4
Jesu ikʉjoba nʉ nkiikʉlʉ ʉNsamalija
Po aBafalisai balɨnkʉpɨlɨka ɨnongwa sya Jesu ʉkʉtɨ ikoosya nʉ kʉkaba abafundigwa bingi ʉkʉnkɨnda Johani. Ɨsya bwanalooli, Jesu akoosyaga, looli abafundigwa baake bo aba boosyaga. Jesu bo asyageenie ʉkʉtɨ ɨnongwa ɨsyo sibalaniile, alɨnkʉsookamo nkiisʉ ɨkya Jutai pamopeene na bafundigwa baake, alɨnkʉbʉʉka nkiisʉ ɨkya Galilai. Bo bikʉbʉʉka mu Galilai, baalondigwaga ʉkwendela nkiisʉ ɨkya mu Samalija.
Po balɨnkʉfika mu Samalija, nkaaja kamo aka baatɨgɨ mo mu Sikali. Akaaja ako kaalɨ kɨfuki nʉ ngʉnda ʉgʉ Jaakobo aalɨmpeele ɨkɨlɨngo ʉmwanaake, Joosefu.* 4:5 Bala kalata gwa Ʉbwandɨlo 33:19; 48:22. Apo kyalipo ɨkiina kɨmo ɨkya mɨɨsi ɨkɨ baakɨtɨgɨ kiina kya Jaakobo. Iisʉba bo lɨlɨ pantʉ, Jesu alɨnkʉtʉʉgala kʉmbalɨ kʉ kiina ɨkyo ʉkʉtɨ atʉʉsye, kʉnongwa jaa bʉkatale ʉbwa kwenda ɨnjɨla ɨndali.
7-8 Po abafundigwa baake balɨnkʉbʉʉka nkaaja kʉkʉʉla ɨfindʉ, Jesu alɨnkʉsyala mwene pa kiina. Po ʉnkiikʉlʉ jʉmo ʉNsamalija alɨnkwisa kʉkʉnega amɨɨsi nkiina kɨla. Bo Jesu ammbwene, alɨnkʉmmbʉʉla alɨnkʉtɨ, “Gwe nkiikʉlʉ ʉgwe, ngʉsʉʉma amɨɨsi gamo agaa kʉnwa.” Po ʉnkiikʉlʉ jʉla alɨnkʉmmwamula Jesu alɨnkʉtɨ, “Ʉgwe ʉlɨ Njuuta, ʉne ndɨ Nsamalija. Sya kɨswigo ʉkʉsʉʉma amɨɨsi kʉmyangʉ.” Aajobile bo ʉlo paapo aBajuuta baakaanaga ʉkʉlya pamopeene na Basamalija. 10 Jesu alɨnkʉmmwamula alɨnkʉtɨ, “Lɨnga gwameenye ɨfi Kyala ikʉlonda ʉkʉkʉpa nʉ kʉtɨ jo jwani ʉjʉ ikʉkʉsʉʉma amɨɨsi gamo agaa kʉnwa, gwabagiile ʉkʉʉsʉʉma ʉne, niine naabagiile ʉkʉkʉpa amɨɨsi aga gikʉbapa abandʉ ʉbʉʉmi bwa bwila na bwila.” 11 Ʉnkiikʉlʉ jʉla alɨnkʉmmwamula Jesu alɨnkʉtɨ, “Gwe taata, ʉgwe ʉkaja nʉ lʉgoje pamo ɨkya kʉnegela amɨɨsi, kangɨ ɨkiina ɨkɨ kɨsolofu fiijo, po kʉgaaga kʉʉgʉ amɨɨsi ago, aga gikʉbapa abandʉ ʉbʉʉmi? 12 Ʉmwisʉkʉlʉ gwɨtʉ Jaakobo jʉʉjo aatʉpeele ɨkiina ɨkɨ ɨkya mɨɨsi, aga aanwaga na baanaake, pamopeene nɨ finyamaana fyake ɨfya kʉtiima. Bʉle, kwibona ʉgwe ʉlɨ nkʉlʉmba fiijo ʉkʉnkɨnda ʉmwene?”
13 Po Jesu alɨnkʉmmwamula alɨnkʉtɨ, “Ʉmundʉ gwesa ʉjʉ ikʉnwa amɨɨsi aga gikʉfuma nkiina ɨkɨ, ikʉʉmɨlwa kangɨ. 14 Looli ʉmundʉ ʉjʉ ikʉnwa amɨɨsi aga ʉne ngʉmpa, atikʉʉmɨlwaga bwila na bwila. Amɨɨsi aga ngʉmpaga ʉne gikʉjaga bo ʉlwa nyiibʉko jaa mɨɨsi nkatɨ mmyake, ɨjɨ jɨtikʉʉma sikʉ, jikʉmpaga ʉbʉʉmi bwa bwila na bwila.” 15 Po ʉnkiikʉlʉ jʉla alɨnkʉnsʉʉma Jesu alɨnkʉtɨ, “Gwe taata, ngʉkʉsʉʉma gʉmbepo amɨɨsi aga ʉgajobile, ʉkʉtɨ ndɨngʉʉmɨlwangamo, kangɨ ndeke ʉkwisa kʉkʉnega amɨɨsi nkiina ɨkɨ!”
16 Jesu alɨnkʉmmwamula alɨnkʉtɨ, “Bʉʉka ʉkankoolele ʉndʉmego, gwise nagwe apa.” 17 Alɨnkwamula alɨnkʉtɨ, “Ʉne ngeegigwa.” Jesu alɨnkʉmmwamula alɨnkʉtɨ, “Ʉjobile ɨsya nalooli ʉkʉtɨ ʉkeegigwa! 18 Namanga gwegiigwemo na banyambala bahaano mpaka ʉlʉ, joope ʉnnyambala ʉjʉ kʉtʉʉgala nagwe akabalɨlo aka, akaja ndʉmego. Ʉjobile ɨsya nalooli.” 19 Ʉnkiikʉlʉ jʉla alɨnkwamula alɨnkʉtɨ, “Gwe taata, lɨɨlɨno nsyageenie ʉkʉtɨ ʉgwe ʉlɨ nkunguluka. 20 Abiisʉkʉlʉ bɨɨtʉ bammwipuutaga Kyala nkyamba ɨkɨ ɨkya Gelisimu, 4:20 Nkyamba ɨkɨ ɨkya Gelisimu ABasamalija biitɨkaga ʉkʉtɨ bikʉlondigwa ʉkʉmmwipuuta Kyala nkyamba ɨkɨ. Kʉnongwa ɨjo baajengile ɨtempeli jaabo ʉko. Bala kalata gwa Ʉkʉkʉmbʉka Ɨngomeelesyo 11:29. looli ʉmwe mwe Bajuuta mukʉtɨ tʉbʉʉkege kʉkʉmmwipuuta Kyala mu Jelusalemu. Bʉle, ʉbwanalooli bo bʉlɨkʉ?”
21 Jesu alɨnkʉmmwamula alɨnkʉtɨ, “Gwe nkiikʉlʉ ʉgwe, itɨkaga ɨsi ngʉjoba sya nalooli. Akabalɨlo aakikwisa aka aamutikʉmmwipuutaga Taata Kyala nkyamba ɨkɨ pamo mu tempeli ɨjaa mu Jelusalemu. 22 Ʉmwe mwe Basamalija mukʉmmwipuuta Kyala ʉjʉ mukammanya, looli ʉswe twe Bajuuta tukʉmmwipuuta Kyala ʉjʉ tʉmmeenye. Paapo aikʉbapoka abandʉ ʉkwendela kʉ Bajuuta. 23 Akabalɨlo kikwisa, kangɨ kafikile, aka abandʉ aba bikʉlonda ʉkʉmmwipuuta Kyala kʉ bwanalooli, aabikʉmmwipuutaga Taata bo muno Mbepo gwake abanangiisye, ʉkʉmmwipuuta ʉmwene muno ajɨɨliile nalooli. Taata Kyala ikʉbalonda abandʉ aba bikʉmmwipuuta kʉ njɨla ɨjo. 24 Kyala jo Mbepo. Abandʉ aba bikʉmmwipuuta, bikʉlondigwa ʉkʉtɨ bammwipuutege bo muno Mbepo gwake abanangiisye, ʉkʉmmwipuuta ʉmwene muno ajɨɨliile nalooli.” 25 Ʉnkiikʉlʉ jʉla alɨnkʉmmwamula alɨnkʉtɨ, “Mmeenye ʉkʉtɨ Meesija ikwisa, ʉjʉ bikʉtɨ Kɨlɨsiti. Kangɨ mmeenye ʉkʉtɨ bo iisile ikwisa kʉtʉlɨngaania syosa.” 26 Po Jesu alɨnkʉmmwamula alɨnkʉtɨ, “Ʉne, ne ngʉjoba na nungwe, jo ʉjʉ ʉgwe kʉnnjoba.”
27 Akabalɨlo ako abafundigwa baake balɨnkwisa, balɨnkʉswiga fiijo bo Jesu ikʉjoba nʉ nkiikʉlʉ. 4:27 Balɨnkʉswiga fiijo bo Jesu ikʉjoba nʉ nkiikʉlʉ Abamanyisi baa Bajuuta bakaajobaga na bakiikʉlʉ bo balɨ beene, fiijo ʉkʉjoba na bakiikʉlʉ abaheesya. Looli najʉmo ʉmfundigwa ʉjʉ aalɨnndaalʉʉsiisye Jesu ʉkʉtɨ, “Kʉlonda ɨfiki kʉmyake?” pamo ʉkʉtɨ, “Fiki kʉjoba nagwe?”
28 Ʉnkiikʉlʉ jʉla alɨnkʉjɨleka ɨndeko jaake ɨjaa mɨɨsi palapala, alɨnkʉbʉʉka nkaaja. Bo afikile alɨnkʉbabʉʉla abandʉ alɨnkʉtɨ, 29 “Tʉbʉʉke mukankeete ʉmundʉ ʉjʉ aambʉʉlile syosa ɨsi mbombilemo. Bʉle, ʉmundʉ ʉjo abagiile ʉkʉja jo Meesija ʉjʉ tukʉsʉʉbɨla ʉkʉtɨ ikwisa?” 30 Po bo abandʉ bapɨliike ɨsyo, balɨnkʉsookamo nkaaja kala, nʉ kwanda ʉkʉbʉʉka kʉno Jesu aaliko.
31 Bo abandʉ bala bakaalɨ ʉkʉfika, abafundigwa baake balɨnkʉnsʉʉma balɨnkʉtɨ, “Gwe Mmanyisi, isaga pakʉlya ɨfindʉ.” 32 Looli ʉmwene alɨnkʉbaamula alɨnkʉtɨ, “Ʉne ndɨ nɨ findʉ ɨfya lʉko ʉlʉngɨ ɨfi ʉmwe mukafimanya.” 33 Po abafundigwa baake balɨnkwanda ʉkʉlaalʉʉsania balɨnkʉtɨ, “Bʉle, alipo ʉmundʉ ʉjʉ iisile kʉkʉmpapo ɨfindʉ bo tʉkajapo?” 34 Jesu alɨnkʉbaamula alɨnkʉtɨ, “Ɨfindʉ fyangʉ ʉne ko kʉbomba ɨsya bwigane bwa Taata ʉjʉ aalɨndʉmile, kʉkʉmalɨɨsya ɨmbombo jaake. 35 Ʉmwe mukʉtɨ, ‘Gɨsyele ɨmyesi mina itolo ʉkʉfika ʉntondolo.’ Looli sikaja bo ʉlo! Namukeete ɨmigʉnda muno gɨjɨɨliile. Ɨfya kʉtondola fikomile ʉkʉtɨ fitondoligwe. 36 Kangɨ ʉntondoli akabile ʉmfwalo gwake. Alɨ pakʉbʉngaania mu ndamba syake ɨfi atondwile, kokʉtɨ ʉbʉʉmi bwa bwila na bwila. Po ʉmbyali nʉ ntondoli boosa bikʉsekelaga pamopeene.§ 4:36 Ʉmbyali nʉ ntondoli boosa bikʉsekelaga pamopeene Johani ʉMoosi aabyele ɨmbeju, akabalɨlo aka Jesu alɨ pakʉtondola. Ʉntondolo bo bafundigwa bingi aba bikʉmmwitɨka. 37 Bʉlipo ʉbʉjobi ʉbʉ bukʉtɨ, ‘Ʉmundʉ jʉmo ikʉbyala ɨmbeju, ʉjʉngɨ ikʉtondola.’ Ʉbʉjobi ʉbo bwa nalooli. 38 Naabatʉmile ʉmwe kʉkʉtondola ɨfi mukaabyele. Abandʉ abangɨ baabombile ɨmbombo joosa ɨngafu, ʉmwe mukʉkaba kʉnongwa jaa mbombo jaabo.”
ABasamalija bikʉmmwitɨka Jesu
39 ABasamalija bingi abaa nkaaja kala akaa mu Sikali, balɨnkʉmmwitɨka Jesu, paapo baapɨliike ɨsi ʉnkiikʉlʉ jʉla aajobile ʉkʉtɨ, “Ʉmundʉ ʉjo aambʉʉlile syosa ɨsi mbombilemo.” 40 Po aBasamalija bala balɨnkʉfika apa Jesu aalipo, balɨnkʉnsʉʉma fiijo ʉkʉtɨ atʉʉgalepo pamopeene nabo. Po alɨnkʉtʉʉgala nkaaja ako amasikʉ mabɨlɨ. 41 Nkabalɨlo ako, abandʉ bingi fiijo balɨnkʉmmwitɨka Jesu kʉnongwa jaa ɨsi aajobaga. 42 Balɨnkʉmmbʉʉla ʉnkiikʉlʉ jʉla balɨnkʉtɨ, “Mpaka ʉlʉ tʉmmwitiike ʉmundʉ ʉjʉ kʉnongwa jaa syene ɨsi ʉtʉbʉʉlile ʉgwe. Looli ʉlʉ tʉbagiile ʉkʉmmwitɨka fiijo, paapo tʉpɨliike jʉjʉʉswe ɨsi ikʉjoba. Kangɨ tʉsyageenie ʉkʉtɨ nalooli ʉmundʉ ʉjʉ jo Mpoki gwa kiisʉ.”
Jesu ikʉmmbʉmbʉlʉsya ʉmwana gwa ndongosi
(Matai 8:5-13; Lʉʉka 7:1-10)
43 Amasikʉ mabɨlɨ bo gakɨndile, Jesu alɨnkʉsookamo nkaaja akaa mu Sikali, alɨnkʉbʉʉka mu Galilai. 44 Jesu aajobile kʉ bafundigwa baake ʉkʉtɨ, ʉnkunguluka atikwɨmɨkigwa na bandʉ abaa kʉmyabo. 45 Abandʉ abaa mu Galilai balɨnkʉmmwambɨlɨla kanunu, paapo boope baabʉʉkile kʉ kyaka kya Pasa mu Jelusalemu, koope baasibwene syosa ɨsi Jesu aabombile.
46 Po Jesu alɨnkʉbʉʉka kangɨ nkaaja akaa mu Kana aka kalɨ mu Galilai. Nkaaja ako mo muno aasanwisye amɨɨsi ʉkʉja finga. Aalimo ʉndongosi jʉmo ʉgwa silikali mu Kapelinaʉmu ʉjʉ ʉmwanaake ʉndʉmyana aalɨ mbine. 47 Ʉndongosi ʉjo aapɨliike ʉkʉtɨ Jesu iisile kangɨ mu Galilai, ʉkʉfuma nkiisʉ ɨkya Jutai. Alɨnkʉbʉʉka kwa Jesu nʉ kʉnsʉʉma fiijo ʉkʉtɨ abʉʉke mu Kapelinaʉmu, kʉkʉmmbʉmbʉlʉsya ʉmwanaake, ʉjʉ aalɨ kɨfuki ʉkʉfwa. 48 Jesu alɨnkʉmmwamula ʉndongosi jʉla alɨnkʉtɨ, “Mwe bandʉ ʉmwe, bʉle, mukabagɨla ʉkʉʉnyiitɨka kɨsita kʉfibona ɨfiika ɨfikʉlʉmba?” 49 Ʉndongosi alɨnkʉmmwamula alɨnkʉtɨ, “Gwe Ntwa, ngʉkʉsʉʉma, tʉbʉʉke ʉkammbʉmbʉlʉsye ʉmwanangʉ bo akaalɨ ʉkʉfwa.” 50 Looli Jesu alɨnkʉmmwamula alɨnkʉtɨ, “Bʉʉkaga kʉmyɨnu, ʉmwanaako abʉmbʉlwike.” Ʉndongosi jʉla alɨnkwitɨka amasyʉ gaa Jesu, po alɨnkʉbʉʉka kʉmyake.
51 Ʉndongosi jʉla bo ikwenda mu njɨla, alɨnkwaganila na babombeli baake. Balɨnkʉmmbʉʉla balɨnkʉtɨ, “Ʉmwanaako abʉmbʉlwike, nkafu itolo.” 52 Po alɨnkʉbalaalʉʉsya alɨnkʉtɨ, “Abʉmbʉlwike ʉkwandɨla ndɨli?” Abeene balɨnkʉmmwamula balɨnkʉtɨ, “Abʉmbʉlwike ʉkwandɨla mmajolo pamuusi, ɨsala jaa 7:00.” 53 Po ʉgwise ʉgwa ndʉmyana jʉla alɨnkʉsyagania ʉkʉtɨ abʉmbʉlwike ʉkwandɨla akabalɨlo kalakala aka Jesu aatile, “Ʉmwanaako abʉmbʉlwike.” Po ʉndongosi jʉla pamopeene na baa nnyumba jaake balɨnkʉmmwitɨka Jesu. 54 Ʉlʉ lwalɨ lwa bʉbɨlɨ Jesu ʉkʉfuma mu Jutai ʉkʉbomba ɨkiika mu Galilai.

*4:5 4:5 Bala kalata gwa Ʉbwandɨlo 33:19; 48:22.

4:20 4:20 Nkyamba ɨkɨ ɨkya Gelisimu ABasamalija biitɨkaga ʉkʉtɨ bikʉlondigwa ʉkʉmmwipuuta Kyala nkyamba ɨkɨ. Kʉnongwa ɨjo baajengile ɨtempeli jaabo ʉko. Bala kalata gwa Ʉkʉkʉmbʉka Ɨngomeelesyo 11:29.

4:27 4:27 Balɨnkʉswiga fiijo bo Jesu ikʉjoba nʉ nkiikʉlʉ Abamanyisi baa Bajuuta bakaajobaga na bakiikʉlʉ bo balɨ beene, fiijo ʉkʉjoba na bakiikʉlʉ abaheesya.

§4:36 4:36 Ʉmbyali nʉ ntondoli boosa bikʉsekelaga pamopeene Johani ʉMoosi aabyele ɨmbeju, akabalɨlo aka Jesu alɨ pakʉtondola. Ʉntondolo bo bafundigwa bingi aba bikʉmmwitɨka.