21
Te hoki te tautukaha hine e hakaalloha
(Mak 12.41–44)
Jisas e kkira hakataka no kite na tama hai sileni raa e ponopono na hoki laatou raa i roto te papa na sileni i te Hare Tapu raa, tena Aia e kite te tautukaha hine hakaalloha e ppono e rua na peni i roto te papa raa hoki. Kito Jisas ki meake, “Anau e meatu kootou pera ma te hoki te tautukaha hine nei ni ppono raa e raka roo i aruna ma na hoki na tama hakaatoa. Maitaname na tama e ppono tammaki na sileni raa e isi hoki na sileni e ttoe; e meia te hine nei he tama hakaalloha, tena aia e hoki ake na peeni hakaoti aia e isi raa hakaatoa, tena aia ku se hai sileni hoki e ttoe ki tokonaki aia.”
Jisas e tattara ma te Hare Tapu raa e me ki maseu
(Matiu 24.1–2; Mak 13.1–2)
E isi na disaipol Jisas e tattara ma te Hare Tapu raa e tiputipu laoi roo ma na hatu e mmau i te hare raa ia ma na hoki na tama raa e hoki ake TeAtua raa. Tena Jisas ki meake, “E isi te saaita e me ki tae mai tera na mee taualleka hakaatoa kootou e kkite e mmau i te Hare Tapu nei raa e me ki maoha i raro.”
Na hakalono llihu e me ki ttae mai
(Matiu 24.3–14; Mak 13.3–13)
Kito na tama raa ki vahiri ake, “Rabai, na mee nei e me ki kapihi mai vahao hee? Kaa hea e me ki huri mai ki illoa maatou te saaita na mee nei e me ki kapihi mai raa?”
Tena Jisas ki meake, “Lollohi hakamattonu, tena kootou ki se hakapanimu. Tammaki na tama e me ki malliu ma laatou e tattara te vahi Anau, tena na tama naa e me ki oo atu no meatu ma, ‘Anau ko te Mesaia!’ ia ma, ‘Te hakaoti raa ku mee ki tae mai i te maarama nei!’ Emeia kootou ki se tauttari na tama naa. Kootou ki se mattaku te saaita kootou e llono na taua na henua e llahi ia ma na taua i roto koi na henua raa; na mee nei e me ki kapihi atu i mua, e meia na mee nei se huri atu pera ma te hakaoti te maarama nei raa ku taapiri.”
10 Tena Jisas ki meake hoki ma, “Na henua e me ki ppuhu hokolaatou, tena na nohorana e me ki ppuhu hokolaatou hoki. 11 Tammaki na henua e me ki ttiri na ruru henua hai mmahi, te one ia ma na maahana haeo e me ki ttiri na kina hakaatoa, tena e me ki isi na mee hakamattaku kootou ni se kkite i mua raa e me ki oo mai peeraa i te vaelani, 12 e meia i mua na mee nei e kapihi atu, kootou e me ki hakapiki ria, tena na tama raa e me ki kou atu na hakalono lihu i kootou; na tama raa e me ki too kootou no kkave i te hare lotu raa ki hakatonutonu ria, tena ku too kootou no ppono i te hare karapusi; kootou e me ki ttuu i mua na tuku ia ma na tama hakamattua raa e mee kootou e tauttari Anau. 13 Teenaa te saaita tauareka kootou te tattara ake te Rono Tauareka raa. 14 Kootou ki mmoe koi te maanatu hokotahi, ia ki se mamannatu tammaki hea kootou e me ki tattarama ki tokonaki kootou raa, 15 maitaname Anau e me ki kou atu kootou na tattara ia ma te atamai tera na tama e haeo kootou raa e me ki se lavaa te mee ma kootou e ssara. 16 Na maatua kootou raa, na taina kootou raa, na hareakina kootou raa, na soa kootou raa e me ki too kootou no kkave i na tama e kiri lloto kootou raa, tena na tama raa e me ki taa alaa tama kootou no mmate. 17 Na tama hakaatoa e me ki kiri lloto kootou e mee kootou e tauttari Anau. 18 Emeia se lavaa roo he rouru i aruna na pohouru kootou raa e me ki hopo. 19 Tuu mmau, tena kootou e me ki too te ora hakamaoni.
Te saaita na hakalono llihu
(Matiu 24.15–21; Mak 13.14–19)
20 “Kootou e me ki illoa pera ma Jerusalem ku mee ki seua ria, te saaita kootou e kkite na tama na taua raa ku alleha Jerusalem. 21 Tena na tama i Judia raa e me ki huro peeraa i na mouna raa, tena na tama e nnoho i roto te matakaina e rahi raa e me ki huro i taha, tena na tama e nnoho i mmao ma te matakaina raa e me ki se lavaa te oo i roto te matakaina raa. 22 E mee teenaa ko ‘Na aho na hakalono llihu TeAtua raa’, ki mee na tattara hakaatoa te Launiu Tapu raa ki hakamaoni. 23 Te aho naa, na hhine hai ttama ia ma na hhine e mee na tamalliki pammee raa e me ki hakalono llihu haeo roo. Na mee sakkino roo e me ki ttae ake te henua naa, tena TeAtua e me ki kou ake na hakalono llihu Aia raa i na tama te henua naa. 24 E isi na tama e me ki taaia ria no mmate ma na paraamoa, tena alaa tama e me ki too ria no kkave i alaa henua pera ma ni tama karapusi, tena na tama e nnoho pouri raa e me ki hakananniu i roto Jerusalem ki ttae te saaita TeAtua e tuku ake laatou raa e oti.
Te Tamariki te Tama nei e me ki vaakai mai
(Matiu 24.29–31; Mak 13.24–27)
25 “E isi na mee kootou ni se kkite i mua raa e me ki kapihi ake i te laa, te maremo ia ma na hetuu. Na henua hakaatoa i roto te maarama nei raa e me ki mamannatu tammaki, ia e me ki mattaku te mmuu te peau ia ma te ttahe te moana. 26 Te mattaku na tama raa e me ki mee na karemata laatou raa no pouri te saaita laatou ni nnoho no ttari hea e me ki kapihi mai i roto te maarama nei raa, tena na mee i te vaelani raa e me ki se lavaa te oo tonu i na ara laatou e hahaere raa. 27 Te Tamariki te Tama nei e me ki hamai i roto te pukureurehu ma na mahi hai mmahi ia ma te maahina. 28 Te saaita na mee nei e me ki ttae atu raa, kootou e me ki ttuu no kkira i aruna, e mee TeAtua ku taapiri ki hamai no tokonaki kootou ki ora.”
Te tattara hurihuri te laakau fik
(Matiu 24.32–35; Mak 13.28–31)
29 Tena Jisas ki tattara ake te tattara hurihuri nei, “Kootou ki mannatu te laakau fik raa ia ma alaa laakau hoki. 30 Te saaita kootou e kkite na laumea na laakau raa ku hura ake, kootou ku illoa koi pera ma te saaita na reurehu raa ku taapiri. 31 E ssau hoki, te saaita kootou e kite na mee nei e kapihi atu raa, tena kootou e me ki illoa pera ma te Hakamaatua ana i te Vaelani raa ku taapiri atu.
32 “Mannatu pera ma na mee nei e me ki kapihi mai i mua na tama e nnoho vahao nei raa e mmate hakaatoa. 33 Te vaelani ia ma te maarama nei e me ki oo no oti, e meia na tattara Anau raa se lavaa te oo no oti.
Tanattana tahi i te hamai TeAriki
34 “Kootou ki hakamattonu ki se lavaa kootou te kapitia hai mahi i na kai e llahi ia ma te unu tahi, tena ki se mamannatu tammaki na ora i te maarama nei raa, ka oti te aho naa ku hakateki no tae atu no ttaohi kootou 35 pera ma he taaiki. Te aho Anau e me ki vaakai mai raa e me ki ttae na tama hakaatoa i roto te maarama nei. 36 Kootou ki hakamattonu, tena ku lotu tahi ki lavaa kootou te isi na mahi te uru atu ma na hakalono llihu tera e me ki ttae atu raa, ia ki lavaa hoki kootou te ttuu i mua te Tamariki te Tama nei.”
37 Jisas e akoako na aho hakaatoa i roto te Hare Tapu, tena te hiahi Aia ku haere no noho te poo naa i aruna te Mouna e hhomo na Oliv raa. 38 Te tahata roo na aho hakaatoa na tama raa e oo ake i te Hare Tapu raa no hakallono Jisas e tattara.