46
Soupeidi oh Sarawi kan
KAUN-O, Wasa Lapalahpie, mahsanih, “Ewen kelen pedolong nan kelen masloaleo pahn ritidi erein rahnen doadoahk weneu, ahpw e pahn ritida ni rahnen Sapad oh ni Sarawien Maram Pwul. Soupeidi me kakaun wehio pahn patohsang ni kelen maslikio patohlahng nan perehn pedolongo ni ewen kehlo oh kesihnenda limwahn uhr kan en ewen kehlo nindokon samworo kan ar isihsik eh meirong me kin pwonte isihsla oh patohwanda eh meirong en kaminimin. E pahn wia eh kaudok wasao oh pwureila. Ewen kehlo sohte pahn ritidi lao lel nin soutik. Ni ehuehu rahnen Sapad oh ehuehu Sarawien Maram Pwul aramas koaros pahn pil poaridi oh pwongih KAUN-O mwohn ewen kehlo. Ni rahnen Sapado soupeidio pahn patohwandohng KAUN-O, nin duwen meirong me pahn pwonte isihsla, sihmpwul wenemen oh emen sihpw wol, koaros sohte pahn samin. Ong emen sihpw wol e pahn iangahki elep en ehd en wahnsahpw, oh ong emen sihmpwul e pahn iangahki mehkot me e inengieng patohwanda. Ong elep en ehd en meirong en wahnsahpw ehu e pahn iangahki pahkis siluh en kalon ehu en lehn olip. Ni Sarawien Maram Pwul e pahn meirongkihla emen kouwol pwulopwul, sihmpwul wenemen, oh emen sihpw wol, koaros sohte pahn samin. Ong emenemen kou oh emenemen sihpw wol meirong ko pahn iangahki elep en ehd en wahnsahpw, oh ong emenemen sihmpwul soupeidio pahn patohwanda meirong me e nsenki. Pahkis siluh en kalon ehu en lehn olip pahn meirongala iangahki elep en ehuehu ehd en wahnsahpw. Soupeidio pahn patohieisang nan perehn pedolongo ni ewen kehlo oh patohieila wasa me e patohlong ie.
“Ni ahnsou me aramas akan pahn patohdo pwe re en kaudokiong KAUN-O ni rahn sarawi ehu sohte lipilipil, irail ko me patohlong ni ewen kelen paliepeng pahn patohieila ni ewen kelen palieir ni kaudoko eh pahn imwisekla, oh irail ko me patohlong ni ewen kelen palieir pahn patohieila ni ewen kelen paliepeng. Sohte me kak patohiei wasa me e patohlong ie, e uhdahn pahn patohiei ni ewen kehl me sallehngete me e patohlong loale. 10 Soupeidio pahn patohlong ahnsou me aramas akan kin pedolong oh pedoi ahnsou me re kin pedoi. 11 Ni rahnen kamadipw kan oh rahn sarawi kan meirong en wahnsahpw pahn mihmi ni elep en ehd ong emenemen kouwol de sihpw wol, oh dahme tohn kaudoko insenki kihda pwehn iangahki emenemen sihmpwul. Pahkis siluh en kalon ehu en lehn olip pahn meirongala iangahki elep en ehuehu ehd en wahnsahpw.
12 “Ni ahnsou me soupeidi me kakaun wehio pahn nsenki patohwanda meirong tohrohr ehu ong KAUN-O, ma meirong me pahn pwonte isihsla de meirong en kaminimin, ewen kelen palimesehn pedolong nan kelen masloaleo pahn ritidahng ih. E pahn patohwanda meirongo duwehte me e kin wia ni rahnen Sapad, oh ewen kehlo pahn ritidi mwurin eh pahn pedoila.”
Meirong en Rahn Koaros
13 KAUN-O eri mahsanih, “Nimenseng koaros emen sihmpwul me sounpar ehu me sohte kisin samin kis reh pahn pwonte isihsla nin duwen meirong ong KAUN-O. Meirong wet pahn wiawi rahn koaros. 14 Pil meirong en pilawa paun limau pahn wiawi nimenseng koaros, iangahki pahkis siluh en kalon ehu en lehn olip mehn doaloa pilawao. Kosonned pwukat ong meirong wet ong KAUN-O pahn wiewiawi kohkohlahte. 15 Sihmpwulo, pilawao, oh lehn olipo pahn meirong ong KAUN-O nimenseng koaros kohkohlahte.”
Soupeidio oh Sahpwo
16 KAUN-O, Wasa Lapalahpie, mahsanih: “Ma soupeidi me kakaun wehio pahn kihla ehu peliensapw ong emen nah pwutak nin duwen kisakis ehu, e pahn wiahla sapwen peneineien pwutako. 17 Ahpw ma soupeidi me kakaun wehio pahn kihla ehu peliensapw ong mehmen me doadoahkohng, sahpwo pahn kapwurupwurdohng soupeidio ni Pahr en Onohnsapahlo.vPAHR EN ONOHNSAPAHLO: Mwurin sounpar limeisek koaros, mehn Israel koaros anahne en kasaledekihala iangarail mehn Israel men me wiahla ar lidu pwehki ar pweipwandla; re pil anahne kapwurehla rehn aramas emen me uhdahn sapweniki sahpw ehu, de ahneki manaman en sohsohki, sapwen sohso ehu me netilahr pwehn kapwungala pweipwand (tehk Lip. 25.8-55). Sahpwo iei uhdahn sapwe, oh ihete oh nah pwutak kan me kak sapweniki kohkohlahte. Lip. 25.10. 18 Soupeidi me kakaun wehio sohte pahn adihasang sapwen aramas akan. Peliensapw ehu me e pahn kihong nah pwutak kan pahn sang nan sahpw me e kileldiong powe, pwe en dehr kahpwalihala emen nei aramas akan ni eh pahn kihsang sapwarail.”
Wasahn Kuk en Tehnpas Sarawio
19 Ohlo eri kahreielahng ni perehn pedolong ko me sallahng paliepeng limwahn ewen kelen palieir ni pengepengen kelen masloaleo. Met iei en samworo kan pere sarawi kei. Ih eri idilahng wasa kis ni palikapi en pere ko 20 oh patohwan, “Iei wasakiset me samworo kan pahn kin pwoailih ie uduk en meirong en dihp de meirong en kapwungala sapwung, oh umwunda pilawahn meirong kan, pwe mehkot me sarawi en dehr wisikieilahng nan kelen maslikio, wasa me eh kak kauwehla aramas akan.”wKAUWEHLA ARAMAS: Tehk 44.19.
21-22 Ih eri kahreielahng nan kelen maslikio oh kasalehiong ie me nan keimw pahieuo mie kehl tikitik ehu, piht 68 reirei oh 48 tehlap. 23 Nan ehuehu kisin kehl ko takai me didih, wasahn kisiniei wiawihda patehng dihdo. 24 Ohlo eri patohwanohng ie, “Ih wasahn kuk kan met, wasa me sounpapah kan en Tehnpas Sarawio pahn kin pwoailihada meirong me aramas akan kin patohwanda.”

v46:17: PAHR EN ONOHNSAPAHLO: Mwurin sounpar limeisek koaros, mehn Israel koaros anahne en kasaledekihala iangarail mehn Israel men me wiahla ar lidu pwehki ar pweipwandla; re pil anahne kapwurehla rehn aramas emen me uhdahn sapweniki sahpw ehu, de ahneki manaman en sohsohki, sapwen sohso ehu me netilahr pwehn kapwungala pweipwand (tehk Lip. 25.8-55).

46:17: Lip. 25.10.

w46:20: KAUWEHLA ARAMAS: Tehk 44.19.