9
Ityaantai-tziri 12 Oyomitaari
(Mt. 10.5-15; Mr. 6.7-13)
Ipoñaa yapatotakiri Jesús 12 iyomitaani ipajiinkaakiri isintsinka. Imatanakiro irirori yisita-kota-kaayitziri ikyaantasiritari piyari aajatzi mantsiyarintsi-payi. Ityaankakiri ikamantantiro tsika okanta-kota ipinkathari-wintantai Pawa, yisita-kota-kaayitairi mantsiyata-tsiri. Ikantayitakiri: “Airo paanaki tsika ompaityaa, airo paanaki pikotzikiiri, pitharati, piwariti, piiriikiti, airo paanaki aajatzi pasini pithaari. Aririka pariitakyaa pankotsiki, ari pimaapaki irojatzi pawisan-takyaari. Airorika yaakamiithai-tzimi anta, pawisa-pithatiri, pitikanajiro pipatsi-kitziti, iro iyotantai-tyaari ti inkimisanti.” *otikirori iipatsi-kitziti Ikanta ijajiitaki iyomitaani, ithonka ikamantantakiro nampitsiki Kamiithari Ñaantsi, oshiki mantsiyari yisita-kota-kaayitaki.
Ikamantakari Juan Kiwaatantaniri
(Mt. 14.1-12; Mr. 6.14-29)
Ikanta pinkathari Herodes ikima-kotakiri Jesús okaratzi yantayitakiri, okantzimo-sirita-nakari, tima tzimatsi kantatsiri: “Añaajira Juan Kiwaatantaniri.” Pasini kantatsiri: “Elías inatzii.” Ikantaitzi aajatzi: “Aamaasitya iri piriintaacha pasini Kamantan-tzinkari tzimita-chari pairani.” Irojatzi ikantan-tanakari Herodes: “Nowisa-kaantakiri Juan. ¿Tsikama itzimi nokima-kotziri iroñaaka?” Oshiki inintawitaka iñiirimi Jesús.
Iwajiita 5000 sirampari
(Mt. 14.13-21; Mr. 6.30-34; Jn. 6.1-14)
10 Ikanta ipiyayitaara Otyaankaari. 11 Iro kantacha iyojiitaki atziri tsika ikinaki, iyaakanakiri. Yaawakiri Jesús kamiitha yokaiti, ikamantakiri tsika okanta-kota impinkathari-wintantai Pawa, yisita-kota-kaayitakiri mantsiya-yitatsiri. 12 Aritaki tsitiniityaanaki, ipokapaaki iyomitaani ikaratzi 12, ikantapaakiri: “Pityaan-tajiri atziri-payi nampitsiki, yamini tsika imayi, tsika iyaa aajatzi, aamaa-sityaa tzimatsi-rika owaantsiki. Tima asaikatzii otzisi-masiki.” 13 Ari ikantzi Jesús: “Pimpiri awiroka iyaari.” Ari ikantajiitzi: “Tikatsi nopiriri, apatziro itzimi ikaratzi apiti sima aajatzi okaratzi 5 yatantari. ¿Pinintzima nojati namananta-kitiniri iyaari maaroni atziri?” yatantari = pan 14 Aamaaka ikarajiitzi 5000 sirampari apatotain-chari. Ipoñaa Jesús ikantziri iyomitaani: “Papatoyitiri inkarati 50 atziri pimisaika-yitiri, ari pinkimita-kiriri maaroni.” 15 Ari ikantakiro, imisaikakiri maaroni atziri. 16 Ipoñaa yaakiri Jesús yoka sima aajatzi yatantari, aminanaki inkitiki, ipaasoonki-wintakiro. Ipitoryaakiro, ipayitakiri iyomitaani, iwawisaa-kiniri irirori atziri-payi piyotain-chari. 17 Tima maaroni iwajiitaka, kimaniinta-jiitaka. Iyoyaajiro okaratzi tzimaraanta-naintsiri, itiyitajiro okaratzi 12 kantziri jaikitaa-tsiri.
Iyotaki Pedro: Saipatzii-totaari inatzi Jesús
(Mt. 16.13-20; Mr. 8.27-30)
18 Ikanta isaiki Jesús yamanajiitzi itsipatari iyomitaani. Ari isampita-kiriri ikantziri: “¿Paitama ikinkithasirita-kotanari atziri-payi?” 19 Akajiitanaki iyomitaani, ikantzi: “Tzimatsi atziri kantatsiri, Juan Kiwaatantaniri pinatzii. Ikantzi pasini Elías pinatzii awiroka. Tzimatsi kantayita-tsiri aajatzi, iriitaki itarori Kamantan-tzinkari añaajatsiri’ ” 20 Ipoñaa ikantzi Jesús: “¿Tsikama pikanta-jiitzi awiroka?” Ari yakanaki Pedro, ikantzi: “Awirokataki Saipatzii-totaari poñaachari Pawaki.” 21 Ari ikantanakiri Jesús: “Airo pikamanta-kotana.”
Ikinkithata-kotziro Jesús iwamaitiri
(Mt. 16.21-28; Mr. 8.31–9.1)
22 Aikiro ikantana-kitzii: “Antaro inkimaatsita-kaiyaana Antari-konaiti, ijiwari-payi Ompira-tasorintsitaari, aajatzi Yomitaan-taniri-payi, aritaki iwa-kaantakina. Iro mawatapain-tsiri kitaitiri, añaajana.”
23 Ipoñaa ikantanakiri maaroni: “Tzimatsi-rika nintatsiri intsipatyaana, iwashaantairo inintasi-yitari yantiro, onkanta-wityaa ipaikakoi-tirimi, intsipata-piintyaana kitaitiriki. 24 Tima inkarati itakowaita-chari yantayitziro inintayitziri irirori, ari impyaa-sitajyaa. Iriima ikaratzi atsipiwintarori yantanajiro nonintziri naaka irootaki ikamawintan-tanari, aritaki yawisako-siritai. 25 Aminaasi-waita otzimi-motantzi waararontsi aka kipatsiki, aritaki ompyaakaa-sitan-tajyaa. 26 Tima inkarati pasikiko-wintyaanani naaka aajatzi okaratzi nokinkithata-koyitakiri, ari imatapajiri aajatzi Itomi Atziri impasiki-kowinta-pajiri apaata aririka impiyi yamajiro iwaniinkaro, irasi Asitariri, aajatzi irasi Maninkariiti tasorin-tsitaa-tsini.” 27 Ipoñaa ikantanaki aajatzi Jesús: “Omapirotatyaa, tzimatsi pikaratziri aka, tikira pinkamiita aritaki piñaakiro tsika inkantyaa Pawa impinkathari-wintanti.”
Isiparyii-motziri Jesús iyomitaani
(Mt. 17.1-8; Mr. 9.2-8)
28 Okanta awisaki 8 kitaitiri, tonkaanaki Jesús otzisiki yamani, ari itsipata-nakari Pedro, Jacobo aajatzi Juan. 29 Ikanta yamanira, ari ipasini-porotanaki Jesús, kitamaaro okantanaka iithaari osiparyaanaki. 30 Iñiitatzii apiti katziya-painchari itsipata-paakari Jesús, Moisés inatzi itsipatakari Elías. 31 Otapotakari iwaniinkaro tsika ikatziya-jiita-paaka, ari ikinkitha-kojiitziro tsika inkantaitiri Jesús impyaakai-tyaari Aapatyaawiniki. 32 Tima ayimata-kirira Pedro iwochokini aajatzi ikimitakari ikaratzi itsipatakari. Okanta awishi-mota-nakiri iwochokini, iñaatziiro iwaniinkaro Jesús itsipata-karira apiti koñaata-paintsiri. 33 Iro ipiyi-matanaka apitira tsipata-paintariri Jesús, ikantzi Pedro: “¡Yomitaanarí! Omapiro okamiithatzi pamakina aka. Kamiitha nowitsikimi mawa panko-shitantsi: Aparoni pasityaa awiroka, aparoni yasityaa Moisés, yasityaa aparoni Elías.” Iñaawaita-sitanaka Pedro, ti iyoti opaita ikantziri. 34 Iñaawai-minthaitzi Pedro, anaapaakiri minkori, antaro itharowanaki. 35 Ikimatzii iñaawaitai-tanaki minkoriki, ikantaitzi: “Notomi inatzii yoka noyosiitakiri. Pinkimisantairi.” 36 Okarata-paakira ñaantsi iñaawaitai-takiri, iñiitatzii apaniro ikantanaja Jesús ikatziya. Tira ikamantantzi-tyaaro iyomitaani tsika ikanta iñaakiri, imanani iwakiro.
Yisita-kota-kairi Jesús iintsi yaakiri piyari
(Mt. 17.14-21; Mr. 9.14-29)
37 Okanta okitaitita-manaji, oirinka-jiitaja Jesús ipoñaajaro tonkaariki otzisiki, oshiki pokapain-tsiri imonthaa-wajyaari. 38 Ari isatikaka aparoni atziri, kaimanaki sintsiini ikantzi: “¡Yomitaan-tanirí, nonintzi pamininari napintziti notomi! 39 Ikyaantasiritari piyari, oshiki ikaimakaa-waitziri, isimori-waantita-kairi ikamana-waitzi, iposakaa-waitari, ti iwashaantiri kapichiini. 40 Nokanta-witakari piyomitaani yisita-kota-kayinari, ti imatiri.” 41 Yakanaki Jesús ikantanaki: “Ti pinkimisanta-jiiti awiroka, pikinasi-waitaka. ¿Tsikama onkarati nosaiki-mota-najimi noñiiro namawitimi? Pamakiri aka pitomi.” 42 Ikanta yamaita-paakiri iintsi, isinkiwinta-kaanakari piyari, tyaanaki osaawiki, antaroiti ipiyonka-waitanaka. Ipoñaa Jesús ikisathatakiri piyari, isita-kotanaji iintsi, yaanajiri asitariri. 43 Tima okiryaantsi ikantajiitanaka atziri iñaakiro isintsinka Pawa.
Yapiitajiro Jesús ikamanta-kota inkami-motanti
(Mt. 17.22-23; Mr. 9.30-32)
Ipoñaa yapiitakiro Jesús ikantziri iyomitaani: 44 “Piwakimpityatyaaro awiroka iroka ñaantsi, okowa-pirotatyaa. Irootaintsi yaakaan-taitiri Itomi Atziri” 45 Iro kantacha ti ikimatha-jiitiro okaratzi ikantawitariri, tima imana-pithai-tatziiri airo ikimathatantaro. Irootakira itharowan-tajiitari tikatsi sampitirini opaita ikinkithata-kotziri.
Tsika itzimi iriipirota-tsini
(Mt. 18.1-5; Mr. 9.33-37)
46 Ikanta iyomitaani Jesús ikanta-wakaa-mintakaro ipaita-rika iriipirota-tsini. 47 Iro kantacha iyotaki Jesús opaita ikinkithasiritari iyomitaani-payi. Yaaki aparoni iintsi, imisaikakiri tsika isaikajiitzi. 48 Ipoñaa ikantzi: “Ikaratzi aakamiithatairiri osiyakariri iintsi yawintaajana, naaka yaakamiithataki. Ari okimitari aajatzi, aririka paakamiithatakina naaka, osiyawaitakaro iriitaki paakamiithatanaji otyaanta-kinari aka. Ikaratzi kaari iriipirota-tsini iroñaaka aka, iriitaki iriipirotaa-tsini apaata.”
Ari akaratziri kaari kisaniintairi
(Mr. 9.38-40)
49 Ipoñaa ikantanaki Juan: “Yomitaanarí, noñaaki chapinki aparoni atziri pairyiirori piwairo, yisita-kota-kayi-maitari ikyaantasiritari piyari. Tira añaajiri ankaratiri aka, nowashaanta-kaakiri.” 50 Ikantanaki Jesús: “Airo piwashaanta-kairimi, tima ari akaratziri kaari kisaniintaini.” akaratzi kaari kisaniintaini: onasiyita ñaantsi-payi
Ikisathatai-tziri Jacobo aajatzi Juan
51 Aritaki monkaratzi-mata-paaka iwajinokan-tajyaari Jesús, tonta-siri ikantanaka ijati Aapatyaawiniki. 52 Ityaankaki amina-rontirini Ositikii-toniki. 53 Iro kantacha ti inintajiiti Ositikii-toni-satzi inkini-motiri, tima iyojiiti ijatatyii Aapatyaawiniki. 54 Ikanta Jacobo aajatzi Juan, ikantanakiri Jesús: “Pinkatharí, thami ankaima-kaanti ookatha-rontsi ompoñaakyaa inkitiki, ikimitaakiro pairani Elías, yapirotyaata intajyaa yokaiti.” §ookatha-rontsi = paamari 55 Ari ipithoka-sita-nakari Jesús, ikisathata-nakiri, ikantziri: “Tityaa pinkamiitha-siriti awiroka. 56 Tira iro impokan-tyaari Itomi Atziri aka impyaasi-waitajyaa atziri, ontzimatyii iwawisaa-koyitairi.” Irojatzi ikinanta-nakari pasiniki nampitsi. *Tzimayitatsi sankinarintsi tsika ti iñiitiro itanakarori iroka ñaantsi aka. onasiyita ñaantsi-payi
Nintawita-chari iyaatirimi Jesús
(Mt. 8.18-22)
57 Ikanta yawisanakira Jesús, ikantawitai-tawaari awotsiki: “Yomitaanarí, nonintzi noyaata-nakimi tsika pinkinayiti awiroka.” 58 Yakanaki Jesús, ikantziri: “Tzimatsira imoro kowincha imaanta-piintari, aajatzi ikimita tsimiri-payi tzimatsi imayiro. Iriima yoka Itomi Atziri ti ontzimi iwanko imaanta-piintyaari irirori.” 59 Ipoñaa ikantawita-nakari Jesús pasini: “Piyaatina awiroka.” Ikantzi irirori: “Pinkatharí, noninta-witaka naaka noyaata-nakimi, airotzimaita iroñaaka, nonintatzii noñiiro nonkitata-najiri asitanari, aripaiti noyaatimi.” 60 Ikantanakiri Jesús: “Tima inkarati kamasirita-tsiri, aritaki inkitatairi irirori kaminkari-payi. Ontzimatyii pinkinkithata-kotajiro awiroka tsika okanta-kota impinkathari-wintantai Pawa.” 61 Ari ikantawitanaka pasini: “Pinkatharí, nonintzi naaka noyaatimi, iro kantacha pisinitina nowithata-panaatyaari noshininka nonampiki.” 62 Yakanaki Jesús, ikantziri: “Apatziro okanta pamina-piintziro pikiya-sitziro piwankiri, tikatsi paminayitanaji pasini. Ari ikimitari kaari washaantaironi yantayita-piintziri, tira iñiiro apanta-pirotzi-motyaari impinkathari-wintairi Pawa.”

*9:5 otikirori iipatsi-kitziti

9:13 yatantari = pan

9:50 akaratzi kaari kisaniintaini: onasiyita ñaantsi-payi

§9:54 ookatha-rontsi = paamari

*9:56 Tzimayitatsi sankinarintsi tsika ti iñiitiro itanakarori iroka ñaantsi aka. onasiyita ñaantsi-payi