13
Jisas ku tattara i te maseu te Hare Tapu
(Matiu 24.1–2; Luk 21.5–6)
Jisas ku tiaki te Hare Tapu raa no haere, tena he disaipol na disaipol Aia raa ku meake ma, “Rabai, kira ake! Te hare raa ma na hatu raa e tiputipu taualleka roo!”
Tena Jisas ki meake te disaipol raa, “Akoe e kite te hare e rahi nei? Se hai hatu e me ki mmau i te kina aia e mmau raa; na hatu hakaatoa e me ki hhopo no maoha i raro.”
Na hakalono llihu e me ki ttae mai
(Matiu 24.3–14; Luk 21.7–19)
Jisas e noho i aruna te Mouna e hhomo na Oliv raa, tena ki ana atu peeraa i te Hare Tapu raa. Kito Pita, Jems, Jon, tena Andru ki oo ake hokolaatou no nnoho ma Jisas. Tena na tama raa ki meake, “Tattara mai maatou ma na mee nei e me ki kapihi mai vahao hee, tena ku tattara mai hoki ma ni hakkatu peehee maatou e me ki kkite ki huri mai pera ma na mee nei ku mee ki kapihi mai.”
Kito Jisas ki meake, “Lollohi hakamattonu ki se lavaa ni tama e oo atu no malliu atu kootou. Tammaki na tama e me ki oo atu ma laatou e tattara i te vahi Anau, tena ku tattara ma, ‘Anau ko te Mesaia!’ ia na tama naa e me ki malliu ake hoki tammaki na tama. Tena auu se mamannatu tammaki te saaita kootou e llono te ttani na kapipihi tappiri atu ia ma na rono na taua e mmao raa. Na mee e me ki kapihi atu, e meia na mee nei se huri atu pera ma te maarama nei ku hamai te hakaoti. Na henua e me ki ppuhu hokolaatou, tena na tuku raa hoki e me ki ppuhu hokolaatou. Na henua hakaatoa e me ki ttiri na ruru henua, ia e me ki ttiri hoki te hikkai. Tena na mee nei hakaatoa e ssau koi pera ma na hakalono llihu kaamata roo te hine ku mee ki mamaoha raa.
“Kootou hokkootou ki lollohi. Kootou e me ki hakapiki ria no kkave i na hare kot. Kootou e me ki riki ria i roto na hare lotu na Jiu, tena kootou e me ki ttuu i mua na tama hakamattua ia ma na tuku raa no tattara ake te Rono Tauareka raa i na tama raa. 10 Emeia kootou ki takutaku ake te Rono Tauareka raa i na tama roo hakaatoa i mua te aho hakaoti raa e tae atu. 11 Kame kootou e hakapiki ria no kkave i na hare kot, tena kootou ki se mamannatu tammaki i mua te kot raa ma ni tattara peehee kootou e me ki tattara; ia te saaita ki kot raa e ttae, tena kootou ku tattara ake ni tattara peehee e uru atu i roto na mannatu kootou raa e mee TeAnana Tapu raa e me ki kou atu na tattara kootou e me ki tattara raa.
12 “Na tama e me ki kou ake na taina laatou raa ki taaia ki mmate, tena na tamana na tamalliki raa e me ki ppena peeraa hoki i na tamalliki laatou raa. Na tamalliki raa e me ki huri sara no taa na maatua laatou raa ki mmate. 13 Na tama hakaatoa e me ki se hihhai kootou e mee kootou e tauttari Anau. Emeia te tama e tuu mmau i te hakatina aia no tae te hakaoti raa e me ki ora.
Te saaita na hakalono llihu
(Matiu 24.15–28; Luk 21.20–24)
14 “Kootou e me ki kkite te haeo raa e hamai no tuu i te kina aia se tau te tuu raa.” (Akoe te tama e ppau raa: ki iroa te hakataakoto te tattara nei!) “Tena na tama i Judia raa e me ki huro i na kina na mouna raa no mmuni. 15 Te tama e noho i aruna te tauhuhu te hare aia raa se lavaa te tiho no haere i hare ma ki too niaa aia e hihai ki too raa. 16 Te tama i roto te paupaku raa se lavaa te vaakai i hare ma ki too te kaukahu aia raa. 17 Na aho naa e me ki haeo roo ma na hhine e hai ttama raa ia ma na hhine e isi na tamalliki pammee raa! 18 Lotu no kainno ake TeAtua ki se lavaa na mee nei e kapihi atu i te saaita te matani te laki raa e maairi raa. 19 Maitaname na hakalono llihu na aho naa e me ki haeo roo i aruna ma na hakalono llihu te maarama nei ni isi i mua raa, kaamata te saaita TeAtua ni pena iho te maarama nei raa haere no tae mai te aho nei. Ia e me ki se lavaa hoki ni hakalono llihu peenei e hhura mai i muri. 20 Emeia TeAtua ku oti te ttuu na aho raa no moisi, ia peeraa TeAtua ki se ttuu na aho raa no moisi, se hai tama taatou e lavaa te ora. TeAtua e ttuu na aho raa no moisi e mee Aia e maanatu na tama Aia ni hirihiri raa.
21 “Tena kame he tama e meatu ma, ‘Kira mai, teenei te Mesaia nei!’ ia seai naa aia ku meatu ma, ‘Kira ake, teeraa te Tama raa!’ tena auu se hakattina te tama naa. 22 Maitaname na mesaia ia ma na profet malliu raa e me ki ttae atu. Na tama raa e me ki ppena na mirakol ia ma na mee taualleka ma ki malliu ake na tama TeAtua ni hirihiri raa, kame laatou e lavaa. 23 Kootou ki ttuu mmau! Anau ku oti te tattara atu na mee roo hakaatoa i mua na mee naa e kapihi atu.
Te Tamariki te Tama nei e me ki hamai
(Matiu 24.29–31; Luk 21.25–28)
24 “I muri na aho na hakalono llihu raa, te laa raa e me ki haere no pouri, tena te maremo raa e me ki se lavaa te tii, 25 tena na hetuu i te vaelani raa e me ki maoha i raro, tena na mahi na mee i te lani raa e me ki oo sara ma na ara laatou e hahaere raa. 26 Tena te Tamariki te Tama nei e me ki hamai i aruna na pukureurehu ma na mahi hai mmahi. 27 Te Tama raa e me ki kauna na ensel raa ki oo i na kina hakaatoa i roto te maarama nei raa no hakkutu hakaatoa na tama TeAtua ni hirihiri raa.
Te tattara hurihuri te laakau fik
(Matiu 24.32–35; Luk 21.29–33)
28 “Te fik raa e me ki akoako atu he hakataakoto. Te saaita na laumea na raraa te laakau raa ku tilottilo roo, kootou e me ki illoa pera ma te saaita na laakau e me ki hhomo taualleka raa ku mee ki tae mai. 29 Ia e ssau hoki, te saaita kootou e kkite na mee nei hakaatoa e kapihi atu raa, kootou e me ki illoa pera ma te saaita raa ku taapiri mai, ia ku tanattana koi ki hamai. 30 Mannatu pera ma na mee nei hakaatoa e me ki kapihi mai i mua na tama hakaatoa e nnoho te saaita nei raa e mmate. 31 Te vaelani ma te maarama nei e me ki oti, e meia na tattara Anau raa se lavaa te oti.
Se hai tama e iroa te aho ia ma te saaita
(Matiu 24.36–44)
32 “Tena se hai tama e iroa te aho ia ma te saaita hee roo na mee nei e me ki kapihi mai, niaina na ensel i te vaelani, ia te Tamariki hoki TeAtua raa se iroa; te Tamana Hokoia koi e iroa. 33 Lollohi hakamattonu, tena ku tanattana, e mee kootou se illoa ma te saaita hakamaoni raa e me ki tae atu vahao hee. 34 Te aho naa e me ki ssau pera ma te tama ku mee ki horau i te henua e mmao, tena ki tattara hakaraoi ake roo na tama hehekau raa niaa na tama raa e me ki ppena raa, tena ki tiaki ake na tama hehekau aia raa ki lollohi. Aia e meake hoki te tama e tuu te totoka raa ki rorohi hakappuru roo. 35 Ia tena lollohi hakamattonu, maitaname kootou se illoa te saaita te tama hakamaatua raa e me ki hamai i hare. Ka oti te tama raa ku hamai te hiahi, seai naa te tuapoo, seai naa te uru te ata, ia seai naa te saaita te laa raa ku hopo ake. 36 Ka oti aia ku hakateki no hamai no kite kootou e mmoe heilloa. 37 Ia hea Anau e tattara atu kootou nei, Anau e tattara ake hoki na tama hakaatoa ki lollohi hakamattonu!”