1 Amaasi ʌSuusi gʌaagacai mamaatʌtuldimi cuentocʌdʌ daidʌ itʌtʌdai:

―Ʌmo imidagai oidacatadai ʌmo cʌʌli dai ʌi uuvasi gʌdʌvʌʌragana, dai sicoli curarai. Daidi idui siaaco vusiadagi uuvasi varagadʌ. Daidʌ idui ʌʌpʌ ʌmo vaaqui tʌcavacami dai abiaadʌrʌ nuucadaca agai vʌʌsi gʌʌʌsi.

Dai gooquiʌrʌ taajucamicʌdʌ maa gʌʌʌsi aa oodami dai mʌcasi ii. 2 Dai aidʌsi aayi yoovaragai ootoi ʌgai ʌmoco gʌpiooñiga sai mʌtaanʌna ʌaata vuadami ʌuuvasi varagadʌ siʌʌqui aʌcatadai. 3 Dʌmos ʌaata vuadami bʌi ʌootosicami dai soidoodai dai saasarai tuucugadʌ dai maimaa toma laachi dai ootoi. 4 Taidʌ ʌaamudʌ ootoi ʌmai piooñi, mʌtai ʌgai maicacarai, dai saasarai moodʌ dai galnaasi ñiooqui aagidi dai mosootoi ʌʌpʌ. 5 Taidʌ ʌaamudʌ ootoi ʌmai gʌpiooñiga, mʌtai ʌgai muaa. Dai gooquiʌrʌ ʌaamudʌ ootoi mui aa pipiooñi mʌtai ʌʌmoco soidoodai dai saasarai tuutucugadʌ dai aa coi.

6 Dai maracatadai ʌcʌʌli ʌmo cʌʌli dai aliʌ oigʌdaitadai dai cuugatʌrʌ ootoi poʌliditai: “Giñmara gia siaadʌrʌ maisiaa duutudana ʌgai”, asʌʌlidi. 7 Dʌmos ʌaata vuadami tʌʌgacai, aipaco gʌnaatagidimi daidʌ icaiti: “Gooviava ʌgai ismaacʌdʌ ajiagai vʌʌsi oogadʌ vustuidadʌ gʌaagai tʌsmuaagi dai poduucai aatʌmʌ ʌrtutuidacamicamu”, ascaiti. 8 Dai bʌi dai muaa dai dʌjoi ugidiana daitu ʌtuucugadʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi.

9 Dai amaasi ʌSuusi tʌcacai ʌtʌtʌaanʌdami daidʌ itʌtʌdai:

―¿Isduuñimu ʌtuidacami ʌdʌvʌʌrai ʌpipiooñi? Divimu ʌgai dai codimu ʌaata vuadami dai maaquimu ʌgai ʌdʌvʌʌrai aa oodami.

10 Aapimʌ cʌʌ maatʌ isduucai oojisi Diuusi ñiooquidʌrʌ daidʌ icaiti:

12 Dai maatʌ caʌ ʌtʌtʌaanʌdami isʌgai aagada mʌʌlidi ʌSuusi cascʌdʌ aagai ʌcuento. Dai bʌiya ʌliditadai ʌtʌtʌaanʌdami ʌSuusi dai maisagi dʌmos ʌbʌiditadai ʌgai ʌoodami dai dagito dai iji.

13 Dai gooquiʌrʌ ootoi ʌtʌtʌaanʌdami ʌʌmoco ʌfariseo ʌʌmadu ʌʌmoco ʌEroodʌsi aaduñdʌ sai nʌidana sabai aagatudana ʌgai ʌSuusi ʌmo istumaasi istumaasi vui caatʌcagi ʌjudidíu vaavoidaragadʌ vai poduucai gʌʌpiʌrʌ vuaajagi ʌgai dudunucamiʌrʌ. 14 Tai ʌgai aayi siaaco daacatadai ʌSuusi daidʌ itʌtʌdai:

―Mamaatʌtuldiadami, maatʌ aatʌmʌ sai istumaasi aagai aapi ʌrvaavoi. Dai maivuaamʌ ʌʌlidi aapi oodamicʌdʌ siʌrgʌnviipidacami siʌrsoituutuigami ʌʌpʌ. Mosgamamaatʌtuldi aapi istumaasi Diuusi ipʌlidi. ¿Cʌʌgaisi tʌsaa namʌquiada aatʌmʌ gocuota ʌgʌʌ baitʌcʌaacamigadʌ ʌromamanu cho sio? ―astʌtʌdai ʌgai ʌSuusi.

15 Dʌmos ʌSuusi maatʌcatadai ismosvuiirumada ʌliditadai ʌgai daidʌ itʌtʌdai:

―Aapimʌ aagai ʌmo istumaasi dai ʌma maasi ivueeyi. ¿Tuimʌsidʌ giñvuiirumada ʌlidi? Giñtʌʌgidavurai ʌmo tumiñsi ismaacʌdʌcʌdʌ gaaa namʌquidi aapimʌ ʌcuota nai nʌida aanʌ ―astʌtʌdai.

16 Mʌtai tʌʌgi. Vaidʌ ʌSuusi nʌnʌidi daidʌ itʌtʌdai:

―¿Voorʌ moodʌ dai voorʌ tʌʌtʌaragadʌ viaa gotumiñsi? ―astʌtʌdai.

Taidʌ ʌgaa aa noragi daidʌ itʌtʌdai:

―Ʌgʌʌ maitʌcʌaacami moodʌ dai tʌtʌaragadʌava ―astʌtʌdai.

17 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:

―Maacavurai ʌbaitʌcʌaacami istumaasi ʌrtuidadʌ, dai iduuñivurai istumaasi Diuusi ipʌlidi isivuaadagi ʌʌpʌ, ʌgai ʌrʌgʌʌ baitʌcʌaacami tʌvaagiʌrʌ cascʌdʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi.

Taidʌ ʌcʌcʌʌli maitʌʌ istumaasi gʌntʌtʌgitoagi caʌcatai isducatai aa noragidi ʌSuusi.

18 Tai amaasi iji ʌʌmoco saduseo siaaco daacatadai ʌSuusi. Ʌsaduseo pocaiti sai maioidaga duaacaragai coidadʌ vʌʌtarʌ, cascʌdʌ itʌtʌdai ʌgai ʌSuusi:

19 ―Mamaatʌtuldiadami, Moseesacaru oojisicami gʌrvii vai pocaiti sai isʌmo cʌʌli muquiagi dai viaagi gʌooñiga maiquiaa maamatacai abaana, saidʌ ʌsuculidʌ gʌaagai isvʌʌnagi ʌviuudu dai maamatagi abaana ʌgai ismaacʌdʌ muu vʌʌtarʌ. 20 Cuvaracamicatadai gʌnsiʌʌgʌmʌ. Taidʌ ʌvʌʌsi gasiʌʌgi ooñigai dai muu maiquiaa maamatacai. 21 Tai ʌmo suculidʌ vʌʌna ʌviuudu dai muu ʌʌpʌ maiquiaa maamatacai. Taidʌ ʌgʌmai suculidʌ vʌʌna dai podui ʌʌpʌ. 22 Vʌʌ cuvaracami podui ʌgai vaa ooqui dai vʌʌsi coi maimaamatacai, taida muu ʌooqui ʌʌpʌ. 23 Dai siʌʌscadʌ duduaacagi ʌgai dai ʌpamu oidacagio ismaacʌdʌ ʌrcunadʌcamu ʌooqui vʌʌ cuvaracami ʌrcucunadʌcatai tami oidi daama ―astʌtʌdai ʌsaduseo.

24 Tai amaasi ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:

―Maicʌʌga gʌntʌtʌgitoi aapimʌ maimaatʌcatai iscaiti Diuusi ñiooquidʌ dai tomali maimaatʌcatai isDiuusi viaa guvucadagai. 25 Siʌʌscadʌ duduaacagi coidadʌ camaicucuntai tomali maiooñtai, mosʌpan ducamicana ʌgai Diuusi tʌtʌaañicarudʌ tʌvaagiʌrʌ. 26 Gʌnaagidamu aanʌ ʌmo istumaasi aagaitai goduaacaragai. Canʌidi aapimʌ Moseesacaru oojadʌ siaaco ooja ʌgai istumaasi aagidi Diuusi ʌmo uusi iipoadʌaiñdʌrʌ siaaco mʌʌcatadai taí dai aagidi sai oidaga duaacaragai. Tomasi catʌvʌpi ʌpʌdui sicoi Avraañicaru dai Isaacaru dai Jacocaru vʌʌsicʌrʌ pocaiti Diuusi: “Aanʌ anʌrDiuusigadʌ Avraañi dai Isaa dai Jaco dai aa ʌʌpʌ” ―astʌtʌdai Diuusi. 27 Ʌgai Diuusi ʌʌmadu daraaja tʌvaagiʌrʌ Diuusi ʌrDiuusigadʌ ismaacʌdʌ catʌvaagiʌrʌ daraaja dai ismaacʌdʌ iimia agai tʌvaagiamu. Cascʌdʌ gʌnaagidi aanʌ mʌsai maicʌʌga gʌntʌtʌgitoi aagaitai sai maioidaga duaacaragai coidadʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi ʌsaduseo.

28 Tai ami divia ʌʌpʌ siaaco daacatadai ʌSuusi ʌmoco ʌmamaatʌtuldiadami sʌʌlicami, ʌgai caʌ istumaasi aatagaitadai ʌSuusi ʌʌmadu ʌsaduseo dai maatʌcatadai ʌgai isʌSuusi cʌʌga aa noragi, cascʌdʌ itʌtʌdai ʌgai ʌSuusi:

―Vʌʌsi ismaacʌdʌ ipʌlidi Diuusi tʌsivuaadagi ¿tumaasi vaamioma gʌaagai tʌsivuaadagi? ―astʌtʌdai ʌmamaatʌtuldiadami sʌʌlicami.

29 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:

―Pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ: “Giñcaʌcavurai Isireliʌrʌ oidacami ʌcʌliodamiava ʌrgʌrDiuusiga dai mosʌca ʌmadugava Diuusi. 30 Oigʌadañi ʌcʌliodami gʌDiuusi vʌʌsi gʌibʌdacʌdʌ, dai vʌʌsi gʌtʌgitoidacʌdʌ, dai vʌʌsi gʌguvucadacʌdʌ”. Goovai ʌrʌgai ismaacʌdʌ vaamioma gʌaagai isivuaadagi. 31 Dai gotordadʌ baitoma pocaidaga ʌʌpʌ. “Oigʌadañi gʌaaduñi poduucai pʌsduucai gʌoigʌdai aapi ʌʌgi”. Goovai vʌgoocai ʌgai dai vaamioma gʌaagai isʌʌgiadagi ―astʌtʌdai ʌSuusi.

32 Taidʌ ʌmamaatʌtuldiadami sʌʌlicami itʌtʌdai:

―Gia cʌʌga aagai aapi mamaatʌtuldiadami. Vaavuava ismaacʌdʌ aagai aapi, sai mosʌca ʌmaduga Diuusi sai maitiipu ʌmai mosʌca ʌmoco. 33 Dai sai gʌaagai tʌsoigʌadagi Diuusi vʌʌsi gʌribʌdacʌdʌ, dai vʌʌsi gʌrtʌgitoidacʌdʌ, dai vʌʌsi gʌrguvucadacʌdʌ, dai tʌsai oigʌdaiña gʌraaduñi poduucai tʌsduucai gʌroigʌdai aatʌmʌ ʌʌgi. Vʌʌsi gomaasi vaamioma namʌga isʌvustaqui dai aa naana maasi ismaacʌdʌ coodaiña oodami dai mʌmʌidiña Diuusi vʌʌtarʌ siaa duutudaitai Diuusi ―astʌtʌdai ʌmamaatʌtuldiadami sʌʌlicami.

34 Dai aidʌsi caʌ ʌSuusi iscʌʌga aa noragi ʌmamaatʌtuldiadami sʌʌlicami itʌtʌdai:

―Baitoma maatʌ caʌcan caiti aapi isducatai gatʌaanʌi Diuusi ―astʌtʌdai ʌSuusi.

Tai tomali ʌmaadutai camaitʌpʌʌli istʌcacagi vaamioma.

35 ɅSuusi mamaatʌtulditadai ʌoodami ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ ʌjudidíu, daidʌ itʌtʌdai:

―¿Tuisidʌ pocaiti mamaatʌtuldiadami sʌʌlicami, saidʌ ʌCristo ʌrDavi cajiudadʌ? 36 Vai ʌgai vaa Davi aagai isducatai aagidi Diuusi Ibʌadʌ daidʌ icaiti: “ɅCristo ʌrgiñDiuusiga”, ascaiti.

37 ¿Ducatai istutuidi ʌCristo siʌrDavi cajiudadʌcagi vai ʌʌgi ʌDavi giñDiuusiga aagadagi? ―astʌtʌdai ʌSuusi.

Daidʌ ʌoodami sʌʌlicʌdʌ muiducatadai dai baigʌnʌliaragacʌdʌ caʌcatadai istumaasi aagai ʌSuusi.

38 Daidʌ itʌtʌdai ʌSuusi ʌoodami aidʌsi mamaatʌtulditadai:

―Maitavʌr ʌpan duucai ivuaada aapimʌ gomamaatʌtuldiadami sʌʌlicamicʌdʌ, ismaacʌdʌ oojoidi iscʌcʌʌgaducami gʌnaadadagi yuucusi, dai oojoidi mʌscucuanadagi gʌnvapanamu dai viaatuldiadagi cacayana. 39 Dai goovai gaagaiña cʌcʌʌgaducʌdioma daraicarui ʌjudidíu quiquiuupaigadʌrʌ, dai siaaco gacuaada goovai cʌcʌʌgaducʌdioma daraicarui oojoidi isdadarʌdagi. 40 Dai ʌʌsidiña goovai vipiuudu baabaquidʌvio dai tʌvʌpi gamamaadaiña sai maimaatʌcana oodami issoimaasi ivueeyi ʌgai. Goovai tuduidʌ ʌgai dai vaamioma soimaa taatatuldamu Diuusi ―astʌtʌdai Suusi ʌoodami.

41 Ʌmo imidagai ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ ʌjudidíu daacatadai ʌSuusi vuidʌrʌ ʌcajojoñi siaaco gʌtuaadana tumiñsi Diuusi aa duiñdadʌ vʌʌtarʌ. Daacatai nʌidi ʌgai vaidʌ ʌgʌnviipidacʌdʌ muumuji tueeyi tumiñsi ami cajojoñiʌrʌ. 42 Tai ami aayi ʌʌpʌ ʌmo viuudu soitigami dai ʌmo cajoñiʌrʌ tuaa goo sintavo. 43 Tai amaasi ʌSuusi vaí gʌmamaatʌrdamiga daidʌ itʌtʌdai:

―Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai idi viuudu soitigami siooma mui motuaa tumiñsi sivʌʌscatai gogaa ismaacʌdʌ muumuji motueeyi tumiñsi. 44 Vʌʌscatai goovai motueeyi ismaacʌdʌ cababaivitocʌi, dʌmos goooqui soitigamicatai motuaa vʌʌsi ismaacʌdʌ viaacatadai istucʌdʌ oidacagi ―astʌtʌdai ʌSuusi.