1 Te Tattara raa ko na noho mai avare i mua na mee hakaatoa ni ttipu ake; te Tattara raa e nnoho laaua ma TeAtua, tena te Tattara raa ko TeAtua koi. 2 Te Tattara raa e nnoho laaua ma TeAtua i te kaamata roo. 3 TeAtua e pena na mee hakaatoa i na mahi Tama raa; ia se hai mee i roto te maarama nei ni tipu ake ma te Tattara raa se iroa. 4 Te Tattara raa ko te tahito te ora, tena te Ora raa e kou mai te Maahina i na tama hakaatoa. 5 Tena te Maahina raa e hakamaahina na kina e pouri raa, tena te pouri raa se lavaa hoki te uhi te Maahina raa ki se maahina iho.

6 TeAtua e kauna ria mai Jon* 1.6 teenei ko Jon Baptis te tama hakatae na tattara Aia raa 7 ki hamai no tattara ake na tama raa i te vahi te Maahina raa, ki lavaa na tama hakaatoa e llono raa te hakattina. 8 Jon seai ma ko te Maahina raa; e meia aia e hamai ki tattara ake na tama i te vahi te Maahina raa. 9 Teenei ko te Maahina hakamaoni roo, te Maahina nei e hamai ki hakamaahina i aruna na tama hakaatoa.

10 Te Maahina raa ni noho i roto te maarama nei, ia niaina ma TeAtua e pena na mee hakaatoa i na mahi Tama raa, e meia te maarama nei hakaatoa se illoa laoi Tama raa. 11 Tama raa ni haere i te henua Aia ni matua mai raa, e meia na tama roo te matakaina Aia raa se hihai ki too Tama raa. 12 Emeia e isi na tama ni too Aia, tena ki hakattina hoki Tama raa, tena Aia ki kou ake na mahi na tama raa ki mee pera ma ni tamalliki TeAtua. 13 Na tama raa se mee pera ma ni tamalliki TeAtua i na mahi koi laatou ia ma e mee laatou e hannau mai pera ma ni tamalliki na tama i te maarama nei, e meia TeAtua Hokoia ko te Tamana na tamalliki raa.

14 Te Tattara raa e hamai no tipu tama, tena ki hamai ma na mahi hai mmahi no huri mai te hakamaoni TeAtua, tena Aia e nnoho hoki ma maatou. Maatou e kkite na mahi Aia, na mahi tera Aia ni too pera ma ko te tautahi Tama koi TeAtua.

15 Jon e tattara hoki i te Tama raa. Aia e tattara hakamaroa ma, “Teenei ko te tama Anau ni tattara atu kootou te saaita anau ni tattara ma, ‘Tama raa e me ki hamai i muri anau, e meia Aia e hakanaaniu roo i aruna anau, maitaname Aia ko na noho mai roo i mua anau ni haanau mai.’ ”

16 Taatou hakaatoa e hakatapu ria, e mee te laoi Tama raa e isi raa, tena Aia e tauhano te hakatapu taatou na vahao roo hakaatoa. 17 TeAtua e kou ake na tuaa raa iaa Moses, e meia te laoi ia ma te hakamaoni raa e hamai ma Jisas Krais. 18 Se hai tama ni kite TeAtua. Te Tamariki hokotahi raa koi, te Tama e ssau roo pera ma TeAtua tera e noho i te vahi Tamana, tena ki hakari mai taatou ki illoa TeAtua raa.

19 Na tama hakamattua na Jiu i roto Jerusalem raa e kauna na maatua ia ma na tama i te kaha Levi raa ki oo no vahiri ake Jon ma, “Koai akoe?”

20 Ia Jon se kkaro hoki te tattara, tena aia ki tattara hakamatahua ake na tama raa ma, “Anau seai ma ko te Mesaia.”

21 Kito na tama raa ki vahiri ake hoki ma, “Tena kaa akoe koai? Akoe ko Elaija?”

Tena Jon ki meake, “Seai, anau seai ma ko Elaija.”

Kito na tama raa ki vahiri ake hoki ma, “Akoe ko te Profet maatou e hakattari raa?”

Tena Jon ki meake, “Seai hoki.”

22 Kito na tama raa ki meake, “Tena iaa tattara mai ma akoe koai. Maatou e hihhai ki too ni tattara ki oo ma maatou no meake na tama ni kauna ria mai maatou raa. Ni tattara peehee akoe e isi ki tattara mai i te vahi akoe?”

23 Tena Jon ki meake te tattara e mmau i roto te launiu profet Aisaia ma,

26 Tena Jon ki meake, “Anau e hakoukou tapu na tama ma te vai, e meia e isi te tama e tuu i roto kootou tera kootou se illoa. 27 Tama naa e me ki hamai i muri anau, e meia anau se tau hoki te ui na taka Aia e uru raa.”

28 Na tattara nei e kapihi mai i Betani i te vahi te anake i te riva Jordan raa; i te kina Jon e hakoukou tapu na tama raa.

29 Te aho taiao raa Jon ku kite Jisas e haere ake aia, tena ki meake, “Teenei ko te Sipsip TeAtua tera e me ki ssoro na hai sara te maarama nei raa i taha! 30 Teenei ko te Tama anau e tattara te saaita anau ni tattara atu ma, ‘E isi te tama e me ki hamai i muri anau, e meia Aia e hakanaaniu roo i aruna anau, maitaname Aia ko na noho mai roo avare i mua anau ni haanau mai.’ 31 Anau se iroa hoki ma te Tama raa koai, e meia anau e hamai no hakoukou tapu kootou ma te vai ma ki lavaa kootou na tama Israel raa te illoa Tama raa.”

32 Tena Jon ki tattara ake na tama raa ma, “Anau e kite TeAnana Tapu raa e llee mai i raro pera ma he rupe no toko i aruna Tama raa. 33 Tena anau se iroa ma teeraa ko te Tama raa, e meia TeAtua, te Tama ni kauna ria mai anau ki hakoukou tapu ma te vai raa ni tattara mai anau ma, ‘Akoe e me ki kite TeAnana Tapu raa e llee mai i raro no toko i aruna he tama. Tena te Tama naa ko te tama e me ki hakoukou tapu ma TeAnana Tapu raa.’ ” 34 Tena Jon ki meake, “Anau ku kite te hakkatu nei, tena anau e meatu kootou pera ma te Tama nei ko te Tamariki TeAtua.”

35 Te aho taiao raa Jon ku tuu hoki i te kina raa ma tokorua na disaipol aia raa, 36 ia te saaita aia ni kite Jisas ku haere hakaraka, tena aia ki meake tokorua raa ma, “Teeraa ko te Sipsip TeAtua!”

37 Tokorua na disaipol raa e llono na tattara Jon raa, tena tokorua raa ki tauttari Jisas. 38 Jisas e hakatike no kite tokorua raa e tauttari Aia, tena Aia ki vahiri ake, “Koorua e sesee te aa?”

Tena tokorua raa ki meake, “Rabai, Akoe e nohonoho vaa hee?” (Rabai e mee ma he “Tisa”.)

39 Tena Jisas ki meake, “Oo mai ki kkite koorua.” (Te mee raa kame ku tae te haa te hiahi.) Kito tokorua raa ki oo laatou ma Jisas no kkite te kina Tama raa e nohonoho raa, tena tokorua ki nnoho laatou ma Tama raa te aho naa hakaatoa.

40 Teeraa tama tokorua raa ko Andru, te taina Saimon Pita raa. 41 Tena Andru ki haere no ttiri Saimon Pita, tena aia ki meake, “Maaua e kkite te Mesaia.” (Te tattara nei e mee ma “Krais”.) 42 Tena aia ki too Saimon no oo laaua i te kina Jisas e noho raa.

Jisas e kkira ake Saimon, tena ki meake, “Te inoa akoe raa ko Saimon te tamariki Jon, e meia akoe e me ki hui Sifas.” (Te inoa nei e mee ma “he hatu”.)

43 Te aho taiao raa Jisas ku maanatu ma ki haere i Galili. Aia ku ttiri Filip, tena ki meake, “Tautari mai Anau!” 44 Filip he tama i Betsaida, te matakaina Andru laaua ma Pita raa. 45 Filip e haere no ttiri Nataniel, tena ki meake, “Maatou ku kkite te Tama Moses e taataa i roto te launiu na tuaa ia ma te tama hoki na profet raa ni tattaa mai raa. Tama raa ko Jisas te tamariki Josep, te tama i Nasaret.”

46 Kito Nataniel ki meake, “Aiea e isi te mee tauareka e lavaa te hamai i roto Nasaret?”

Tena Filip ki meake, “Hamai ki kite akoe.”

47 Te saaita Jisas ni kite Nataniel e haere ake, Aia ku tattara ake i te vahi tama raa ma, “Teenei he tama hakamaoni Israel, tama nei se lavaa hoki te mariu!”

48 Kito Nataniel ki vahiri ake Jisas, “Akoe e iroa peehee anau?”

Tena Jisas ki meake, “Anau e kite akoe e noho i raro te laakau fik raa i mua Filip ni haere atu no meatu akoe.”

49 Kito Nataniel ki meake, “Rabai, Akoe ko te Tamariki TeAtua! Akoe ko te Tuku Israel!”

50 Tena kito Jisas ki meake Nataniel, “Akoe ku hakatina koi e mee Anau e meatu ma Anau e kite akoe e noho i raro te laakau fik? Akoe e me ki kite na hakkatu e hakananniu i aruna te mee nei!” 51 Tena Jisas ki meake na tama raa, “Anau e tattara atu kootou te hakamaoni: kootou e me ki kkite te vaelani raa e taaraki, tena na ensel TeAtua raa e oo i aruna, tena ki oo mai i raro i aruna te Tamariki te Tama nei.”