai:

―Ismaacʌdʌ gʌnaagidi aanʌ ʌrvaavoi, ʌmaadutai aapimʌ giñtʌʌgida agai ʌdudunucami siʌgai giñmuaamu ―gʌrtʌtʌdai ʌgai.

22 Tʌtai aatʌmʌ aliʌ soigʌrʌʌli dai aipaco gʌraagidimi dai pocaitimi aatʌmʌ.

―Tʌaanʌdami, aanʌ gia cho ―tʌtʌdai aatʌmʌ.

23 Taidʌ ʌSuusi gʌraa noragi dai povʌrtʌtʌdai:

―Ismaacʌdʌ giñʌʌmadu gacueeyi ʌgai vaa plaatʌrʌ gooviava ʌgai daidʌ giñtʌʌgida agai dudunucami. 24 Aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami ivueeyi istumaasi aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ dʌmos siʌʌ soimaa taatamu gocʌʌli ismaacʌdʌ giñtʌʌgida agai siooma ʌrcʌʌgaicamudai gocʌʌli vʌʌtarʌ ismaivuusaimudai tami oidigi daama ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

25 Amaasi ñioo ʌUudasi ismaacʌdʌ gatʌʌgida agaitadai ʌSuusi daidʌ itʌtʌdai ʌgai ʌSuusi:

―Giñmamaatʌtuldiadamiga, aanʌ gia cho ―tʌtʌdai ʌgai.

Taidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:

―Ʌjʌ aapiapa ―tʌtʌdai ʌsuusi.

26 Dai aidʌsi gacuaadatadai aatʌmʌ, taidʌ ʌSuusi bʌi ʌpaana dai gamamagi dai saasarai dai gʌrmaa aatʌmʌ mamaatʌrdami daidʌ povʌrtʌtʌdai:

―Ugavurai. Idi ʌrgiñtuucuga ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

27 Dai bʌi ʌʌpʌ ʌmo vaasu uuvasi varagadʌ dai gamamadacai gʌrmaa ʌʌpʌ daidʌ povʌrtʌtʌdai:

―Iivurai idi vʌʌscatai aapimʌ. 28 Idi ʌrʌpan ducami giñʌʌra ismaacʌdʌ aastia agai muucucai aanʌ sipoduucai gʌoigʌldamu soimaascamigadʌ, tomasioorʌ sioorʌ vaavoitudagi. Iñsiʌʌscadʌ muquiaagi vai aastiagi giñʌʌra aidʌ abiaadʌrʌ gʌaagamu goñiooqui utudui ismaacʌdʌ gaaagidi isduucatai gaoigʌldi soimascami dai cʌʌgacʌrʌ vuvaquiagi. 29 Dai aanʌ angʌnaagidi ansai camaiyʌʌda iñagai aanʌ uuvasi varagadʌ asta iñsiʌʌscadʌ iiyagi utudui aapimʌ gʌnʌʌmadu mʌʌca siaaco gatʌaanʌi gʌrooga Diuusi ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

30 Dai canʌʌcai ʌmo Diuusi nʌidadʌ siaa duutudaitai Diuusi, iji aatʌmʌ Oliivosi giidiamu. 31 Taidʌ ʌSuusi povʌrtʌtʌdai:

―Vʌʌscatai aapimʌ voopoimu dai ʌʌgi giñdagitomu sivi tucarʌ, pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ: “Dagitomu aanʌ isgʌmuaatudamu pasturu sicañiirugadʌ aipaco iimimu”, caiti Diuusi ñiooquidʌrʌ. 32 Dʌmos siʌʌscadʌ ʌpamu duaaca aanʌ ʌʌpʌga aimu aanʌ Galileeʌrʌ isaapimʌ ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

33 Taidʌ ʌPiiduru aa noragi daidʌ itʌtʌdai:

―Tomasi vʌʌscatai gogaa voopiagi dai ʌʌgi gʌdagituagi aanʌ gia maiʌʌgi gʌdagituagi ―tʌtʌdai ʌPiiduru.

34 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:

―Ismaacʌdʌ gʌaagidi aanʌ ʌrvaavoi sai sivi tucarʌ maiquiaa cuujuicai tacucu aapi vaicojo potʌiya agai pʌsai maitiñmaatʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.

35 Taidʌ ʌPiiduru itʌtʌdai:

―Tomañsi aapi gʌʌmadu muu maitanpotʌiyagi iñsmaitʌmaatʌ ―tʌtʌdai ʌPiiduru.

Tʌtai vʌʌscatai aatʌmʌ potʌi ʌʌpʌ.

36 Dai amaasi aayi ʌSuusi ʌʌmadu aatʌmʌ mamaatʌrdamigadʌ ʌgai ʌmapʌcʌrʌ siaaco Getasemani tʌʌgidu taidʌ ʌSuusi povʌrtʌtʌdai:

―Tamiavʌr daraaja naida aanʌ mʌʌca gamamadagi ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

37 Dai vaidacai ʌPiiduru ʌʌmadu ʌgooca Sevedeo maamaradʌ dai aliʌ soigʌʌlidi dai camostʌgitocan tada isdadiagi ʌtʌtʌaanʌdami dai bʌʌquiagi. 38 Daidʌ itʌtʌdai:

―Camuquiadan tada aanʌ soigiñʌliditai. Tanasiavʌr vii aapimʌ dʌmos maitavʌr coocosi ―tʌtʌdai.

39 Dai baitʌquioma ii dai cupulia voi dʌvʌʌrapi dai daanʌi Diuusi dai potʌtʌdai:

―Giñooca isbaigaca ismaisii soimaa taata aanʌ dʌmos vai maitʌʌpʌ duuna istumaasi aanʌ ipʌlidi mosʌcaasi istumaasi aapi ipʌldagi ―astʌtʌdai ʌSuusi.

40 Dai amaasi ʌpamu ii ʌgai mʌʌca siaaco daraajatadai ʌmamaatʌrdamigadʌ vai ʌgai coocosʌcatadai, daidʌ potʌtʌdai ʌgai ʌPiiduru:

―¿Maitapʌs istui isnʌaagagi tomasi ʌmo oora aanʌ giñʌʌmadu? 41 Maitavʌr coocosi dai gamamadada vai maisoimaasi gʌnduiñtuldana ʌDiaavora. Aapimʌ iduñia ʌlidi istumaasi Diuusi ipʌlidi dai vʌʌscʌrʌ maiquiaa cʌʌga vaavoitudai cascʌdʌ maitivueeyi ―astʌtʌdai.

42 Dai imʌcai gamamagi ʌSuusi ʌpamu dai poduucai gamamagi:

―Giñooca ismaibaigacagi ismaisoima taata aanʌ isducatai cabaidui aatʌmʌ aidʌ gia ʌpʌduuna isducatai aapi ipʌliadagi ―asduucai gamamadai.

43 Dai otoma ʌpamu ii siaaco daraajatadai ʌmamaatʌrdamigadʌ vai ʌpamu coocosʌcatadai aliʌ coocosimucatadai ʌgai mossusuligʌi vuupuidʌ. 44 Dai dagito ʌgai dai imʌcai gamamagi ʌpamu ʌgai vaa ñiooquicʌdʌ. 45 Amaasi ʌpamu ii ʌgai siaaco daraajatadai ʌmamaatʌrdamigadʌ daidʌ itʌtʌdai:

―Siviavʌr gia coocosi daidʌ gʌniibʌsta. Casiat aayi mʌsiuu duucu giñtʌʌgida agai aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami. Giñtʌʌgida mʌaagai soimaasi ivuaadami. 46 Vaapaigivurai. Tiimʌda. Casia boodʌrʌ imʌi ismaacʌdʌ giñtʌʌgida agai ―astʌtʌdai ʌSuusi.

47 Dai quiaa ñioocaitadai ʌSuusi tai ami divia ʌUudasi. Ʌgai ʌrʌmoco gʌraduñi aatʌmʌ baivustaama dan gooca mamaatʌrdamigadʌ ʌSuusi vai oiditadai mui oodami dai vuucati mamaastai dai uusi. Ʌgai ʌrojootosadʌcatadai ʌbaitʌguucacamigadʌ papaaligadʌ ʌjudidíu dai ʌpipiscaligadʌ ʌjudidíu. 48 Uudasi ismaacʌdʌ gatʌʌgida agaitadai ʌSuusi casi itʌtʌdai ʌʌquioma ʌgai ʌoodami:

―Ismaacʌdʌ usupiga aanʌ ʌgiava ʌgai vʌrai bʌi ―tʌtʌdai ʌUudasi.

49 Amaasi miaadʌrʌ cʌquiva ʌgai ʌSuusi daidʌ itʌtʌdai:

―Baiga giñmamaatʌtuldiadamiga ―tʌtʌdai ʌUudasi.

Dai usupi.

50 Taidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:

―¿Giñaduñi pʌtuma duñia agai dai divia? ―tʌtʌdai ʌgai.

Amaasi miaadʌrʌ guuquiva ʌoodami dai bʌi ʌSuusi.

51 Amaasi ʌmaadutai ismaacʌdʌ ami guucacatadai Suusi ʌʌmadu vuusaitu gʌcusiru dai iquitʌ ʌmo naacadʌ ʌbaitʌcʌaacami papaali piooñigadʌ. 52 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:

―Gʌcuviertagʌrʌ icʌʌsa gʌcusiru. Vʌʌscatai sioorʌ gacocoadagi cusiruicʌdʌ cusiruicʌdʌ coimu ʌgai. 53 ¿Maitapʌs maatʌ aapi iñsaanʌ istutuidi istaañiagi giñooca ʌmo soiñi vai ʌgai cʌʌga istutuidi isgiñootosdagi mui mil gʌsandaaruga tʌvaagiaiñdʌrʌ? 54 Isʌgai giñootosdagi aidʌ gia camaitʌʌpʌduñia go ismaacʌdʌ aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.

55 Amaasi ʌSuusi itʌtʌdai ʌoodami:

―¿Tuimʌsi dada aapimʌ dai vuucati uusi dai mamaastai? ¿Dai tuimʌsi giñbʌʌquia agai ducami siaanʌ ʌrʌmo ʌʌsivogamicagi? Vʌʌs tasai gʌnsaagida daacana aanʌ ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ judidíu dai gʌnmamaatʌtuldiña Diuusi ñiooquidʌ mʌtai tomali ʌmo imidagai maimaisapicami giñbʌi. 56 Dai vʌʌsi gomaasi idui aapimʌ vaidʌ ʌpʌduuna isducatai ooja Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ Diuusi ñiooquidʌrʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.

Tʌtai vʌʌscatai aatʌmʌ mamaatʌrdamigadʌ voopoi dai ʌʌgi viaa ʌSuusi.

57 Tai ʌgai ismaacʌdʌ bʌi ʌSuusi bʌʌcai mʌʌca siaaco daacatadai ʌCaifási. Ʌgai ʌrbaitʌcʌaacamigadʌ papaaligadʌ ʌjudidíu. Ami casi gʌnʌmpaidacatadai ʌmamaatʌtuldiadami Diuusi sʌʌlicamigadʌ ʌʌmadu ʌpipiscaligadʌ ʌjudidíu. 58 Vaidʌ ʌPiiduru mosmʌʌcasdʌrʌ oiditadai ʌgʌʌ baitʌcʌaacamigadʌ papaaligadʌ ʌjudidíu tuisiquigadʌrʌ ucami dai amaasi vaa dai daiva ʌsandaaru ʌʌmadu dai nʌijada aagai istumaasi iduñia ʌgai ʌSuusicʌdʌ.

59 Taidʌ ʌtʌtʌaanʌdamigadʌ ʌpapaali ʌʌmadu ʌpipiscali vʌʌscatai ʌvaamioma tʌtʌaanʌdamigadʌ uusi dadagʌcʌdʌ dudunucami ʌjudidíu gaagai ʌmo istumaasi istucʌdʌ gʌpiʌrʌ vuaajagi tomasi maitʌrvaavoi dai poduucai gatʌaañia agai muaaragai. 60 Dai vʌʌscʌrʌ maitʌʌ tomali ʌmo istumaasi istucʌdʌ gʌpiʌrʌ vuaajagi tomasi muidutai dada dai yaatagʌi. Dai cuugatʌrʌ dada gooca nʌijadami yaatavogami 61 daidʌ icaiti:

―Gocʌʌli icaiti: “Aanʌ istutuidi isdaitudagi ʌgʌʌ quiuupai dai vaica tasaicʌdʌ ʌpamu vañigidagi”, caiti gocʌʌli ―ascaiti gonʌijadami.

62 Amaasi ʌbaitʌcʌaacamigadʌ ʌpapaali judidíu cʌquiva daidʌ itʌtʌdai ʌSuusi:

―¿Maitapʌs gaaa noragida agai tomali ʌmo istumaasi? ¿Tumaasi goovai ismaacʌdʌ aagai goovai gʌvui? ―astʌtʌdai.

63 Taidʌ ʌSuusi maiñioocacai vii. Taidʌ ʌbaitʌcʌaacamigadʌ ʌpapaali judidíu itʌtʌdai:

―Aanʌ angʌaagidi pʌsaidʌ gʌraagidana Diuusi vuitapi ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaga pʌsabai aapi ʌrʌCristo Diuusi maradʌ siʌʌpʌ cho ―astʌtʌdai.

64 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:

―Ʌjʌ Diuusi maradʌana poduucai isducatai aagai aapi. Dai aapimʌ giñtʌʌgimu aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami siDiuusi sʌʌlisa padʌrʌ daacamu aanʌ dai giñtʌʌgimu aapimʌ siʌʌscadʌ tʌvaagiaiñdʌrʌ imʌda aanʌ icomai saagida ―astʌtʌdai ʌSuusi.

65 Taidʌ ʌbaitʌcʌaacamigadʌ papaali judidíu saasarai gʌyuucusi. Aliʌ baamu ʌgai caʌcatai istumaasi aagai ʌSuusi. Daidʌ itʌtʌdai ʌbaitʌcʌaacami:

―Gocʌʌli poʌlidi isʌrDiuusi maradʌ di. Dai vui ñioocai Diuusi camaitʌgito aatʌmʌ vaamioma nʌijadami. Aapimʌ cacaʌ isducatai vui ñioocai goovai Diuusi. 66 ¿Tʌtuma duuna gocʌʌlicʌdʌ? ―astʌtʌdai.

Tai ʌgai itʌtʌdai:

―Gʌpiʌrʌ caatʌcamiava goovai gatʌaañivurai muaaragai ―astʌtʌdai.

67 Daidʌ ʌoodami sisividimi ʌSuusi vuivasadʌ dai capiacarai. Dai aa vuivasana capiacarai. 68 Daidʌ itʌtʌdai:

―Aapi poʌlidi isDiuusi gʌmaa ʌmo sʌʌlicami. Maatʌñi toorʌ gʌʌgʌ ―astʌtʌdai.

69 Vaidʌ ʌPiiduru maigovai tuisicana daacatadai tai ʌmo cusñiirugadʌ ʌbaitʌcʌaacamigadʌ ʌpapaali ami divia daidʌ itʌtʌdai ʌgai ʌPiiduru:

―Aapiapa ʌʌpʌ ʌʌmadu aimʌraiña ʌSuusi Galileeʌrʌ oidacami ―astʌtʌdai ʌcusñiiru.

70 Dʌmos ʌPiiduru yaatagi daidʌ itʌtʌdai:

―Maitan maatʌ aanʌ pʌsioorʌ aagai aapi ―astʌtʌdai.

71 ɅPiiduru cavuusaimi maigo quiidigamu, tai ʌʌpʌ ʌmai ʌgai vaa cusñiirugadʌ tʌʌ ʌPiiduru ʌʌpʌ daidʌ itʌtʌdai ismaacʌdʌ ami daraajatadai:

―Gocʌʌli ʌʌpʌ ʌʌmadu aimʌraiña ʌSuusi Nasareetʌrʌ oidacami ―astʌtʌdai ʌali tʌji.

72 Dʌmos ʌPiiduru ʌpamu yaatagi daidʌ itʌtʌdai:

―Maatʌ Diuusi ismaimaatʌ aanʌ gocʌʌli ―astʌtʌdai ʌPiiduru.

73 Dai laachicʌdʌ ʌgai ismaacʌdʌ ami daraajatadai abaana guuquiva ʌPiiduru daidʌ itʌtʌdai:

―Sʌʌlicʌdʌ aapiapʌ ʌrʌmoco ʌSuusi mamaatʌrdamigadʌ ʌʌpʌ. Asta ʌpamaasi ñioocai aapi ʌSuusi ―astʌtʌdai.

74 Vaidʌ ʌPiiduru galñaasi ñiooquimi daidʌ icaitimi:

―Maatʌ Diuusi nai aanʌ maimaatʌ gocʌʌli ―ascaiti.

Tai aidʌ otoma cuujui ʌtacucu. 75 Taidʌ ʌPiiduru tʌgito istʌtʌdai ʌSuusi sai maiquiaa cuujuicai ʌtacucu ʌgai vaicojo itʌiya agaitadai sai maimaatʌ ʌSuusi. Daidʌ ʌPiiduru ii abiaadʌrʌ dai soigʌʌldacai sosua.